KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2009 vp

Valtion taholta on useaan otteeseen kerrottu, miten kaivostoimintaa tuetaan ja edistetään. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että jossain tapauksessa valtaushakemukset seisovat vuosikausia pöydällä, eikä edes tutkimuksiin päästä.

Tällainen tapaus on muun muassa Juuan Dolomiittikalkin hakemus Paltamossa. Kyseessä on kaiken lisäksi kohde, joka on sen verran sivussa, että asutuksellekaan ei ole haittaa, eikä valtion tarvitsisi tehdä tietä avattavalle kaivokselle, kuten monissa muissa tapauksissa. Asian kiireellisyyttä korostaa sekin seikka, että kyseessä olevaa kalkkikiviesiintymää on tarkoitus hyödyntää Sotkamon Talvivaaran kaivoksen tuotanto- ja ympäristöprosesseissa. Jos hanke vielä venyy, todennäköinen lopputulos on se, että tarvittava kalkkikiviaines tuodaan Keski-Euroopasta. Se ei liene kansan- eikä aluetalouden kannalta toivottu lopputulos puhumattakaan, mitä tämä vaikuttaa maamme työllisyyden ja talouden kehitykseen ylipäätään.

Juuan Dolomiittikalkki on odottanut lupaa nyt noin kaksi vuotta, mikä on jo aivan kohtuuton aika varsinkin, kun Talvivaara on sillä välin aloittanut tuotannon ja joutunut hankkimaan kalkkimateriaalia merkittävästi kauempaa.

Toisena ongelmana esille on noussut myös energia-avustusten pitkät käsittelyajat. On tiedossa, että aluksi käsittely venyi rahojen puuttumisen vuoksi, mutta nyt kun rahaa saatiin lisää, tilanne pysyy ennallaan ja vanhat, jonossa olleet hankkeet jäävät jalkoihin, kun uudempia on hyväksytty. Esimerkiksi Kuhmo Oy:n ja Kuhmon kaupungin lämpölaitosyhteisinvestointi on odottanut jo todella pitkään, ja usko myönteisestä päätöksestä alkaa horjua. "Ympäristötekojen" merkitys karisee ja uskottavuus katoaa, ellei päätöksentekoon saada vauhtia nyt ja jatkossa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaivostoiminnan valtaushakemusten käsittelyajat saadaan inhimillisiksi ja pitkään odottaneisiin projekteihin saadaan vastaus mahdollisimman nopeasti ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että energia-avustusten pitkät käsittelyajat saadaan inhimillisiksi ja pitkään odottaneisiin projekteihin saadaan vastaus mahdollisimman nopeasti?

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 612/2009 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että kaivostoiminnan valtaushakemusten käsittelyajat saadaan inhimillisiksi ja pitkään odottaneisiin projekteihin saadaan vastaus mahdollisimman nopeasti ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että energia-avustusten pitkät käsittelyajat saadaan inhimillisiksi ja pitkään odottaneisiin projekteihin saadaan vastaus mahdollisimman nopeasti?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Malminetsintä ja kaivostoiminta kokivat maailmanlaajuisen korkeasuhdanteen, joka alkoi 2000-luvun alkuvuosina ja päättyi vuoden 2008 syksyn rahoituskriisiin. Myös Suomessa koettiin voimakas nousukausi, mikä puolestaan johti mm. valtaushakemusten määrän huomattavaan kasvuun.

Lupakäsittelyn pidentymiseen on vaikuttanut myös kesäkuussa 2006 käyttöön otettu uudistettu menettely. Uudistuksessa pyrittiin siihen, että kaivoslain mukaisia lupahakemuksia käsiteltäessä ja päätöksiä tehtäessä otettaisiin aiempaa täsmällisemmin huomioon kaivoslain lisäksi muun lainsäädännön vaatimukset. Uudistuksen taustalla olivat uusi perustuslaki, vuonna 2004 voimaan tullut hallintolaki ja muu oikeusnormiston kehitys sekä eräät korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut.

Uudessa käsittelyprosessissa pyritään ottamaan hakijoiden lisäksi huomioon muiden asianosaisten, kuten maanomistajien ja paikallisten asukkaiden, oikeusturva ja mielipiteet kuulemalla heitä ennen päätöksentekoa sekä tiedottamalla heille tehdyistä päätöksistä. Yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden seikkojen selvittämiseksi ja huomioon ottamiseksi kaikista hakemuksista pyydetään lausunnot asianomaisilta kunnilta ja alueellisilta ympäristökeskuksilta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. Hakijoilta pyydetään vastine esitettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin.

