KIRJALLINEN KYSYMYS 1038/2010 vp

Sairaalainfektioiden torjuntaa on tehostettava. Uudesta erittäin vastustuskykyisestä sairaalabakteerista on pelätty aiheutuvan maailmanlaajuinen terveysongelma. Tämä ns. superbakteeri on vastustuskykyinen lähes kaikille käytössä oleville antibiooteille. Jos potilas on ennestään huonokuntoinen, bakteeri voi olla tappava. Riskiryhmään kuuluvat etenkin potilaat, joiden elimistön vastustuskyky on heikentynyt, eli erityisesti sytostaattihoitoa saavat syöpäpotilaat, reumapotilaat sekä elinsiirron saaneet ihmiset. Bakteeri aiheuttaa laajan yleisinfektion, johon potilas kuolee.

Tutkijat varoittavat, että superbakteerista voi tulla merkittävä maailmanlaajuinen terveysongelma. Tämänhetkisen tiedon mukaan bakteeri leviää, ainakin länsimaissa, lähinnä sairaalaympäristössä. Se leviää, kuten muutkin sairaalabakteerit, eli potilaasta toiseen. Bakteerin leviämisen estämiseksi on tärkeää, että tartunta tunnistetaan ja potilas eristetään nopeasti. Yksittäisen potilaan myötä koko sairaala voi saastua, jos potilas on tietämättään kantajana. Torjuntatoimet pitäisi ulottaa myös sairaaloiden resursseihin ja rakenteisiin. Kun potilaita on ylipaikoilla ja henkilökuntaa on vähän, sairaalainfektiot leviävät.

Sairaalainfektioiden torjumisessa lyhytnäköinen kustannusajattelu ei saa ohittaa kansanterveysnäkökulmaa. Sairaalainfektioiden hoito nielee jo nyt valtavasti rahaa. Ennaltaehkäisy voi olla taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi jos sairaaloissa olisi vain yhden hengen huoneita varustettuna omalla  WC:llä ja suihkulla, sairaalainfektiot vähenisivät arvioiden mukaan jopa 25 prosentilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että Suomen sairaaloilla on sairaalabakteerien torjumiseen riittävät rakenteet ja resurssit?

Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1038/2010 vp:

Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että Suomen sairaaloilla on sairaalabakteerien torjumiseen riittävät rakenteet ja resurssit?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sairaalainfektioilla tarkoitetaan infektioita, jotka ilmaantuvat sairaalassa tai liittyvät sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen. Toimenpiteisiin liittyvät infektiot alkavat usein vasta potilaan päästyä kotiin. Yleisimpiä sairaalainfektioita ovat virtsatieinfektiot, leikkausalueen infektiot, keuhkokuume ja vaikea yleisinfektio, jossa mikrobi kasvaa veressä. Sairaalainfektioiden kansanterveydellinen merkitys on erittäin suuri. Osa niistä on ehkäistävissä, ja torjuntatyöhön on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa panostaa. Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain 50 000 sairaalainfektiota, ja ne myötävaikuttavat 2 000-5 000 henkilön kuolemaan.

Osa sairaalainfektioista johtuu vaikeasti hoidettavista bakteereista, jotka ovat kehittäneet vastustuskyvyn eri antibiooteille. Tärkeimmät vastustuskykyiset sairaalabakteerikannat ovat MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus), ESBL (laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava bakteerikanta) ja VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki). Suomessa vuosittain todettujen uusien tapausten määrä on ollut jatkuvasti lisääntymässä, vaikka tehostetulla vastustustyöllä on saavutettu voittoja. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan, Yhdysvaltojen, Aasian ja Lähi-idän sairaaloissa tilanne on erityisen huono ja matkailu lisää ongelman määrää Suomessa. Sairaalassa kannat saattavat levitä nopeasti potilaasta toiseen suorana kosketustartuntana, usein hoitohenkilökunnan käsien välityksellä. Torjuntatyön onnistumisen edellytyksenä on ennaltaehkäisevä toiminta. Tämä perustuu tavanomaisten tartunnan torjuntatoimien tehostamiseen kaikessa potilastyössä, aktiiviseen tapausten etsintään ja kosketuseristystoimiin.

