KIRJALLINEN KYSYMYS 181/2011 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Venäjän Federaation valtionduumassa käsitellään parhaillaan Venäjän kansalaisten perusterveyden turvaamista koskevan lainsäädännön päivittämistä. Presidentti Medvedev on ilmoittanut toiveensa, että tämä uudistus saataisiin päätökseen ennen 4.12.2011 pidettäviä parlamenttivaaleja. Useiden muutosesitysten joukossa on myös aborttioikeutta rajoittavia esityksiä. Nämä rajoittaisivat naisten oikeutta raskauden keskeytykseen ja heidän oikeuttaan saada tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä. Näitä muutoksia ovat esittäneet Venäjän ortodoksikirkko ja kansanedustajat, jotka ovat läheisessä yhteydessä Yhdysvaltain abortinvastaisiin järjestöihin. Esitykset sisältävät seuraavia rajoituksia:

• naimisissa olevan naisen on saatava kirjallinen suostumus aviomieheltä aborttiin;
• aborttia hakevan naisen on läpikäytävä pakollinen epäobjektiivinen neuvonta, jonka ensisijainen tavoite on saada nainen jatkamaan raskauttaan;
• aborttineuvonnan ja varsinaisen abortin tekemisen välillä on pakollinen odotusaika;
• raskauden keskeytyksen takaraja laskee 12 viikosta 8 viikkoon;
• sikiövamma poistetaan laillisena perusteena aborttiin;
• terveydenhuollon työntekijöillä on oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä uskonnollisista tai moraalisista syistä;
• raskaudenkeskeytyksen korvattavuus poistetaan valtion sairausvakuutuksesta tai sitä rajoitetaan huomattavasti;
• jälkiehkäisyä saa jatkossa vain reseptillä;
• vanhempien suostumuksen tarvitsevien ala-ikäisten ikärajaa nostetaan.

Raskauden keskeytyksien rajoittamisen syinä ovat  alhainen syntyvyys ja Venäjän vähenevä väestö. Pääministeri Vladimir Putin lupasi nostaa Venäjän syntyvyyttä 30 %:lla kolmessa vuodessa. Parlamentti esittää lakia, jonka toivotaan vaikuttavan alhaiseen syntyvyyteen vähentämällä miljoona aborttia vuosittain ja käyttämällä lähes 40 miljardia euroa rahakannusteisiin ja valtion perheavustuksiin, joilla kannustetaan ihmisiä hankkimaan enemmän lapsia.

Abortin saatavuuden rajoittaminen ei kuitenkaan lisää syntyvyyttä, vaan lisää vaarallisten aborttien määrää, jotka voivat vahingoittaa naisen terveyttä ja usein johtaa kuolemaan. Esimerkiksi Puolassa abortti on kielletty, ja siellä väestön määrä on jatkuvasti laskenut. Sen seurauksena naisten on hankittava abortti salaa tai matkustettava muihin Euroopan maihin saamaan abortin.

Vaikka aborttien määrä Venäjän Federaatiossa on laskenut huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana modernien ehkäisyvälineiden saatavuuden kasvaessa, venäläiset naiset ovat yhä hyvin riippuvaisia raskaudenkeskeytyksestä syntyvyyden säännöstelyn keinona.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko Suomen hallitus huomioinut, että Venäjän aborttioikeuden rajoitusten mennessä läpi venäläiset naiset saattavat matkustaa naapurimaahan Suomeen saamaan abortin,

mitä seurauksia hallituksen mielestä tällä on maamme terveysjärjestelmään,

onko Suomen ja Venäjän välillä lainsäädännöllisiä ehtoja siitä, kohdistetaanko Suomessa laillisen abortin saaneeseen naiseen syytetoimia Venäjällä, jos aviomiehen suostumusta aborttiin ei ole ja

voiko Suomen hallitus sitoutua seuraamaan "aborttiturismia" Venäjältä Suomeen, raportoida siitä eduskunnalle vuosittain ja tarvittaessa ottaa asia esille EU:ssa ja Venäjän viranomaisten kanssa, jos Venäjällä hyväksytään aborttioikeuden rajoitukset?

Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2011

Jani Toivola /vihr
Miapetra Kumpula-Natri /sd
Oras Tynkkynen /vihr
Annika Saarikko /kesk
Aila Paloniemi /kesk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jani Toivolan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 181/2011 vp:

Onko Suomen hallitus huomioinut, että Venäjän aborttioikeuden rajoitusten mennessä läpi venäläiset naiset saattavat matkustaa naapurimaahan Suomeen saamaan abortin,

mitä seurauksia hallituksen mielestä tällä on maamme terveysjärjestelmään,

onko Suomen ja Venäjän välillä lainsäädännöllisiä ehtoja siitä, kohdistetaanko Suomessa laillisen abortin saaneeseen naiseen syytetoimia Venäjällä, jos aviomiehen suostumusta aborttiin ei ole ja

voiko Suomen hallitus sitoutua seuraamaan "aborttiturismia" Venäjältä Suomeen, raportoida siitä eduskunnalle vuosittain ja tarvittaessa ottaa asia esille EU:ssa ja Venäjän viranomaisten kanssa, jos Venäjällä hyväksytään aborttioikeuden rajoitukset?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

