KIRJALLINEN KYSYMYS 578/2004 vp

Vapo Oy:n suunnitelmissa on käynnistää turvetuotanto Keski-Pohjanmaalla, Lestijärven kunnassa sijaitsevalla Teerinevan alueella. Alue sijaitsee n. 10 km Lestijärven kuntakeskuksesta etelään ja on pinta-alaltaan 546 ha. Turvetuotannon aiottu pääalue, Teerineva, sijoittuu Lestijärveen vettä tuovan päälaskujoen, Lehtosenjoen, molemmin puolin. Etäisyyttä Lestijärveen on n. 7 km. Suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee myös Linjasalmennevan Natura 2000 -ohjelmaan kuuluva alue.

Lestijärvi on laaja mutta matala Lestijoen vesistöalueen latvajärvi. Alun perin järvi on ollut vähäravinteinen ja kirkasvetinen. Vuonna 1979 Vapo Oy aloitti Teerinevan kunnostuksen turvetuotantoa varten. Tuolloin ei turvetuotannolta vielä edellytetty vesilain mukaista lupaa. Vuosina 1980-1981 Lehtosenjoki tulvi kaivettuihin kanaviin ja Teerinevalle aiheuttaen suuria kiintoainepäästöjä. Haitat olivat niin suuret, että silloinen Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri ei katsonut toimintaa voitavan harjoittaa ilman vesioikeuden lupaa. Lestijärvessä havaittiin tuolloin kauttaaltaan vahvoja sinileväkukintoja, verkkokalastusta vaikeutti pyydysten voimakas limoittuminen, järven muikkukanta taantui selkeästi ja järvitaimenistutusten kannattavuus romahti.

Vaikka vuonna 1988 valmistuneen, valtakunnan ensimmäisen vesistönsuojeluohjelman avulla Lestijärven tilanne esimerkiksi ravinteisuuden suhteen on parantunut, näkyvät kiintoaine- ja humuskuormitukset Lestijärvessä pitkään, ja niiden hallittavuus on huono ja kuormituksen jälkikäteen korjaaminen on mahdotonta. 1970- ja 1980-lukujen taitteen runsassateiset vuodet yhdistettyinä ojituksiin ja Teerinevan kuivatukseen sekä äkillisiin lisäpäästöihin näkyvät järven pohjan tilanteessa ja kalakannassa vahvasti edelleen. Muun muassa järven pohjan happipitoisuuden taso on ko. ajankohdasta lähtien laskenut jatkuvasti. Nykyisin pitoisuusminimi on tasolla 1-2 mg/l, kun normaalitaso on 8 mg/l.

Mikäli kehitys jatkuu samankaltaisena ja pohjan happi kuluu jonakin vuonna loppuun, ovat ennustettavat seuraukset vakavia. Suurtulvia ja niistä johtuvia hallitsemattomia päästöjä on suurella todennäköisyydellä odotettavissa myös suunniteltuna 40-50 vuoden kokonaistuotantoaikana. Pienikin kuormituslisäys on merkittävä, kun on kysymys sietokyvyn rajoilla olevasta vesistöstä. On lisäksi huomioitava, että Lestijärven veden laatu määrää myös Lestijoen luonnontilaisen yläosan veden laadun. Lestijärven pohjan kevättalvisen hapettomuuden vaikutukset näkyisivät seuraavina vuosina selkeästi myös Lestijoen yläosan ekologiassa ja virkistyskäytössä.

Lestijärvi on arvostettu lomarakentamisen kohde. Tontteja järven ympärillä on yhteensä n. 500, pääasiallisesti rakennettuina. Kyseessä on siis merkittävä omaisuusmassa, jonka arvo on läheisesti kytkeytynyt järven virkistyskäytölliseen tilaan. Loma-asukkaiden ympärivuotinen viihtyvyys on pienen väestömäärän kunnalle ja sen kylien palvelurakenteelle äärimmäisen tärkeä.

