Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto 4/2005 vp

Tarkistettu versio 2.0 StVL 4/2005 vp - E 141/2004 vp

Valtioneuvoston selvitys Suomen kannanotosta Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian uudistamiseen

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 14 päivänä tammikuuta 2005 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen Suomen kannanotosta Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian uudistamiseen (E 141/2004 vp) sosiaali- ja terveysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, sosiaali- ja terveysministeriö
  • toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
  • sosiaalipoliittisen työryhmän puheenjohtaja Ari Saarto, EAPN-Fin

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Göteborgin Eurooppa-neuvostossa todettiin kesäkuussa 2001 kestävän kehityksen edellyttävän talous-,  sosiaali-  ja  ympäristöpolitiikan käsittelemistä  toisiaan vahvistavalla tavalla. Strategian sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteita ovat kansanterveyden edistäminen, väestön ikääntymiseen varautuminen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisten toimien huomioonottaminen.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto katsoo, että EU:n kestävän kehityksen strategian uudistamisen tulee edistää sen kaikkien ulottuvuuksien tavoitteiden toteutumista tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti laajentuneessa unionissa. Strategian suhde muihin EU:n strategioihin, erityisesti Lissabonin strategiaan, ja prosesseihin ei ole ollut täysin yksiselitteinen. Kestävän kehityksen strategiassa tulee määritellä EU:n pitkän aikavälin kestävän kehityksen kokonaisvaltaiset tavoitteet, kun taas Lissabonin strategia sisältää keskipitkän aikavälin tavoitteet.

Ympäristöterveyden edistämistä ja ravitsemusta, tupakointia sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä on lähestyttävä tarkastelemalla mahdollisuuksia terveyden suojelemiseksi kaikissa politiikoissa.

Toimilla terveyden edistämiseksi pyritään kohentamaan väestön terveyttä pitkällä tähtäyksellä. Keskeistä on vaikuttaa sellaisiin terveyttä määrittäviin yhteiskunnan eri sektoreiden tekijöihin, jotka eivät useinkaan ole luonteeltaan lääketieteellisiä, vaan ympäristöllisiä, sosiaalisia tai käyttäytymiseen liittyviä. Terveyden edistäminen on oleellinen osa kestävää kehitystä.

EU:n kemikaalipolitiikan uudistamisella (REACH-asetus) ja sen toimeenpanolla on lähivuosikymmeninä todennäköisesti suuri merkitys ihmisten terveyden suojelulle ja ympäristön tilan parantamiselle. Sen avulla voidaan parantaa käytössä olevista kemikaaleista aiheutuvien riskien hallintaa. Uudistuksella tulee parantaa pitemmällä tähtäyksellä myös elinkeinoelämän innovaatiokykyä ja luoda etumatkaa eurooppalaiselle teollisuudelle, samalla kun vastataan kansalaisten kasvaviin odotuksiin puhtaammasta ja turvallisemmasta elinkeinotoiminnasta.

Väestön ikääntymiseen varautuminen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisten toimien huomioonottaminen on välttämätöntä jatkossakin kestävän kehityksen strategian kokonaisvaltaisessa tarkastelussa. Väestön ikääntymisen haasteeseen vastaaminen vaatii laajoja toimenpiteitä: on painotettava mm. terveydenhuoltoa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, elinikäistä oppimista, työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista, kannustavaa eläkepolitiikkaa työelämässä pysymiseksi samoin kuin eläkkeiden taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Työllisyysasteen nostaminen on julkisen talouden kestävyyden keskeinen edellytys. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiset toimenpiteet on huomioitava sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistajana.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että kestävän kehityksen strategian uudistuksella edistetään kehityksen taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen ulottuvuuden tavoitteiden toteutumista tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että kestävän kehityksen strategiassa tulee määritellä EU:n pitkän aikavälin kestävän kehityksen kokonaisvaltaiset tavoitteet.

Kestävän  kehityksen  uhkatekijät  liittyvät sosiaalisen ulottuvuuden osalta kansanterveyteen, väestön ikääntymiseen sekä köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Kansanterveyden edistäminen vähentää pitkällä tähtäimellä terveyspalvelujen tarvetta. Kirjelmän mukaan keskeisiä terveyden edistämisen kohteita  ovat  ravitsemus, tupakointi, alkoholi ja muut päihteet. Näiden kehittämiskohteiden rinnalle tulisi lisätä liikkuminen. Terveyden edistäminen tulisi liittää osaksi muita politiikkoja esimerkiksi kehittämällä terveysvaikutusten arviointia muiden alojen hankkeiden yhteydessä. Ympäristön kannalta kestävään kehitykseen tähtäävillä valinnoilla on usein myös kansanterveyttä edistäviä vaikutuksia. Esimerkiksi fyysistä aktiivisuutta suosivan ympäristön ja tätä tukevien joukkoliikenneratkaisujen kehittämisellä voidaan tukea kansanterveyttä merkittävällä tavalla. Terveysnäkökulma tulee muistaa myös esimerkiksi kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisessä. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä valtioneuvoston kantaa siitä, että terveyden edistäminen on oleellinen osa kestävää kehitystä.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaiset  toimenpiteet on kannanotossa todettu sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistajiksi ja siten yhdeksi Euroopan unionin kestävän kehityksen  elementiksi. Tavoite sosiaalisen koheesion lisäämisestä ja siten kansalaisten eriarvoisuuden vähentämisestä on keskeinen myös pyrittäessä talouden tasapainoiseen kasvuun. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota erityisesti toimiin, joita työllisyysasteen nostamiseksi ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi tarvitaan. Tiedot köyhyyden lisääntymisestä unionin alueella ovat huolestuttavia ja ristiriidassa myös kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Siksi syrjäytymisen ja köyhyyden vastaisten toimien tehostamista  tulee korostaa strategiaa uudistettaessa.

Lausunto

Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Valto Koski /sd
vpj. Eero Akaan-Penttilä /kok
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Aila Paloniemi /kesk
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd


Valiokunnan sihteerinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos   Eila  Mäkipää valiokuntaneuvos Harri Sintonen