Tarttuvien tautien ja sairaalainfektioiden seuranta on välttämätön osa torjuntatyötä. Suurin osa sairaalainfektioista ei liity epidemioihin, vaan ne esiintyvät yksittäisinä ja niitä on jatkuvasti. Seurannan tavoitteena on määrittää, kuinka paljon ja minkälaisia sairaalainfektioita esiintyy, mitkä ovat niiden riskitekijät ja seuraukset, mitkä mikrobit niitä aiheuttavat ja millä lääkkeillä niitä voidaan hoitaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautien torjuntayksikkö seuraa valtakunnallisesti tartuntatauteja. Seurantaa säätelee tartuntatautilaki ja -asetus. Toiminta-alueita ovat tartuntatautien seuranta, epidemiaselvitykset ja matkailuterveys. Laajojen epidemioiden tai äkillisten epidemiauhkien yhteydessä yksikkö koordinoi valtakunnallista toimintaa. Yksikkö laatii toiminta-aluettaan koskevia ohjeita, antaa konsultaatiota ja toteuttaa tutkimustyötä. Sairaalainfektioiden ja vastustuskykyisten bakteerien torjuntatyötä tehdään usealla tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa sairaalainfektioita muun muassa sairaalainfektio-ohjelman (Siro) kautta tavoitteena auttaa sairaaloita torjumaan sairaalainfektioita. Siro kehittää sairaalainfektioiden seurantaa ja kokoaa tietoa sairaalainfektioiden esiintymisestä Suomen sairaaloissa.

Antibioottien käytön asianmukaisuus on tärkeä osa vastustuskykyisten bakteerikantojen torjuntaa. Suomessa on toteutettu monia hankkeita yhdistäviä laajapohjaisia  ohjelmia, jossa etsittiin keinoja avohoidon tavallisimpien infektioiden diagnosoinnin  ja lääkehoidon optimoimiseksi. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi ROHTO ja  MIKSTRA. Yhtenäisiä laadukkaita hoidon perusteita  levitetään muun muassa Käypä Hoito -ohjelman kautta.

Valtion talousarvioissa on usean vuoden ajan myönnetty sairaanhoitopiireille ja kunnille erillistä määrärahaa infektioista aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, kuten tarvittavan henkilö-kunnan palkkaamiseen. Kuntien ja kuntayhtymien on edellytetty itse tehostavan tartuntatautien vastustamistyötä vähintään 50 prosentin omarahoitusosuudella. Valtionavustuksella on pyritty kehittämään alueellista epidemiologista toimintaa  ja pandemian torjuntaa. Määrärahaa on ensisijaisesti sairaanhoitopiireissä käytetty asiantuntijalääkäreiden ja -hoitajien lisäämiseen sekä koulutukseen ja siten parannettu pysyvää alueellista osaamista infektioiden torjunnassa.

Suomen sairaaloiden kiinteistöt ovat suurelta osin rakennettu 1960-luvulla. Ne eivät kaikilta osin vastaa nykyisiä tarpeita muun muassa sairaalainfektioiden näkökulmasta. Sairaalakiinteistöjen uudistaminen on monin paikoin menossa ja tällöin pyritään ensisijaisesti toteuttamaan sairaalan vuodepaikat yhden hengen huoneina ja varustamaan kaikki huoneet omalla WC:llä ja suihkutiloilla. Muutosprosessi on kuitenkin hidas ja tapahtuu sairaalakuntayhtymien omien suunnitelmien mukaisesti.

Eduskunnan hyväksymä terveydenhuoltolaki korostaa laatua ja potilasturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kevään aikana antamaan asetuksen asioista, jotka lain mukaan vaadittavassa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelmassa on oltava. Sairaalainfektioiden ja vastustuskykyisten bakteerien torjunta on keskeinen osa laadukasta ja turvallista potilaan hoitoa.

Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2011

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1038/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd:

Hur ämnar regeringen sörja för att sjukhusen i vårt land ska ha tillräckliga strukturer och resurser för att bekämpa sjukhusbakterier?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Med sjukhusinfektioner avses infektioner som uppkommer på sjukhus eller som har samband med ingrepp som har utförts på sjukhus. Infektioner som har samband med ingrepp börjar ofta först då patienten kommit hem från sjukhuset. De vanligaste sjukhusinfektionerna är urinvägsinfektioner, infektioner i operationsområdet, lunginflammation och svåra allmänna infektioner, då en mikrob växer i blodet. Sjukhusinfektionernas betydelse för folkhälsan är mycket stor. En del av infektionerna kan förhindras, och det lönar sig både i mänskligt och ekonomiskt avseende att satsa på förebyggande arbete. Man uppskattar att det årligen förekommer 50 000 sjukhusinfektioner i Finland, och de medverkar till 2 000-5 000 personers död.

