KIRJALLINEN KYSYMYS 168/2011 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin hallinto-oikeus linjasi vuonna 2010 useissa irakilaisten turvapaikkahakemuksia koskevissa päätöksissään Bagdadin turvallisuustilanteen olevan niin heikko, että kaikille sieltä tulleille irakilaisille turvapaikanhakijoille oli myönnettävä oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, koska he olivat vaarassa kärsiä siellä ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta mielivaltaisesta väkivallasta johtuvasta  vakavasta haitasta, eli  heidän  henkensä tai fyysinen  koskemattomuutensa oli vaarassa alueen yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Helsingin hallinto-oikeuden omaksumat linjaukset ennakkoratkaisussaan (2010:84). Helsingin hallinto-oikeuden ja  korkeimman  hallinto-oikeuden linjaukset ovat  yhdenmukaisia YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n linjauksen kanssa.

Helsingin ulkomaalaispoliisi on keväällä 2011 ryhtynyt käännyttämään Bagdadiin kielteisen turvapaikkapäätöksen Suomessa saaneita, Pohjois-Irakin kurdialueen rauhallisina pidetyiltä Suleimanian, Arbilin ja Dohukin maakunnista kotoisin olevia kurditurvapaikanhakijoita. Käännyttämisissä on kyse vastentahtoisesta täytäntöönpanosta, ja käännyttämistä edeltää lyhytaikainen säilöönotto.

Ensimmäinen palautuslento Bagdadiin tehtiin tiettävästi toukokuussa 2011, toinen palautuslento Bagdadiin tehtiin tiettävästi kesäkuussa 2011, kolmas palautuslento tehtiin varmuudella 30.8.2011 ja neljäs palautuslento tehtiin tiettävästi 11.10.2011. Palautuslennot on tehty Air Finland -lentoyhtiön tilauslennoilla.

Kolmannella palautuslennolla mukana olleen kurditurvapaikanhakijan 31.8.2011 puhelimitse Irakista Kirkukin kaupungista antaman kuvauksen mukaan palautus toteutettiin niin, että Helsinki-Vantaan lentoasemalta lennettiin Ruotsin Malmöön. Koneessa oli noin 10 Suomesta palautettavaa turvapaikanhakijaa ja ainakin 20 poliisisaattajaa (2 saattajaa/käännytettävä). Malmössä koneeseen tuotiin Ruotsista käännytettävät turvapaikanhakijat saattajineen ja mahdollisesti myös Norjasta käännytettäviä turvapaikanhakijoita. Malmöstä kone lensi Bagdadiin.

Bagdadissa lentokentälle ajoi bussi mukanaan irakilainen poliisi. Käännytettävät käskettiin pois koneesta ja jokaiselle annettiin 100 USD rahaa. Kaikki saattajat, mukaan lukien suomalaiset poliisimiehet, pysyivät koneen sisällä, eikä heillä ollut minkäänlaista kontaktia irakilaisviranomaisten kanssa. Käännytettävät vietiin terminaalirakennukseen, heiltä otettiin henkilötiedot ja sormenjäljet ja heidät päästettiin lähtemään. Suomen viranomaiset eivät mitenkään varmistaneet, että käännytettävät pääsevät Bagdadista turvallista reittiä kotialueelleen. Tämä herättää ihmetystä, sillä Irakin pohjoisosien kurdeille Bagdad on erityisen vaarallinen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi Bagdadiin käännytetään turvapaikanhakijoita siitä huolimatta, että KHO on antanut ennakkoratkaisun, jonka mukaan ketään ei tule sinne käännyttää,miksi käännytettävien turvallista paluuta kotialueelleen ei varmisteta, vaikka KHO on katsonut (2011:25), että näin pitää menetellä,kuka on päättänyt siitä, että käännyttämisiä Bagdadiin ryhdytään ylipäätään tekemään, ja mitkä ministerit/ministeriöt ovat tietoisia käännytysten täytäntöönpanosta,kuka on päättänyt siitä, että valtion varoja käytetään käännytyksiin ja käännytettäville maksetaan 100 USD käännytyksen täytäntöönpanon yhteydessä, miksi Bagdadiin käännytetään turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole sieltä kotoisin jaonko käännytysten täytäntöönpanosta sovittu Irakin viranomaisten kanssa, ja informoidaanko heitä mitenkään siitä, että Ruotsista tulevassa koneessa on myös Suomesta käännytettyjä turvapaikanhakijoita (toisin kuin Ruotsilla, Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa)?

Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2011

Anna Kontula /vas

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anna Kontulan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 168/2011 vp:

Miksi Bagdadiin käännytetään turvapaikanhakijoita siitä huolimatta, että KHO on antanut ennakkoratkaisun, jonka mukaan ketään ei tule sinne käännyttää,

miksi käännytettävien turvallista paluuta kotialueelleen ei varmisteta, vaikka KHO on katsonut (2011:25), että näin pitää menetellä,

kuka on päättänyt siitä, että käännyttämisiä Bagdadiin ryhdytään ylipäätään tekemään, ja mitkä ministerit/ministeriöt ovat tietoisia käännytysten täytäntöönpanosta,

kuka on päättänyt siitä, että valtion varoja käytetään käännytyksiin ja käännytettäville maksetaan 100 USD käännytyksen täytäntöönpanon yhteydessä,

miksi Bagdadiin käännytetään turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole sieltä kotoisin ja

onko käännytysten täytäntöönpanosta sovittu Irakin viranomaisten kanssa, ja informoidaanko heitä mitenkään siitä, että Ruotsista tulevassa koneessa on myös Suomesta käännytettyjä turvapaikanhakijoita (toisin kuin Ruotsilla, Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa)?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntö vastaa KHO:n vuoden 2010 lopussa antamia ratkaisuja. Maahanmuuttovirasto on KHO:n ratkaisuista lähtien myöntänyt Diyalasta, Kirkukista, Ninewestä, Salah al-Dinistä, Bagdadista, Fallujasta ja Ramadista tuleville turvapaikanhakijoille ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua toissijaista suojelua alueiden turvallisuustilanteen vuoksi. Näiltä alueilta tuleville turvapaikanhakijoille ei siis tehdä käännyttämispäätöksiä. Linjauksesta on tiedotettu poliisia helmikuussa 2011.

Pohjois-Irakin kolmesta ns. kurdiläänistä ja Etelä-Irakista kotoisin olevalle turvapaikanhakijalle voidaan tehdä käännyttämispäätös, jos hakijalla ei ole yksilöllisiä perusteita saada kansainvälistä suojelua tai oleskelulupaa muulla perusteella. Näiden alueiden turvallisuustilanne ei estä palauttamista. Maahanmuuttoviraston käännyttämispäätöksistä ilmenee hakijan kotipaikka, vaikka päätöksissä todetaankin, että Maahanmuuttovirasto käännyttää hakijan kotimaahansa (tässä Irakiin) ilman tarkennusta siitä, mille alueelle. Hakija palautetaan nimenomaan kotialueelleen.

Pääasiallisesti kielteiset turvapaikkapäätökset ja käännyttämispäätökset irakilaisille koskevat pohjoisosasta tulleita kurditaustaisia hakijoita. Vuonna 2011 Maahanmuuttovirasto on tehnyt lähes 50 kielteistä käännyttämisen sisältävää päätöstä irakilaisille turvapaikanhakijoille. Suurin osa kuluvana vuonna tehdyistä päätöksistä lienee edelleen käsiteltävänä Helsingin hallinto-oikeudessa, eivätkä ne siten vielä ole täytäntöönpanokelpoisia.

Poliisin menettely täytäntöönpanossa ei ole KHO:n linjan vastainen, koska palautukset tapahtuvat Bagdadin lentokentän kautta ns. transit-periaatteella, eli palautettavat jatkavat lentokentältä matkaa kotialueelleen. Maahanmuuttoviraston selvityksen perusteella Bagdadin lentokentän transit-alue ei ole turvaton. Useat kansainväliset lentoyhtiöt lentävät säännöllisiä reittilentoja Bagdadiin ja myös Irakin hallituksen ministerit ovat vuonna 2011 ottaneet siellä vastaan arvovieraita.

Ruotsi, Norja ja Tanska palauttavat turvapaikanhakijoita Irakiin. Ne keskeyttivät palautukset Irakiin marraskuussa 2010 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) annettua täytäntöönpanokiellon asioissa, joissa oli tehty valitus turvapaikkapäätöksistä ja käännyttämispäätöksistä Irakiin. Ruotsi, Norja ja Tanska jatkoivat palauttamisia tammikuussa 2011 EIT:n kumottua antamansa täytäntöönpanokiellon. Kumoamalla täytäntöönpanokiellon EIT katsoi palautusten Bagdadiin olevan mahdollisia. On myös huomattava, että EIT teki päätöksensä myöhemmin kuin KHO oman päätöksensä.

