Täysistunnon pöytäkirja PTK 87/2011 vp

87. TORSTAINA 15. JOULUKUUTA 2011 kello 10.02

1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) täydentämisestä Hallituksen esitys vuoden 2012 talousarvioesityksen (HE 59/2011 vp) toisesta täydentämisestä
Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 59/2011 vp

Hallituksen esitys HE 119/2011 vp

Hallituksen esitys HE 128/2011 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2011 vp

Talousarvioaloite TAA 1-407, 409-551/2011 vp

Pääluokka 25

Jani Toivola /vihr:  Arvoisa puhemies! Suomalainen oikeusjärjestelmä on yhteiskuntamme turva, oikeudenmukaisuuden ja yhteisten pelisääntöjen sekä yhteiskunnan luotettavuuden tae. Se on jokaiselle kansalaiselle tukiverkko, johon nojautua yhteiskunnallisten epäkohtien, vääryyden ja rikkomusten hetkellä. Katsottaessa tilannetta maailmanlaajuisesti voimme olla erittäin ylpeitä järjestelmämme luotettavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Elämme taloudellisesti haasteellisia aikoja, mikä väistämättä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisen on tavalla tai toisella osallistuttava talkoisiin. Kaikkea emme voi saada, ja kipeitä leikkauksia joudutaan tekemään. Samaan aikaan olen kuitenkin huolissani oikeusministeriön hallinnonalan liian kireästä määrärahatilanteesta. On huolestuttavaa, että perusrahoituksen tila jatkuu edelleen kireänä ja vielä entisestäänkin kiristyy kehyskauden aikana. Yhteiskuntamme keskeisten ydintoimintojen rahoituksen tulisi olla kestävällä pohjalla taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi tuomioistuinten voimavarat vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tulisi mitoittaa niin, että tuomioistuimet kykenevät asianmukaisesti täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimukset. Usein myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tuomioistuinten työmäärä lisääntyy, kun muun muassa velkomus- ja maksukyvyttömyysasioiden määrä helposti nousee.

Arvoisa puhemies! Toki samaan aikaan budjetin ulkopuolella meidän tulisi aina pyrkiä tarkastelemaan yhteiskunnallisten ongelmien juuria, uskaltaa olla rehellisiä ja avoimesti katsoa myös yhteiskuntamme arvoja ja asenteita ja niiden vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. Iso tekijä rikollisuudessa on ihmisten erilaiset tuntemukset näköalattomuudesta yhteiskunnassa tai vääränlaisten ihanteiden ja tavoitteiden ylläpidosta. Monille ihmisille tulee olo, että he eivät kykene huolehtimaan oman elämänsä eteenpäin viemisestä tai täyttämään muulla tavoin yhteiskunnan asettamia odotuksia tai vaatimuksia, odotuksia, joita kukaan meistä ei ehkä lopulta pysty täyttämään.

On tärkeää pyrkiä rikollisuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Tähän tarvitaan yhtä monta keinoa kuin on ihmistä, ja myös Rikosseuraamuslaitoksella on oma roolinsa. Rikosseuraamuslaitoksen sisällä on tärkeää panostaa myös tuomioiden sovellettavuuteen ja avopuolella toimeenpantaviin tuomioihin. On tärkeää kaikin tavoin varmistaa myös rikollisen mahdollisimman sujuva paluu yhteiskuntaan ja erityisesti nuorten kohdalla pyrkiä estämään vankilakierteen jatkuminen. Sovellettavuudella on saatu erityisesti nuorten kohdalla erittäin hyviä tuloksia, kun puhutaan ensikertalaisista ja riskistä rikoksen uusintaan. Suljettuun vankilaan joutuminen on aina myös riski ja voi monissa tapauksissa tarkoituksenmukaisuutta vastaan vahvistaa nimenomaan käyttäytymistä, joka helposti johtaa rikosten uusimiseen.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen toimintamäärärahat ylittävät menot vielä vuonna 2012, kuten ministeri totesi, mutta vuodesta 2013 lähtien menot näyttävät olevan suuremmat kuin määrärahat. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot on turvattava. Puute johtaa siihen, että muun muassa aikaisemmin esille nousseita paljusellejä ei voida poistaa. Sellejä on vain naisvankiloissa, ja paljut ovat suuri epäkohta ihmisoi-keudellisesta näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostaminen on myös yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. On tärkeää, että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan panostetaan ja sen tarvitsemat voimavarat kehyskaudella turvataan, sillä talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saavuttaa merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Torjunnan tehostaminen on tärkeää myös oikeudenkäyntien keston kannalta, sillä valtaosa pitkittyneistä oikeudenkäynneistä koskee käytännössä laajoja talousri-kosasioita. Lakivaliokunta on useissa lausunnoissaan korostanut, että oikeudenkäyntien pitkittyminen tulee saada hallintaan. Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan muun muassa: "Vaikka talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseen osoitetut vuosittaiset määrärahat ovat sinällään myönteisiä, ne ovat kyseiseen tarkoitukseen kohdennettuja eivätkä siten tuo parannusta oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden perusrahoitukseen. Esimerkiksi tuomioistuimet saavat kehyskaudella harmaan talouden torjuntaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa, mutta saadun selvityksen mukaan niiden perusrahoitus jää kuitenkin 2,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi."

Hallitusohjelman mukaan turvapaikka-asioiden käsittelyaikoja on tarkoitus lyhentää. Tämä on tärkeää niin taloudellisesta kuin inhimillisestäkin näkökulmasta. Perusrahoituksen alijäämä asettaa kuitenkin tavoitteelle suuret haasteet. Avain on, että kaikilla käsittelyyn liittyvillä viranomaisilla on riittävät voimavarat tavoitteiden saavuttamiseksi, keskiössä myös Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.