Lestijärven kunta on ottanut Teerinevan aiottuun turvetuotantoon selkeän kielteisen kannan. Kunta toivoo, että Teerinevan aiotusta tuotantoon otosta luovuttaisiin lopullisesti ja neva palautettaisiin luonnontilaan Lehtosenjoen tulvia varastoivaksi ja Lestijärven orgaanista kuormitusta ehkäiseväksi paisunta-altaaksi. Turvetuotannosta aiheutuvia haittoja pidetään Lestijärven talousalueella mahdollisia hyötyjä suurempina. On pelättävissä, että Teerinevan käyttöönotto poistaa Lestijärveltä sen alueellisen erityisarvon, jonka varaan kunnan ja sen asukkaiden tulevaisuutta on osaksi voitu rakentaa. Kunnan lisäksi Teerinevan tuotantoon ottamista vastustavat myös paikkakuntalaiset, kesäasukkaat ja karavaanarit. Länsi-Suomen ympäristökeskukseen on saapunut useita asiaa koskevia kielteisiä kannanottoja. Yksittäisiä nimiä kannanotoissa arvioidaan olevan jopa 1 500 kpl.

Keski-Pohjanmaalla on vireillä yhtenä maakuntakaavoituksen osana erillisselvitys turvetuotannon sijoittumisesta (Sigma 2004). Lestijärven kunnan näkemyksen mukaan olisi erittäin aiheellista odottaa maakuntakaavan valmistumista ennen Teerinevan mahdollista lupakäsittelyä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä perusteella Teerinevan kaltainen alue voidaan ottaa turvetuotantoon,

miten turvetuotannon ensisijaisuutta suhteessa pienelle kunnalle elintärkeään vesiensuojeluun sekä virkistys- ja luontoarvoihin voidaan perustella ja

onko maakuntakaavoituksella mahdollisuus rajoittaa turvetuotantoa?

Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2004

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jutta Urpilaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 578/2004 vp:

Millä perusteella Teerinevan kaltainen alue voidaan ottaa turvetuotantoon,

miten turvetuotannon ensisijaisuutta suhteessa pienelle kunnalle elintärkeään vesiensuojeluun sekä virkistys- ja luontoarvoihin voidaan perustella ja

onko maakuntakaavoituksella mahdollisuus rajoittaa turvetuotantoa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Turpeenottoa säädellään ympäristönsuojelulailla. Lain mukaan turvetuotanto edellyttää aina ympäristölupaa, kun tuotantoalue ja siihen liittyvä ojitus on pinta-alaltaan yli 10 hehtaaria. Tuottajan on liitettävä lupahakemukseen lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. Koska kyseinen Teerinevan tuotantoalue on pinta-alaltaan yli 150 hehtaaria, tulee siihen sovellettavaksi myös ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukainen arviointimenettely. Lisäksi, mikäli todetaan, että Teerinevan turvetuotantohanke todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen läheisyydessä sijaitsevien alueiden niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, on myös nämä vaikutukset selvitettävä ennen ympäristöluvan hakemista. Ympäristöministeriön saaman tiedon mukaan Vapo Oy on käynnistänyt hankkeen vaikutusarvioinnin Linjasalmennevan ja Lestijärven saarien Natura-alueiden osalta.

Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä on säädetty ympäristönsuojelulain 42 §:ssä. Luvan myöntämisedellytyksiin sisältyy monia kansanedustaja Urpilaisen esille tuomia näkökohtia. Luvan myöntäminen edellyttää mm., ettei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Luvan myöntämisedellytyksiä harkittaessa on myös otettava huomioon asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka. Lupaa ei lähtökohtaisesti saa myöskään myöntää, mikäli Natura-arviointi osoittaa hankkeen merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi jokin alue, eli tässä tapauksessa ensisijaisesti Linjasalmenneva tai Lestijärven saaret, on tarkoitus sisällyttää Natura   2000 -verkostoon.

Toiminnan sijoituspaikan osalta on säädetty, että sitä ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Tämän lisäksi on sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa otettava huomioon muun ohella myös muut oikeusvaikutteiset kaavat ja niissä alueelle osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Sijoituspaikan soveltuvuuden arviointiin vaikuttavat siten asemakaavan ohella myös alueella mahdollisesti voimassa oleva yleis-, seutu- tai maakuntakaava.

Teerinevan alueella ei ole voimassa asema- eikä yleiskaavaa. Myöskään Lestijärven kunnan alueella tällä hetkellä voimassa olevissa seutu- ja maakuntakaavoissa ei Teerinevan alueeseen kohdistu mitään kaavamerkintää. Siten alueella tällä hetkellä voimassa olevat kaavat eivät ota kantaa Teerinevan alueen käyttötarkoitukseen eivätkä sinänsä muodosta estettä mahdolliselle turpeenotolle.