Palautukset tehdään pääasiassa Bagdadiin, mutta Ruotsi tekee palautuksia myös muualle Irakiin. Norjalla ja Tanskalla on palautussopimus Irakin kanssa. Myös Ruotsilla on ollut palautussopimus Irakin kanssa, mutta määräaikaista sopimusta ei sisäasiainministeriön tiedon mukaan uusittu Ruotsin katsoessa palautusten onnistuvan myös ilman nimenomaista palautussopimusta. Suomi on tehnyt Irakille ehdotuksen paluuyhteistyöpöytäkirjan solmimiseksi, mutta toistaiseksi neuvottelut eivät ole edenneet. Suomi jatkaa pyrkimyksiään paluuyhteistyöpöytäkirjan solmimiseksi.

Poliisilla on ulkomaalaislain 151 §:n mukaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin ulkomaalaisen käännyttämiseksi tai maasta karkottamiseksi, jos tämä ei täytä maahantulon tai maassa oleskelun edellytyksiä. Kaikkien palautettujen henkilöiden hakemukset on tutkittu Suomessa, ja niihin on toimivaltainen viranomainen, Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätökset, jotka tultuaan täytäntöönpanokelpoisiksi velvoittavat poliisia suorittamaan sille kuuluvat tehtävät.

Palautettavista henkilöistä ilmoitetaan etukäteen tiedot Irakin viranomaisille, jotka ilmoittavat palautettavan hyväksynnästä varmistuttuaan ensin tämän kansalaisuudesta. Muita kuin Irakin viranomaisten hyväksymiä henkilöitä ei ole palautettu. Tietojen vaihto käydään suoraan Suomen poliisin ja Irakin viranomaisten välillä. Ruotsin poliisi noudattaa vastaavaa ilmoitusmenettelyä.

Poliisi on 3.5.2011 lähtien suorittanut Irakin kansalaisten palautuksia poliisin saattamana. Palautukset on toteutettu osallistumalla Ruotsin viranomaisten järjestämiin tilauslentoihin toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Palautuslentoihin ovat osallistuneet myös Norja ja Tanska. Viimeisin 11.-12.10.2011 suoritettu palautusoperaatio on ollut EU:n rajaturvallisuusviraston (FRONTEX) koordinoima. FRONTEXIN koordinoimissa operaatioissa järjestävä maa ilmoittaa muille jäsenmaille operaatiosta ja tarjoaa mahdollisuutta osallistua siihen. Kaikkien lentojen kohteena on ollut pääkaupunki Bagdad, jossa palautettavat henkilöt on luovutettu Irakin viranomaisille. Suomesta palautettuja henkilöitä on ollut yhteensä 31.

Palautettavat eivät ole olleet Bagdadin seudulta, vaan sellaisilta alueilta Irakia, jotka on Maahanmuuttoviraston päätöskäytännössä arvioitu turvallisiksi. Suomen poliisin toimivalta päättyy palautettavien luovuttamiseen kotimaansa viranomaisille. Suomesta palautettavien luovuttamiseen Bagdadin lentokentällä osallistuu aina suomalaisia poliiseja.

Vaikka kohdemaan sisäiset siirtymiset ovat lähtökohtaisesti maasta poistetun henkilön ja kohdemaan viranomaisten välinen asia, on Irakiin palautettaville tarjottu tukea maan sisäisiin siirtymisiin 100 US$ / henkilö. Nämä kustannukset ovat välittömiä maasta poistamisesta aiheutuvia kuluja siinä kuin muutkin maasta poistettavan matkakustannukset. Irakin sisäisiin siirtymisiin ei voi Suomesta ostaa matkalippuja. Käteisavustuksella on pyritty varmistamaan, että palautettava henkilö ei jää rahattomana heitteille. Ruotsalaiset menettelevät samalla tavalla.

Suomen poliisi kattaa maasta poistamisista ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot tarkoitukseen varatusta arviomäärärahamomentista 26.10.20.

Bagdadin lentokentältä on mahdollisuus jatkaa reittilennoilla muualle Irakiin. Palautuslentojen aikataulutuksessa on huomioitu Bagdadista Irakin pohjoisosaan Erbiliin lähtevän reittilennon aikataulu. Bagdadin lentokentän viranomaiset ovat ilmoittaneet pyrkivänsä käsittelemään palautettujen maahan saapumisen nopeasti johtuen jatkolentojen aikatauluista. Ruotsin viranomaisilta saadun tiedon mukaan on havaintoja siitä että palautettuja henkilöitä olisi ollut vastassa myös sukulaisia tai tuttavia.

KHO:n ratkaisussa 18.3.2011 (2011:25), joka koskee turvapaikanhakijan palauttamista Afganistaniin, on katsottu, että paluu suhteellisen rauhalliseksi arvioidulle alueelle edellyttää myös sitä, että asianosaisella tulee olla käytettävissään turvallinen ja käytännössä kohtuullisena pidettävä  mahdollisuus  matkustaa  ja päästä  tuolle alueelle. Turvallisen paluun arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon, vaikuttavatko lähialueiden mahdolliset levottomuudet sillä tavoin, että ne estäisivät tai huomattavasti vaikeuttaisivat alueelle palaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia inhimillisen elämän perusedellytyksistä.

Bagdadin kautta Irakiin palautetuilla henkilöillä on turvallinen ja käytännössä kohtuullisena pidettävä mahdollisuus matkustaa ja päästä kotiseudulleen. Käännytettäväksi määrätyillä turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeudessa ja odottaa hallinto-oikeuden päätöstä ennen käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa ja hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen halutessaan hakea valituslupaa ja päätöksen täytäntöönpanokieltoa KHO:lta. Turvapaikanhakijoiden käännyttämispäätöksiä ei siis panna täytäntöön ennen kuin niiden lainmukaisuus on valituksen johdosta tutkittu tuomioistuimessa.

Muissa pohjoismaissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita irakilaisia palautetaan Bagdadiin ja Bagdadin kautta muualle Irakiin. Suomen päätöskäytäntö KHO:n linjaamana poikkeaa muista pohjoismaista siten, että muun muassa Bagdadista tuleville turvapaikanhakijoille myönnetään kategorisesti toissijaista suojelua alueen turvallisuustilanteen vuoksi. Suomen muista pohjoismaista poikkeava päätöskäytäntö näyttäisi heijastuvan tilastoissa. Irakilaiset ovat kuluvan vuoden ja edellisen vuoden suurin turvapaikanhakijaryhmä. Huomion arvoista on, että irakilaisten määrän arvioidaan säilyvän vuoden 2010 tasolla, vaikka kaikkien turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä on vähentynyt kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä 34 prosenttia verrattuna vuoden 2010 samaan ajanjaksoon.

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 168/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Anna Kontula /vänst:

Varför blir asylsökande avvisade till Bagdad trots att HFD har gett ett prejudikat enligt vilket ingen ska avvisas till detta område,

varför ser man inte till att de som ska avvisas kan återvända säkert till sina hemtrakter i enlighet med HFD:s beslut (2011:25),

vem har för det första beslutat att avvisningar till Bagdad ska göras, och vilka ministrar/ministerier känner till att dessa avvisningar verkställs,

vem har beslutat att statens medel får användas till avvisningarna och att de som avvisas ska betalas 100 USD i samband med att avvisningen verkställs,

varför avvisas det till Bagdad sådana asylsökande som inte ursprungligen kommer därifrån,

har det avtalats om verkställigheten av avvisningarna med myndigheterna i Irak och informerar man myndigheterna på något sätt om att det på flygplanet från Sverige även finns sådana asylsökande som har avvisats av Finland (Finland har inte ett återtagandeavtal med Irak, i motsats till Sverige)?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Beslutspraxisen vid Migrationsverket överensstämmer med de avgöranden som HFD gav vid utgången av 2010. Efter dessa avgöranden av HFD har Migrationsverket beviljat sådant alternativt skydd som avses i 88 § 1 mom. 3 punkten i utlänningslagen, till de asylsökande som kommer från Dijala, Kirkuk, Nineve, Salah al-Din, Bagdad, Falluja och Ramadi på grund av säkerhetssituationen i dessa områden. Beslut om avvisning ges således inte till asylsökande från dessa områden. Polisen har informerats om denna riktlinje i februari 2011.

