KIRJALLINEN KYSYMYS 634/2009 vp

Suomessa on viime vuosina kasvavassa määrin tuettu turvetuotannon lisäämistä. Turve saa mm. uusiutuvien energiamuotojen tukea. Suomessa turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi, sillä sen uusiutumisaika on 2 000-3 000 vuotta.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on luokitellut turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi. IPCC toteaa, että vaikka turve ei ole tiukasti arvioiden fossiilinen polttoaine, sen vaikutukset kasvihuoneilmiöön ovat kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin rinnastettavat. Tämän vuoksi IPCC kohtelee turvetta kuten fossiilisia polttoaineita, vaikkakin turve on jaottelussa omana ryhmänään. IPCC:n mukaan turpeen päästökerroin on 106, kun taas esimerkiksi kivihiilen kerroin on 93 ja maakaasun vastaavasti 55.

Turveteollisuuden yhteydessä nousevat esille kysymykset vesistöjen pilaantumisesta ja pilaantumisen torjunnasta. Turpeennosto kasvattaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja tuhoaa arvokkaita elinympäristöjä. Esimerkiksi Kinnulassa turvetuotannon lisääminen on pilannut jo useita järviä. Jäppäjärvessä, Savijärvessä sekä osin Kivijärvessä ei voi enää uida ja osa kalakannasta on tuhoutunut. Järven mennessä hapettomaksi pohjan ravinteet vapautuvat ja järvi menetetään. Pohjassa oleva liete muuttuu todelliseksi riskiksi. Vastaanottavan vesistön, erityisesti järven, kannalta kuormituksen määrä on ratkaiseva.

Ennen turpeennostoon tarvittavan luvan hakemista on suoritettava ympäristövaikutusten arviointimenettely. Menettelyssä on selvitettävä kattavasti suunnitellun hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset sekä kuultava kuntalaisia. Kinnulan esimerkki kuitenkin kertoo, ettei YVA-menettelyllä ole ollut vaikutusta järvien kuntoa ajateltaessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä esimerkiksi Kinnulan Jäppäjärven, Savijärven sekä Kivijärven kuntoon saattamiseksi,

onko ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä todella otettu huomioon turvetuotannon vaikutukset kyseisten järvien kuntoon sekä kuultu kuntalaisia asianmukaisella tavalla ja

onko niin, että turvetuotannossa suojelutoimet ja turpeen taloudellinen hyödyntäminen ovat toisensa pois sulkevat vaihtoehdot?

Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 2009

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Peltosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 634/2009 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä esimerkiksi Kinnulan Jäppäjärven, Savijärven sekä Kivijärven kuntoon saattamiseksi,

onko ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä todella otettu huomioon turvetuotannon vaikutukset kyseisten järvien kuntoon sekä kuultu kuntalaisia asianmukaisella tavalla ja

onko niin, että turvetuotannossa suojelutoimet ja turpeen taloudellisen hyödyntäminen ovat toisensa pois sulkevat vaihtoehdot?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa, joka on tehty yhdessä alueen toimijoiden kanssa, on esitetty arviot vesien tilasta myös Kinnulan ja Kivijärven kuntien alueella. Kivijärvi on Viitasaaren reitin yläosan suuri järviallas. Sen keski- ja eteläosan selkävedet ovat hyvässä tilassa, mutta pohjoisosa ja matalat lahtivedet selvästi ihmistoiminnan heikentämiä. Jäppäjärvi ja Savijärvi ovat matalia, happamia, ruskeavetisiä ja reheviä järviä. Lopputalvisin niiden syvänteissä esiintyy voimakasta hapen kulumaa, jopa happikatoja. Jäppä-, Savi- sekä Kivijärven kuormitettujen alueiden yleistila on arvioitu tyydyttäviksi. Pääosaltaan Kivijärvi on kuitenkin luokiteltu erinomaiseksi tai hyväksi. Järvien tilaan vaikuttavat turvetuotannon lisäksi muu elinkeinotoiminta ja asutus. Ongelmat johtuvat enimmäkseen maa- ja metsätalouden sekä osin haja-asutuksen kuormituksesta. Turvetuotannon osuus Kivijärven fosforikuormituksesta on alle yhden prosentin.

