KIRJALLINEN KYSYMYS 185/2011 vp

Peruskoulu-uudistuksen lähtökohtana oli 1970-luvulla vähentää eriarvoisuutta ja tarjota kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet taustasta riippumatta. Suuri muutos tähän oli 1990-luvun alussa käyttöönotettu kouluvalintapolitiikka, jota perusteltiin kaikkien vanhempien mahdollisuudella valita eri tavoin erikoistuneiden koulujen välillä. Käytännössä kouluvalintapolitiikka on kuitenkin palvellut lähinnä parempiosaisia perheitä. Tämä on kasvattanut koulujen sosioekonomisia ja laadullisia eroja, mikä on ollut ristiriidassa lasten yhdenvertaisuustavoitteen kanssa.

Kataisen hallitus ei ole hylännyt peruskoulun alkuperäistä ideaa. Hallitusohjelmassa todetaan, että koulutuspolitiikan tarkoituksena on taata kaikille syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen. Ohjelma korostaa kaikessa koulutuksessa toteutettavaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Erikseen tavoitteena mainitaan perusopetuksen koulujen eriytymisen estäminen.

Uhkana on, että eriytyminen aiheuttaa kansan jakautumisen hyvä- ja huono-osaisiin jo perusopetuksessa. Kyseessä on laaja yhteiskunnallinen ongelmakokonaisuus, johon on etsittävä ratkaisua niin työllisyys-, asunto- kuin koulutuspolitiikastakin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koulujen eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi?

Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2011

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ilkka Kantolan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 185/2011 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä koulujen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen perustuslain (731/1999 ) 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perusopetuslain mukaan opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.

Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pystytään varmistamaan hyvät oppimisen edellytykset kaikille sekä tukemaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Koulutuksellisia eroja tullaan vähentämään ja koulutuksen periytyvyyttä ehkäisemään kaikessa perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.

Hallitusohjelman mukaan Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä toteutetaan yhdenvertaisuusperiaatetta. palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla.

Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen vahvistetaan. Koulujen eriytyminen estetään. Osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista hallitus tulee selvittämään perusopetuksen valtionosuuden perusteet. Tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuu jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ohjataan resursseja sekä selvitetään tarve määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta opettajalla on aikaa oppilaille ja erilaisten lasten ja erilaisten ryhmien tarpeet voidaan huomioida. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako uudistetaan vahvistamaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee käynnistämään laajapohjaiset toimet koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Hallitus valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä koulutuksen periytyvyyttä.

Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2011

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 185/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Ilkka Kantola /sd:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att stoppa den utveckling som leder till en allt större ojämlikhet i skolorna?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt 16 § i Finlands grundlag (731/1999 ) har alla rätt till avgiftsfri grundläggande utbildning. Det allmänna ska säkerställa lika möjligheter för var och en att oavsett medellöshet enligt sin förmåga och sina särskilda behov få även annan än grundläggande utbildning samt utveckla sig själv. Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) ska utbildningen främja bildningen och jämlikheten i samhället och elevernas förutsättningar att delta i utbildning och i övrigt utveckla sig själva under sin livstid. Utbildningens mål är vidare att säkerställa att undervisning ges på lika villkor i tillräcklig utsträckning i hela landet.

Jämlikhet i utbildningshänseende utgör grunden för den finländska välfärden. Det är med tanke på uppnåendet av en sådan jämlikhet synnerligen viktigt att alla kan garanteras goda förutsättningar för inlärning redan inom ramen för småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen och att man genom mångsidiga åtgärder kan stödja barn och unga som av olika skäl behöver stöd eller löper risk att bli marginaliserade. Skillnader i utbildningsnivå ska minskas och tendensen att låg utbildningsnivå går i arv ska dämpas inom alla former av utbildning efter den grundläggande utbildningen.

Enligt regeringsprogrammet är syftet med Finlands utbildnings- och kulturpolitik att garantera alla, oberoende av ursprung, bakgrund och förmögenhet, samma möjligheter och lika rätt till bildning, avgiftsfri utbildning av god kvalitet samt förutsättningar för fullt medborgarskap. Likställighetsprincipen ska följas inom all utbildning, vetenskap, kultur, idrott och motion och inom allt ungdomsarbete. Tjänsterna ska vara jämlikt och enhetligt tillgängliga för alla.

Utgångspunkterna för den grundläggande utbildningen är en trygg närskola av hög kvalitet samt en enhetlig grundskola. Varje individs möjligheter till inlärning samt till utveckling av kreativitet, kunnande och olika slags begåvning ska stärkas. Ökade skillnader mellan skolorna ska förhindras. Som en del i reformen av statsandelssystemet utreds grunderna för statsandelarna för den grundläggande utbildningen. Målet är att finansieringen av den grundläggande utbildningen i fortsättningen i större utsträckning ska grunda sig på indikatorer som beskriver den grundläggande utbildningens verksamhetsmiljö, t.ex. invandrarnas andel av befolkningen i kommunen, vuxenbefolkningens utbildningsnivå och arbetslöshetsgraden. Resurser avsätts för att minska storleken på grupperna inom den grundläggande utbildningen och behovet av att fastställa gruppstorleken genom lagstiftning utreds. Grupperna ska vara tillräckligt små så att läraren har tid för eleverna och för att olika barns och gruppers behov ska kunna beaktas. Målen för och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen ses över för att jämlikhet och likställighet ska stärkas.

Undervisnings- och kulturministeriet kommer att vidta omfattande åtgärder för att förbättra jämlikhet och likställighet. Regeringen bereder ett åtgärdsprogram för jämlikhet i utbildningshänseende med målet att minska skillnaderna mellan könen i fråga om kunskaper och utbildning och att dämpa tendensen att låg utbildningsnivå går i arv.

Helsingfors den 8 november 2011