Asylsökande vars hemort är i norra Iraks s.k. kurdiska provinser eller i södra Irak kan avvisas om sökanden inte har individuella skäl för att beviljas internationellt skydd eller uppehållstillstånd på basis av något annat skäl. Säkerhetssituationen i dessa områden är inte ett hinder för tillbakasändning. Den ort från vilken sökanden kommer anges i Migrationsverkets beslut om tillbakasändning, men i beslutet sägs endast att Migrationsverket avvisar sökanden till hans eller hennes hemland (i detta fall Irak), dvs. exakt område anges inte. Sökanden sänds dock tillbaka uttryckligen till hans eller hennes hemtrakter.

I fråga om irakier gäller de nekande besluten om asyl och besluten om avvisning i huvudsak sådana sökande som har kurdisk bakgrund och kommer från norra Irak. År 2011 har avvisning ingått i nästan 50 av de negativa beslut som getts av Migrationsverket till irakiska asylsökande. Största delen av de beslut som har fattats i år torde fortfarande behandlas vid Helsingfors förvaltningsdomstol och är därmed inte verkställbara ännu.

Polisens förfarande strider inte emot HFD:s riktlinjer eftersom tillbakasändningarna sker via Bagdads flygplats enligt den s.k. transit-principen, vilket betyder att de som ska sändas tillbaka fortsätter resan från flygplatsen till sina hemtrakter. På basis av Migrationsverkets utredning är transit-området på Bagdads flygplats tryggt. Många internationella flygbolag flyger regelbundet med reguljärflyg till Bagdad, och Iraks ministrar har också tagit emot högt uppsatta gäster där under år 2011.

Sverige, Norge och Danmark sänder asylsökande tillbaka till Irak. De avbröt tillbakasändningarna till Irak i november 2010 i och med att den Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter gav ett förbud om verkställighet av beslut om asyl och tillbakasändning i fråga om Irak, som var föremål för överklagan. Sverige, Norge och Danmark fortsatte med tillbakasändningarna efter det att Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter hade upphävt sitt verkställighetsförbud. Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter ansåg att upphävandet av förbud om verkställighet möjliggjorde tillbakasändning till Bagdad. Det bör dessutom tilläggas att domstolen fattade sitt beslut efter att HFD fattade sitt.

Främst är det Bagdad som är målet för tillbakasändningarna, men Sverige sänder tillbaka även till andra orter i Irak. Norge och Danmark har ett avtal med Irak om tillbakasändning. Även Sverige har haft ett avtal om tillbakasändning, men enligt inrikesministeriets uppgifter förnyades inte det tidsbegränsade avtalet på grund av att Sverige ansåg att tillbakasändningarna kan verkställas även utan avtal om tillbakasändning. Finland har föreslagit ett samarbetsprotokoll med Irak, men tillsvidare har förhandlingarna inte gett resultat. Finland fortsätter sina strävanden att uppnå ett samarbetsprotokoll.

Enligt 151 § i utlänningslagen ska polisen vidta åtgärder för att avvisa eller utvisa en utlänning, om utlänningen inte uppfyller villkoren för inresa eller vistelse i landet. Ansökningarna för alla de personer som har sänts tillbaka har prövats i Finland, och Migrationsverket såsom behörig myndighet har fattat besluten, vilka efter att de blivit verkställbara förpliktar polisen att sköta de uppgifter som ålagts den.

Uppgifterna om de personer som ska sändas tillbaka lämnas till de irakiska myndigheterna på förhand, och Irak meddelar om tillbakasändningens godkännande efter att först ha försäkrat sig om personens medborgarskap. Man har inte sänt tillbaka andra personer än de som Iraks myndigheter godkänt. Informationsutbytet sker direkt mellan polisen i Finland och myndigheterna i Irak. Motsvarande praxis vid utbyte av information iakttas av polisen i Sverige.

Från och med den 3 maj 2011 har polisen skött tillbakasändningarna av irakiska medborgare med hjälp av poliseskort. Tillbakasändningarna har verkställts genom deltagande i beställningsflyg som myndigheterna i sverige har organiserat i maj, juni, augusti och oktober. Även Norge och Danmark har deltagit i dessa flyg. Den senaste operationen för tillbakasändning som verkställdes 11-12.10.2011 koordinerades av EU:s gränskontrollbyrå (FRONTEX). Under FRONTEX-operationerna underrättar det land som organiserar en tillbakasändning de andra medlemsländerna om operationen och erbjuder dem möjlighet att delta. Resemålet för alla flyg har varit huvudstaden Bagdad och där har de personer som sänts tillbaka överlåtits till de irakiska myndigheterna. Antalet personer som har sänts tillbaka från Finland är sammanlagt 31.