Vesiensuojelun edistämiseksi Kivijärven ja Kinnulan kunnissa on tehty laajoja vesihuolto- ja viemäröintihankkeita, jotka valmistuivat kuluvana kesänä. Vesien tilan parantamisessa on suuri merkitys myös paikallisten asukkaiden, mökkiläisten, osakaskuntien, metsän- ja maanomistajien ja muiden toimijoiden myönteisellä asenteella, omatoimisuudella ja teoilla. Lopputulos on hyvä, kun jokainen huolehtii siitä, että oma toiminta aiheuttaa vesiin mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia.

Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden lisäksi lisä- ja erikoistoimenpiteitä ennen kaikkea soisille alueille, jotta vesien tila saataisiin hyväksi tavoitevuoteen 2015 mennessä. Ympäristöhallinto on myös laatinut yhteistyössä turvetuottajien kanssa turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan, jota päivitettiin viime vuonna. Oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämisestä.

Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on lisäksi valmisteltu puro- ja valuma-alueiden kunnostushanke PUREVA, jonka pilottivaihe toteutettiin Kivijärvellä vuosina 2007-2008. Hankkeen päätavoitteina ovat pienvesien kunnostustarpeiden selvittäminen, kunnostuksiin liittyvien viranomaisten toiminnan ajallinen, alueellinen ja toiminnallinen yhdentäminen, käytännön kunnostustoimenpiteiden käynnistäminen, paikallisten toimijoiden sitouttaminen kunnostus- ja hoitotoimintaan sekä matkailuyritysten ja kylien viihtyisyyden parantaminen. Lisätavoitteena on ehkäistä tulvien ja vesistökuormituksen syntymistä vesistöjen latvoilla ja valuma-alueilla, eli haittoja pyritään torjumaan ja vähentämään jo niiden syntyalueilla.

Edellä mainittuja vesiensuojelutoimenpiteitä pannaan toimeen valtion ja kuntien viranomaisten päätösten perusteella käytössä olevien voimavarojen puitteissa. Vesienhoitosuunnitelmien hyväksymisen jälkeen toimenpiteitä voidaan kohdentaa entistä kustannustehokkaammin. Tavoitteena on, että valtioneuvosto hyväksyy vesienhoitosuunnitelmat ja niihin liittyvän rahoitusohjelman kuluvan vuoden joulukuussa ympäristöministeriön valmistelun pohjalta.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä on sovellettava, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala ylittää 150 hehtaaria. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksissa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaisi laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Jäppäjärvi-Savijärvi-Kivijärvi-vesistöreittiin laskee tällä hetkellä kahden turvetuotantoalueen kuivatusvedet ja suoraan Kivijärveen yksi vanha loppumassa oleva tuotantoalue. Yksi näistä turvetuotantoalueista ylittää 150 hehtaarin raja-arvon. Kyseinen tuotantoalue on perustettu 1980-luvulla, eikä silloin ollut YVA-menettelyä edellyttävää lainsäädäntöä. Näin ollen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei ole sovellettu tähän alueeseen.

Kaikki uudet turvetuotantoalueet tarvitsevat ympäristölupaviraston myöntämän luvan, jota haettaessa noudatetaan ympäristönsuojelulain mukaista menettelyä. Menettelyssä arvioidaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ennen luvan myöntämistä. Lupaharkinnassa varmistetaan, ettei turvetuotanto vaaranna suojeltuja kohteita, että tuotantotoiminta on riittävän etäällä asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi ja ettei turpeen nostosta aiheudu vesistön pilaantumisen vaaraa. Kuivatusvesien käsittelyksi edellytetään tehokasta pintavalutusta, haihdutus-imeytystä tai kemiallista käsittelyä. Sekä asianosaisilla että muilla kansalaisilla on mahdollisuus tehdä muistutus tai ilmaista mielipiteensä lupahakemuksesta. Uusia ympäristölupahakemuksia turvetuotantoon on alueella tällä hetkellä vireillä viisi. Nämä kaikki alittavat YVA-menettelyyn vaadittavan 150 hehtaarin raja-arvon.