En del av sjukhusinfektionerna beror på bakterier som är svåra att behandla och som har blivit resistenta mot olika antibiotika. De viktigaste resistenta sjukhusbakteriestammarna är MRSA (meticillinresistent staphylococcus aureus), ESBL (bakteriestammar som producerar bredspektriga betalaktamaser) och VRE (vankomycinresistenta enterokocker). Antalet nya fall som konstateras i Finland årligen har varit på ständig uppgång, fastän man med den effektiverade bekämpningen har gjort framsteg. På många sjukhus i Central- och Sydeuropa, Förenta Staterna, Asien och Mellanöstern är situationen synnerligen dålig och turismen ökar problemen i Finland. På sjukhusen kan bakteriestammarna sprida sig snabbt från patient till patient som direkt kontaktsmitta, ofta via vårdpersonalens händer. För att bekämpningen ska lyckas krävs förebyggande verksamhet. Den förebyggande verksamheten grundar sig på att de sedvanliga åtgärderna för att bekämpa smitta blir effektivare i allt patientarbete och att smittofallen söks aktivare samt på kontaktisoleringsåtgärder.

Uppföljningen av smittsamma sjukdomar och sjukhusinfektioner är en nödvändig del av bekämpningen. Största delen av sjukhusinfektionerna har inget samband med epidemier, utan de förekommer som enstaka fall och kontinuerligt. Målet med uppföljningen är att bestämma hur mycket och hurudana sjukhusinfektioner som förekommer, vilka deras riskfaktorer och följder är, vilka mikrober som orsakar dem och med vilka mediciner de kan behandlas.

Smittskyddsenheten vid Institutet för hälsa och välfärd följer på det riksomfattande planet upp smittsamma sjukdomar. I lagen och förordningen om smittsamma sjukdomar finns bestämmelser om uppföljningen. Till verksamhetsområdena hör uppföljningen av smittsamma sjukdomar, epidemiutredningar och hälsa under resor. I samband med omfattande epidemier eller plötsliga hot om epidemier samordnar enheten den riksomfattande verksamheten. Enheten utarbetar anvisningar om sitt verksamhetsområde, erbjuder konsultationer och utför forskningsarbete. Bekämpningen av sjukhusinfektioner och resistenta bakterier utförs på många olika plan. Institutet för hälsa och välfärd följer upp sjukhusinfektioner bl.a. genom sjukhusinfektionsprogrammet (SIRO) med målet att hjälpa sjukhusen att förhindra sjukhusinfektioner. Programmet utvecklar uppföljningen av sjukhusinfektioner och samlar information om förekomsten av sjukhusinfektioner i sjukhusen i vårt land.

En ändamålsenlig användning av antibiotika är ett viktigt led i bekämpningen av resistenta bakteriestammar. I Finland har man genomfört många sådana program på bred bas som förenar olika projekt och som försökt finna medel för att optimera diagnostiseringen och läkemedelsbehandlingen av de vanligaste infektionerna inom öppenvården. Hit hör t.ex. ROHTO och MIKSTRA. Enhetliga kvalitativa grunder för vården sprids bl.a. genom programmet för god medicinsk praxis (Käypä hoito).

I statsbudgetarna har sjukvårdsdistrikten och kommunerna under flera års tid beviljats särskilda anslag för att ersätta kostnader som föranleds av infektioner, t.ex. för att avlöna nödvändig personal. Kommunerna och samkommunerna har förutsatts själva effektivisera sitt arbete med att bekämpa smittsamma sjukdomar med en självfinansieringsandel på minst 50 procent. Med statsunderstöd har man strävat efter att utveckla den regionala epidemiologiska verksamheten och bekämpningen av pandemier. Anslaget har i sjukvårdsdistrikten främst använts för att öka antalet sakkunnigläkare och expertsjukskötare samt för utbildning, och på detta sätt har man förbättrat den permanenta regionala kompetensen när det gäller bekämpandet av infektioner.

De finska sjukhusfastigheterna är till stor del byggda på 1960-talet. De svarar inte till alla delar mot de nuvarande behoven bl.a. med tanke på sjukhusinfektionerna. På många håll pågår en modernisering av sjukhusfastigheter och målet är i detta fall främst att sjukhusets bäddplatser ska bestå av enkelrum och att alla rum utrustas med egen WC och egna duschutrymmen. Detta är emellertid en långsam process och den framskrider i takt med sjukhussamkommunernas egna planer.

Den av riksdagen antagna lagen om hälso- och sjukvård betonar kvalitet och patientsäkerhet. Social- och hälsovårdsministeriet kommer under våren att utfärda en förordning om vad som bör ingå i den plan för kvalitetskontroll och patientsäkerhet som krävs i lagen. Bekämpningen av sjukhusinfektioner och resistenta bakterier utgör en central del av den högkvalitativa och trygga vården av en patient.

Helsingfors den 5 januari 2011