De som sänts tillbaka kommer inte från Bagdad-området, utan från sådana områden i Irak som enligt Migrationsverkets beslutspraxis bedömts vara säkra. Finska polisens befogenheter upphör i och med att de som sänds tillbaka överlåts till myndigheterna i deras hemland. Poliser från Finland deltar alltid när de som sänds tillbaka från Finland överlåts på Bagdads flygplats.

Trots att den interna flytten inom mottagarlandet är en fråga mellan personen som har avlägsnats ur landet och mottagarlandets myndigheter, har den som sänts tillbaka till Irak blivit erbjuden 100 USD per person som stöd för den interna flytten. Dessa kostnader är sådana direkta kostnader som avlägsnandet ur landet medför, liksom de övriga resekostnaderna för den som ska avlägsnas från landet. Biljetter för intern flytt inom Irak kan inte köpas i Finland. Syftet med att ge stöd i kontanter har varit att se till att en person utan pengar som ska sändas tillbaka inte lämnas i sticket. Sverige har motsvarande praxis.

Utgifterna för transporter för avlägsnande ur landet och i samband med avhämtning bärs av polisen i Finland med de anslag som har reserverats för detta ändamål under förslagsanslagsmoment 26.10.20.

Från Bagdads flygplats är det möjligt att resa vidare med reguljärflyg inom Irak. Vid uppläggningen av tidtabellerna för flyg för tillbakasändningar har man beaktat tidtabellen för reguljärflyget från Bagdad till Erbil i norra Irak. Med tanke på anknytningsflygens tidtabeller har myndigheterna på Bagdads flygplats meddelat att de strävar efter en snabb hantering av ankomsten av dem som sänts tillbaka. Enligt uppgifter från myndigheterna i Sverige tas de personer som har sänts tillbaka också emot av släktingar eller bekanta.

För att en person ska kunna återvända till ett område som har betraktats som säkert förutsätts det enligt HFD:s beslut av den 18 mars 2011 (2011:25) om tillbakasändning av asylsökande till Afghanistan, att det är säkert och rimligt i praktiken för en person som återvänder till landet att resa och komma till området i fråga. Vid bedömningen av huruvida det är säkert att återvända bör man dessutom beakta ifall eventuella oroligheter i närområden inverkar på ett sådant sätt att de hindrar eller avsevärt försvårar basförutsättningarna för ett humant liv för de personer som återvänder.

De personer som sänts tillbaka till Bagdad har en säker och i praktiken rimlig möjlighet att resa till sina hemorter. De asylsökande som fått avvisningsbeslut har möjlighet att söka ändring hos förvaltningsdomstolen och vänta på förvaltningsdomstolens beslut innan avvisningen verkställs samt, om sökanden önskar, att efter förvaltningsdomstolens beslut söka besvärstillstånd och förbud om verkställighet av beslutet hos HFD. Avvisningsbeslut för asylsökande verkställs således inte innan domstolen på grund av ett besvär har utrett beslutens laga kraft.

I de övriga nordiska länderna sänds de irakier som fått negativa asylbeslut tillbaka till Bagdad och därifrån vidare till andra områden i Irak. Finlands beslutspraxis och HFD:s tolkningsriktlinjer skiljer sig från de övriga nordiska länderna på så sätt att bl.a. de asylsökande som kommer till Bagdad beviljas asyl inom kategorin alternativt skydd på grund av säkerhetssituationen. Finlands beslutspraxis, som avviker från de övriga nordiska ländernas, ser ut att avspegla sig i statistiken. Under detta och föregående år har irakierna varit den största gruppen av asylsökande. Man bör dessutom beakta att antalet irakier beräknas vara på samma nivå som år 2010 också i fortsättningen, även om det totala antalet asylsökande har minskat med 34 procent till och med september 2011 i jämförelse med samma tidsperiod år 2010.

Helsingfors den 4 november 2011

Inrikesminister Päivi Räsänen