Turvetuotannon suojelutoimet ja turpeen taloudellinen hyödyntäminen eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Turpeenottoalueiksi varataan jatkossa vain luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Luonnontilaiset suot jäävät siten turpeenoton ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditaan parhaillaan valtakunnallista suo- ja turvestrategiaa. Tavoitteena on muun muassa sovittaa yhteen soiden suojelu- ja hyötykäyttötarpeet. Yhteensovittaminen tulee tehdä niin, että saadaan paras mahdollinen lopputulos taloudellisen hyödyn, sosiaalisen hyvinvoinnin sekä luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. Ehdotuksen on määrä olla valmis vuoden 2010 syksyllä.

Helsingissä 7 päivänä elokuuta 2009

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 634/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Peltonen /sd:

Vad tänker regeringen göra för att restaurera till exempel Jäppäjärvi, Savijärvi samt Kivijärvi i Kinnula,

har man vid miljökonsekvensbedömningsförfarandet verkligen tagit hänsyn till torvutvinningens effekter på dessa sjöars skick samt lyssnat på kommuninvånarna på ett ändamålsenligt sätt och

är det så att inom torvutvinningen är skyddsåtgärder och ekonomiskt utnyttjande av torv två alternativ som utesluter varandra?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

I den av Mellersta Finlands miljöcentral utarbetade förvaltningsplanen för Kymmene älv-Finska viken, som tagits fram tillsammans med aktörer på området, har man presenterat bedömningar av vattnens status även på Kinnula och Kivijärvi kommuners områden. Kivijärvi är det största insjöbäckenet i Viitasaaristråtens övre del. Dess mellersta och södra pelagial har god status, men norra delen och vattnet i de grunda vikarna är tydligt försämrat av människans aktivitet. Jäppäjärvi och Savijärvi är grunda, sura, brunvattniga och näringsrika sjöar. Under senvintern förekommer stor syreförbrukning, även syresvinn, i deras djupbälten. Den allmänna statusen hos Jäppä-, Savi- samt Kivijärvs belastade områden har bedömts som måttlig. Till största delen är Kivijärvis status ändå klassad som hög eller god. Sjöarnas skick påverkas förutom av torvutvinningen även av annan näringsverksamhet och bebyggelse. Problemen beror främst på jord- och skogsbruket samt delvis på belastning från glesbebyggelsen. Torvutvinningens andel av fosforbelastningen på Kivijärvi är under 1 %.

För att främja vattenvården har man i Kivijärvi och Kinnula kommuner genomfört omfattande vatten- och avloppsprojekt, som blir färdiga i sommar. För att vattnens status ska förbättras är det även av stor betydelse att lokalbefolkning, villabor, delägarlag, skogs- och markägare och andra aktörer har en positiv attityd, initiativförmåga och gör något. Ett gott slutresultat nås när var och en ser till att den egna verksamheten har så litet skadliga konsekvenser som möjligt för vattnen.

I förvaltningsplanen presenteras förutom åtgärder enligt nuvarande praxis även tilläggs- och specialåtgärder för framför allt sanka områden för att vattnen ska ha god status före det målsatta året 2015. Miljöförvaltningen har också i samarbete med torvproducenterna utarbetat en miljöskyddsguide för torvutvinning, som uppdaterades förra året. Guidens syfte är att öka kunskapen om torvutvinningens miljökonsekvenser och hur de kan minskas.