Keski-Pohjanmaan liitossa laadittavana olevassa toisessa vaihemaakuntakaavassa tullaan käsittelemään myös turvetuotantoon liittyviä kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain asettamien sisältövaatimusten mukaisesti on maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin teknisen huollon järjestelyihin, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Lisäksi maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston 30.11.2000 päättämät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteuttamista. Niiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Tavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan esisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset.

Maakuntakaavan laatiminen samoin kuin ympäristövaikutusten arviointimenettely ovat vuorovaikutteisia ja avoimia prosesseja, joiden etenemisestä asianosaisilla on hyvät mahdollisuudet saada tietoa ja myös mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiään asiasta. Teerinevan tapauksessa näitä osallisia ovat mm. Lestijärven loma-asukkaat ja myös Lestijärven kunta, jonka edustajat Keski-Pohjanmaan liiton hallintoelimissä ovat mukana vaikuttamassa maakuntakaavan laatimiseen ja lopulta hyväksymässä sitä. Lain antamien yleisten lähtökohtien ja eräiden täsmällisempien, mm. luonnonsuojeluun liittyvien reunaehtojen puitteissa kaavan sisältö määräytyy pitkälti alueen ihmisten ja päätöksentekijöiden omien valintojen pohjalta. Näissä valinnoissa ovat taloudelliset ja ympäristöön liittyvät arvot usein keskeisellä sijalla.

Koska maakuntakaavan laatiminen alueella on vasta vireillä, ei tässä vaiheessa voida ennakoida, millä tavalla kaava tulee ohjaamaan turvetuotantoa Teerinevan alueella. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että maakuntakaava on yksi niistä asioista, jotka ympäristölupaviranomaisen on lupaharkinnassaan otettava huomioon. Tätä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan viranomaisen on päättäessään alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Mikäli jollekin suoalueelle tai sen läheiselle valuma-alueelle osoitettaisiin maakuntakaavassa erityinen käyttötarkoitus tai alueen erityisominaisuus, johon nähden turvetuotanto olisi selvässä ristiriidassa, olisi tällainen seikka tärkeä huomioon otettava näkökohta ympäristölupaharkintaa tehtäessä. Maakuntakaavassa on myös mahdollista antaa esimerkiksi valuma-alueittain turvetuotantoa ohjaavia suunnittelumääräyksiä.

Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 2004

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 578/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Jutta Urpilainen /sd:

På vilka grunder kan ett område som Teerineva tas i bruk för torvtäkt,

hur kan prioriteringen av torvtäkt motiveras i relation till skyddet av vattnen som är livsviktigt för en liten kommun samt i relation till rekreations- och naturvärdena, och

finns det möjligheter att genom landskapsplanläggning begränsa torvtäkten?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Torvtäkten regleras i miljöskyddslagen. Enligt denna lag krävs alltid ett miljötillstånd för torvtäkt, då produktionsområdet och den därmed förknippade dikningen täcker en areal på över 10 hektar. Producenten skall till sin tillståndsansökan foga den för tillståndsprövningen erforderliga utredningen om sin verksamhet, verkningarna av den, de berörda och andra betydelsefulla faktorer. Eftersom det ifrågavarande produktionsområdet Teerineva har en areal på över 150 hektar, skall dessutom ett bedömningsförfarande enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning tillämpas. Därutöver skall, om det konstateras att projektet för torvtäkt på Teerineva sannolikt betydligt försämrar sådana naturvärden i omgivningen för vars skydd dessa områden emotses bli införlivade i nätverket Natura 2000, också dessa verkningar utredas innan miljötillståndet söks. Enligt de uppgifter som miljöministeriet har fått har Vapo Oy startat en bedömning av projektets verkningar på Naturaområdena på Linjasalmenneva och öarna i Lestijärvi.

Miljöskyddslagens 42 § föreskriver om under vilka förutsättningar miljötillstånd kan beviljas. Dessa förutsättningar inkluderar många av de synpunkter som riksdagsledamot Urpilainen har fört fram. För att tillstånd skall kunna beviljas får verksamheten bl.a. inte som sådan eller i samverkan med andra verksamheter leda till betydande miljöförorening eller fara för sådan, särskilt inte till en försämring av speciella naturförhållanden eller till att vattenförsörjningen eller någon annan från allmän synpunkt viktig användningsmöjlighet äventyras inom det område som påverkas av verksamheten. I prövningen av förutsättningarna för tillstånd skall dessutom beaktas tillståndsbestämmelserna och var verksamheten placeras. Utgångspunkten är att tillstånd inte heller får beviljas, om Natura-bedömningen visar att projektet avsevärt försämrar de naturvärden för vars skydd ett område, i detta fall alltså primärt Linjasalmenneva eller öarna i Lestijärvi, avses bli införlivat i nätverket Natura 2000.