Nykyisessä käsittelymenettelyssä hakijayhtiöt joutuvat aikaisempaa tarkemmin selvittämään hakemusalueen kiinteistö- ja maanomistajatietoja. Tältä osin ministeriö on joutunut pyytämään runsaasti lisäselvityksiä hakijoilta huolimatta siitä, että ministeriö on uudistanut perusteellisesti hakemusohjeet. Lisätietojen pyytäminen pidentää aina käsittelyaikoja.

Ministeriöön on tullut vuodesta 2005 lukien useita uraanin etsintää koskevia valtaushakemuksia. Ne ovat työllistäneet ministeriötä huomattavasti tavanomaisia hakemuksia enemmän mm. maanomistajilta ja alueen asukkailta sekä kunnista tulevien kyselyjen, tietopyyntöjen ja palautteen muodossa. Työpainetta lisäsivät erityisesti Itä- ja Länsi-Uudellemaalle sekä Pohjois-Karjalaan kohdistuneet, laajoja alueita käsittäneet uraanihakemukset.

Kaivoslain mukaisesti ministeriön on pidettävä kaivosrekisteriä. Tätä tehtävää varten ministeriöllä on ollut käytössä ohjelmistokokonaisuus. Käytössä ollut tietokantasovellus oli vanhanaikaisena välttämättä uusittava. Tämä projekti aloitettiin loppuvuodesta 2005. Henkilöstömuutosten sekä käyttöönotetun uuden lupamenettelyn vuoksi ohjelmistoprojekti viivästyi niin, että se on saatu tuotantokäyttöön vasta vuoden 2009 alusta.

Osittain käsittelyaikojen pidentymistä selittävää henkilöstövajetta on paikattu harjoittelijoilla sekä Geologian tutkimuskeskuksen antamalla asiantuntija-avulla. Vasta vuoden 2008 kuluessa kaivosviranomaisen tehtäviä hoitava henkilöstö saatiin lukumääräisesti tyydyttävälle, 7,0 htv:n tasolle. Hakemusruuhkan purkamiseen ollaan edelleen osoittamassa lisähenkilöstöä ministeriön sisäisin siirroin. Työ- ja elinkeinoministeriössä on tarkoitus lisätä käsittelyyn tarvittavia henkilöstö- ja muita resursseja siten, että hakemusruuhkaa voidaan osin purkaa jo tämän vuoden aikana. Kohtuullisena tavoitteena voitaneen pitää, että valtaushakemukset käsiteltäisiin keskimäärin puolessa vuodessa ja kaivoslupa-asiat vuodessa. Samoin tulevalle kaivosviranomaiselle on varattava tehtävänsä kunnolliseen hoitamiseen tarpeelliset resurssit.

Kirjallisessa kysymyksessä mainitusta Juuan Dolomiittikalkki Oy:n hakemuksesta on tehty päätös 22.6.2009.

Energia-avustusten käsittelyaikojen viivästymiseen on vaikuttanut myöntövaltuuksien loppuminen vuonna 2008. Lisätalousarviossa vuoden 2008 lopulla saatuja lisävaltuuksia päästiin käyttämään vasta vuoden 2009 alusta. Tänä vuonna energia-avustuksien käsittelyyn on kohdennettu lisää henkilöstöresursseja. Kesäkuun loppuun mennessä myöntöpäätöksiä on tehty 29 hakkeelle yhteensä 64 miljoonan euron arvosta. Kesän aikana saadaan käsiteltyä tammikuuhun 2009 mennessä saadut hakemukset. Tämän jälkeen käytössä oleva myöntövaltuus on käytetty, ja loput hakemukset jäävät odottamaan mahdollista vuoden 2009 toista lisätalousarviota.

Energia-avustushakemusten käsittely edellyttää tarkkaa valmistelua ja huomattavaa työtä tuen hakijoiden ohjauksessa. Hakemukset ovat usein puutteellisia, joten päätöksiä ei voi tehdä ilman hakijan lisäselvityksiä. Käsittelyyn on vaikuttanut myös keskeisen virkamiehen toukokuussa alkanut viransijaisuus.

Kirjallisessa kysymyksessä mainitusta Kuhmon hankkeesta on tehty päätös 23.6.2009.

Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2009

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 612/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst:

Vad tänker regeringen göra för att handläggningstiderna för ansökningar om inmutning för gruvdrift ska bli rimliga och svar gällande länge väntade projekt ska fås så snabbt som möjligt och

vad tänker regeringen göra för att de långa handläggningstiderna för energiunderstöd ska bli rimliga och svar gällande länge väntade projekt ska fås så snabbt som möjligt?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Prospekteringen och gruvdriften har upplevt en världsomfattande högkonjunktur, som började under de första åren av 2000-talet och upphörde i och med finanskrisen hösten 2008. Även i Finland var konjunkturuppgången stark, vilket i sin tur bl.a. ledde till en avsevärd ökning av antalet inmutningsansökningar.