Mellersta Finlands miljöcentral har ytterligare förberett ett restaureringsprojekt för bäck- och avrinningsområden, PUREVA, vars pilotfas genomfördes i Kivijärvi 2007-2008. Projektets huvudsyfte är att fastställa småvattnens restaureringsbehov, att förenhetliga myndigheternas restaureringsverksamhet tidsmässigt, regionalt och operativt, att sätta i gång med de praktiska restaureringsåtgärderna, att engagera lokala aktörer i restaurerings- och skötselverksamheten samt att förbättra turistföretags och byars trivsel. Som tilläggssyfte har man att förebygga översvämningar och belastning på vattendragen i vattendragens källområden och avrinningsområden, man strävar alltså till att bekämpa och minska skadorna redan på de områden där de uppstår.

De nämnda vattenvårdsåtgärderna sätts i gång med statliga och kommunala myndigheters beslut som grund och inom ramen för tillgängliga resurser. Efter att ha förvaltningsplanerna godkänts kan åtgärderna inriktas mera kostnadseffektivt. Man har som mål att statsrådet ska godkänna förvaltningsplanerna och tillhörande finansieringsprogram under december i år med miljöministeriets beredningsarbete som grund.

Förfarandet vid miljökonsekvensbedömning måste tillämpas då den produktionsareal som är att betrakta som sammanhängande överstiger 150 hektar. Bedömningsförfarandet tillämpas i enstaka fall när ett projekt eller en väsentlig ändring av ett redan genomfört projekt sannolikt föranleder till sin natur och omfattning betydande skadliga miljökonsekvenser. Till sjösystemet Jäppäjärvi-Savijärvi-Kivijärv rinner i nuläget ut dräneringsvatten från två torvutvinningsområden och direkt i Kivijärv vatten från ett gammalt utvinningsområde, som håller på att avslutas. Ett av dessa utvinningsområden går över gränsvärdet på 150 hektar. Detta utvinningsområde togs i bruk på 1980-talet och då fanns ingen lagstiftning som krävde MKB-förfarande. På grund av detta har miljökonsekvensbedömningsförfarande inte tilllämpats på detta område.

Alla nya torvutvinningsområden behöver miljötillståndsverkets tillstånd, ansökan görs enligt förfarandet i miljöskyddslagen. Vid förfarandet bedöms miljökonsekvenserna innan tillståndet beviljas. När man prövar tillståndet försäkrar man sig om att torvutvinningen inte utgör någon risk för skyddade objekt, att utvinningsverksamheten är tillräckligt långt från bebyggelse och andra objekt som eventuellt kan störas för att minska buller- och dammolägenheterna och att torvtäkten inte orsakar risk för förorening av vattendragen. För behandling av dräneringsvattnen krävs effektiv ytavrinning, avdunstning-infiltrering eller kemisk behandling. Både parter och andra medborgare har möjlighet att framställa anmärkningar eller uttrycka sin åsikt om tillståndsansökan. I nuläget är fem nya ansökningar om miljötillstånd för torvutvinning i detta område aktuella. Alla dessa underskrider det gränsvärde på 150 hektar, som utgör krav för MKB-förfarande.

Torvutvinningens skyddsåtgärder och ekonomiskt utnyttjande av torv behöver inte vara alternativ som utesluter varandra. Som torvtäktsområden reserveras i fortsättningen endast myrar vars naturliga tillstånd förändrats väsentligt och uppodlade kärr som inte längre används för jordbruk. Myrar i naturtillstånd ställs således utanför torvtäkten. Under jord- och skogsbruksministeriets ledning utarbetas som bäst en riksomfattande myr- och torvstrategi. Man har som mål att bl.a. samordna behoven av att skydda och utnyttja myrarna. Man försöker få dem att passa ihop så att man får bästa möjliga resultat med tanke på ekonomisk vinning, socialt välbefinnande samt natur- och miljöskydd. Förslaget ska vara färdigt hösten 2010.

Helsingfors den 7 augusti 2009