I fråga om placeringen av verksamheten föreskrivs att den inte får göras i strid med detaljplanen. Därutöver skall, då lämpligheten av placeringen bedöms, bland annat också beaktas planer med rättsverkningar och de bruksändamål för områdena som de anger, samt planbestämmelserna för området. Bedömningen av hur lämplig placeringen är påverkas alltså inte bara av detaljplanen utan också eventuellt gällande generalplaner, regionplaner eller landskapsplaner.

För Teerinevaområdet finns varken en gällande detaljplan eller en generalplan. Inte heller i de regionplaner och landskapsplaner som nu gäller Lestijärvi kommuns område finns några planbeteckningar för Teerinevaområdet. Detta innebär att de planer som i detta nu är i kraft inte tar ställning till bruksändamålet för Teerineva och inte i sig utgör något hinder för eventuell torvtäkt.

I den andra etapplandskapsplanen som är under arbete i Mellersta Österbottens förbund kommer också frågor i anslutning till torvtäkt att tas upp. I enlighet med de krav på innehållet i en landskapsplan som markanvändnings- och bygglagen ställer skall man, då en landskapsplan utarbetas, fästa särskild vikt bl.a. vid att områdena används på ett ekologiskt hållbart sätt, att arrangemangen för teknisk service är hållbara med tanke på miljön och ekonomin, att tillgångarna i form av vatten och marksubstanser används på ett hållbart sätt, att det finns verksamhetsförutsättningar för näringslivet i landskapet, vid att naturvärdena värnas samt vid att de områden som lämpar sig för rekreation är tillräckliga. Dessutom skall man vid utarbetandet av en landskapsplan beakta statsrådets beslut av den 30 november 2000 om de riksomfattande målen för områdesanvändningen och verka för att de skall förverkligas. Enligt dem skall man i landskapsplanläggningen beakta de myrar som lämpar sig för torvproduktion och jämka samman behovet av produktion med behovet av skydd. Enligt målen reserveras primärt redan utdikade myrar för torvtäkt. Verkningarna av torvtäkten skall enligt de riksomfattande målen för områdesanvändningen behandlas enligt avrinningsområden, och de krav som särskilt bevarandet av naturens variationsrikedom och övriga miljösynpunkter samt verksamhetens ekonomi ställer beaktas.

Utarbetandet av en landskapsplan är, liksom förfarandet vid bedömning av miljökonsekvenser, en interaktiv och öppen process, och de berörda har goda möjligheter att få information om hur de går framåt och likaså möjlighet att föra fram sina egna synpunkter i saken. I fallet Teerineva omfattar dessa berörda bl.a. de fritidsboende i Lestijärvi, likaså Lestijärvi kommun, vars representanter i Mellersta Österbottens förbunds förvaltningsorgan är med och påverkar arbetet på landskapsplanen och till slut deltar i dess godkännande. Inom ramen för de allmänna utgångspunkterna enligt lagen och vissa mer precisa marginalvillkor, bl.a. i anslutning till naturvården, bestäms innehållet i planen i stor utsträckning på basis av de val som de som bor i området och de lokala beslutsfattarna själva träffar. I dessa val intar ekonomiska värden och värden i anslutning till miljön ofta en central ställning.

Eftersom arbetet på att lägga upp en landskapsplan först nu har anhängiggjorts, kan man inte i detta skede förutse på vilket sätt planen kommer att styra torvtäkten i Teerinevaområdet. Allmänt kan man dock konstatera att landskapsplanen är en av de faktorer som miljötillståndsmyndigheten måste beakta i sin prövning. Detta kräver bl.a. markanvändnings- och bygglagen, enligt vilken myndigheterna i sina beslut om åtgärder i anslutning till användningen av områden skall beakta landskapsplanen, gå in för att genomföra den och se till att åtgärderna inte försvårar genomförandet av planen. Om landskapsplanen anger ett specifikt bruksändamål för någon myr eller ett närliggande avrinningsområde, eller en särskild egenskap hos området, som torvtäkt klart står i motsättning till, är det viktigt att beakta en sådan faktor som en synpunkt vid prövningen av miljötillståndet. Det är också möjligt att i en landskapsplan ge planeringsbestämmelser som styr torvtäkten exempelvis i varje avrinningsområde.

Helsingfors den 30 juli 2004