Att tillståndshandläggningen har förlängts beror också på ett nytt förfarande som togs i bruk i juni 2006. Avsikten med det nya förfarandet var att man vid handläggningen av tillståndsansökningar enligt gruvlagen och vid beslutsfattandet precisare än förut utöver gruvlagen skulle beakta även de krav som ställs i annan lagstiftning. Bakom reformen låg också den nya grundlagen, förvaltningslagen som hade trätt i kraft 2004 och annan utveckling av rättsnormerna samt vissa avgöranden av högsta förvaltningsdomstolen.

I den nya handläggningsprocessen försöker vi utöver sökandena beakta också andra parters, såsom markägarnas och de lokala invånarnas rättsskydd och åsikter och höra dem före beslutsfattande samt informera dem om fattade beslut. För att klarlägga och beakta samhällspolitiskt viktiga faktorer begärs om alla ansökningar utlåtanden av de berörda kommunerna och de regionala miljöcentralerna samt vid behov av andra myndigheter. Av sökandena begärs bemötanden av de åsikter och utlåtanden som framförts.

Enligt det nuvarande handläggningsförfarandet måste de sökande bolagen ge noggrannare fastighets- och markägaruppgifter än tidigare. Till denna del har man på ministeriet varit tvungen att be sökandena om många kompletterande utredningar, trots att ministeriet grundligt har förnyat ansökningsanvisningarna. När kompletterande uppgifter begärs, förlängs alltid handläggningstiderna.

Till ministeriet har från och med 2005 kommit in många inmutningsansökningar som gäller uranletning. De har sysselsatt ministeriet betydligt mer än vanliga ansökningar, i form av förfrågningar, informationsbegäranden och respons av bl.a. markägarna och invånarna i området samt av kommunerna. Arbetspressen ökade speciellt på grund av de uranansökningar som omfattade stora områden, speciellt i östra och västra Nyland samt i norra Karelen.

Enligt gruvlagen ska ministeriet föra ett gruvregister. För denna uppgift har ministeriet haft i bruk en särskild programvara. Den tidigare databastillämpningen var gammalmodig och måste bytas ut. Detta projekt inleddes i slutet av 2005. På grund av personalförändringar och införandet av det nya tillståndsförfarandet försenades programvaruprojektet så att det kom i produktionsbruk först vid början av 2009.

Personalbristen som devis förklarar de förlängda handläggningstiderna har korrigerats med praktikanter och med experthjälp från Geologiska forskningscentralen. Först under 2008 var antalet anställda som sköter gruvmyndighetsuppgifter på en tillfredsställande nivå, dvs. 7,0 årsverken. För genomgång av de anhopade ansökningarna anvisas ytterligare personal genom interna förflyttningar inom ministeriet. Arbets- och näringsministeriet har för avsikt att utöka de personella och övriga resurser som behövs för handläggningen, så att de ansökningar som anhopat sig delvis kan klaras av redan under detta år. Ett rimligt mål kunde anses vara att inmutningsansökningarna handläggs i genomsnitt inom ett halvt år och gruvtillståndsärendena inom ett år. För den kommande gruvmyndigheten måste också reserveras behövliga resurser för att dess uppgifter ska kunna skötas ordentligt.

Om Juuan Dolomiittikalkki Oy:s ansökan, som nämndes i det skriftliga spörsmålet, fattades beslut den 22 juni 2009.

Fördröjningen i handläggningstiderna för energiunderstöd har påverkats av att bevillningsfullmakterna tog slut 2008. De tilläggsfullmakter som gavs i tilläggsbudgeten i slutet av 2008 kunde utnyttjas först från början av 2009. I år har anvisats mer personella resurser för handläggningen av energiunderstöden. Fram till utgången av juni har understöd beviljats 29 projekt till ett värde av totalt 64 miljoner euro. Under sommaren kommer de ansökningar som kom in senast i januari 2009 att bli behandlade. Därefter har den bevillningsfullmakt som är i bruk utnyttjats och de resterande ansökningarna blir kvar i väntan på en eventuell andra tilläggsbudget för 2009.

Handläggningen av energiunderstödsansökningarna förutsätter noggrann beredning och instruktionerna till de sökande kräver mycket arbete. Ansökningarna är ofta bristfälliga, och besluten kan därför inte fattas utan sökandens kompletterande utredningar. Handläggningen har också påverkats av vikariatet för en central tjänsteman från och med maj.

Om Kuhmo-projektet, som nämndes i det skriftliga spörsmålet, fattades beslut den 23 juni 2009.

Helsingfors den 9 juli 2009