On hyvin mahdollista, että Venäjän raskauden keskeyttämistä koskevan lainsäädännön kiristyminen vaikuttaisi siihen, että venäläisiä saattaisi tulla myös Suomeen saamaan abortin. Raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa (239/1970 ) säädetään edellytyksistä, milloin raskaus voidaan keskeyttää. Raskauden keskeyttämistä koskevan luvan hakijana ulkomaalainen rinnastetaan suomalaiseen ja keskeyttämistä koskeva lupa myönnetään samojen edellytysten mukaan ja samoja menettelytapoja noudattaen kuin Suomen kansalaiselle tai Suomessa pysyvästi oleskelevalle henkilölle. Suomessa raskauden keskeyttämiseen tarvitaan kahden lääkärin lupa 12 viikkoon asti ja lautakunnan lupa sosiaalisilla perusteilla 20 viikkoon ja sikiöperusteilla 24 viikkoon asti.

Ulkomaan kansalaiset, ml. venäläiset, voivat hakeutua itsenäisesti hoitoon Suomeen yksityiseen terveydenhuoltoon ja maksaa siitä palveluntuottajan pyytämän hinnan. Vain Suomessa sairausvakuutetut ovat oikeutettuja kustannusten korvauksiin Kelasta. Julkisen sektorin ei tarvitse hoitaa muita kuin maassa asuvia ja vain kiireellisissä tapauksissa välttämättömän ajan muita ulkomaalaisia. Euroopan unionin potilasdirektiivin (direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa 2011/24/EU) toimeenpano on parhaillaan valmistelussa. Direktiiviä sovelletaan EU:n alueella tarjottaviin terveydenhuoltopalveluihin. Direktiivissä vahvistetaan säännöt turvallisen ja laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden helpottamiseksi ja edistetään terveydenhuoltoa koskevaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Hoitoa toisessa jäsenvaltiossa annetaan jatkossakin kyseisen maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Potilaiden/asiakkaiden seuranta ja tilastointi kansalaisuuden perusteella ei ole mahdollista tietosuojalainsäädännön ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvollisuuden vuoksi.

Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2011

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 181/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jani Toivola /gröna m.fl.:

Har Finlands regering noterat att om begränsningarna av rätten till abort godkänns i Ryssland, kan det innebära att ryska kvinnor reser till grannlandet Finland för att få abort,

vilka följder anser regeringen att detta har för vårt lands hälso- och sjukvårdssystem,

finns det lagstiftningsvillkor mellan Finland och Ryssland om huruvida det i Ryssland kan väckas åtal mot en kvinna som genomgått en laglig abort i Finland när hennes make inte har gett sitt samtycke till aborten, och

kan Finlands regering förbinda sig till att följa "abortturismen" från Ryssland till Finland, årligen rapportera om den till riksdagen och vid behov ta upp frågan i EU och med de ryska myndigheterna, om begränsningarna av rätten till abort godkänns i Ryssland?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det är mycket möjligt att en stramare lagstiftning om avbrytande av graviditet i Ryssland kan medverka till att ryssar även kommer till Finland för att genomgå abort. Lagen om avbrytande av havandeskap (239/1970 ) innehåller bestämmelser om villkoren för när en graviditet får avbrytas. När en utländsk person ansöker om tillstånd att få avbryta en graviditet jämställs hon med en finländsk person, och tillståndet att avbryta graviditeten beviljas under samma förutsättningar och genom samma förfarande som för en finländsk medborgare eller en person som permanent uppehåller sig i Finland. I Finland krävs det fram till vecka 12 tillstånd av två läkare för att en graviditet ska få avbrytas. Fram till vecka 20 krävs det tillstånd på sociala grunder av en nämnd och fram till vecka 24 av nämnden beviljat tillstånd med hänvisning till fostret.

Utländska medborgare, ryssar inbegripna, kan självständigt uppsöka privat hälso- och sjukvård i Finland och betala den avgift som vårdgivaren begär för vården. Endast de som är sjukförsäkrade i Finland har rätt att få kostnadsersättning från Fpa. Den offentliga sektorn behöver inte vårda andra än dem som bor i landet, och endast i brådskande fall och under den tid det är nödvändigt andra utlänningar. Beredningen av ett genomförande av Europeiska unionens patientdirektiv (direktiv 2011/24/EU om tillämpningen av patienträttigheter vid gränsöverskridande hälso- och sjukvård) pågår. Direktivet ska tillämpas på hälso- och sjukvårdstjänster som tillhandahålls inom EU. Genom direktivet fastställs det bestämmelser som gör det lättare att få tillgång till säker och högkvalitativ hälso- och sjukvård samt främjas vårdsamarbete mellan medlemsstaterna. Vård i en annan medlemsstat ges även i fortsättningen i enlighet med den statens nationella lagstiftning. På grund av lagstiftningen om datasekretess och tystnadsplikten för yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården är det inte möjligt att följa och statistikföra patienter/klienter på basis av deras medborgarskap.

Helsingfors den 8 november 2011

Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson