Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnanlausunto 8/2011 vp

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 29 päivänä marraskuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta (U 55/2011 vp ) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• lääkintöneuvos Mikko Paunio, sosiaali- ja terveysministeriö
• tutkimusprofessori Maila Hietanen, Työter­veyslaitos

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Sisällöltään direktiivi kattaa kaikki korvattavat direktiivit ja suositukset huomioiden ICRP:n uusimmat suositukset ja käytännön kokemukset. Direktiivin sisältö on siten hyvin laaja. Uusien ICRP:n suositusten mukaisesti aiempi jako toimintaan (practice) ja interventioon (intervention) on korvattu erityyppisillä altistustilanteilla. Direktiivi koskee työntekijöiden ja väestön suojelua:

• suunnitelluissa altistustilanteissa (esimerkiksi säteilyn tai ydinenergian käyttö)
• säteilyvaaratilanteissa (esimerkiksi onnettomuus säteilyn käytössä tai ydinlaitoksessa)
• vallitsevissa säteilytilanteissa (esimerkiksi radon asunnoissa).

Direktiiviehdotus korostaa suojelun optimointia ja siihen liittyvien annosrajoitusten (dose constraint) ja enimmäistasojen (reference level) käyttöä. Direktiiviehdotus painottaa riskiperusteista valvontaa käyttäen eritasoisia valvontamenettelyitä: valvonnasta vapauttaminen, ilmoitusmenettely, rekisteröinti tai turvallisuuslupamenettely. Valvonnasta vapauttamisessa merkittävä uudistus on kansainvälisen perusnormin kanssa yhdenmukaisten vapaarajojen käyttöönotto.

Säteilyn lääketieteellisen käytön osalta painotetaan entistä enemmän toimenpiteen oikeutustarkastelua, vertailutasojen käyttöä altistuksen optimoinnissa, laadunvalvontaa sekä lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksen käyttöä säteilylle altistavissa toimenpiteissä.

Direktiivillä olisi julkistaloudellisia vaikutuksia. Komission ehdottomien sitovien radonin raja-arvojen valvonta kansallisesti lisäisi merkittävästi valvontakustannuksia. Tällä hetkellä ei voida tarkemmin arvioida tarvittavia lisäyksiä valvontaresursseihin.

Radonin enimmäistason sääntelystä aiheutuvat vaikutukset vaihtelevat alueellisesti huomattavastikin. Nykytietämyksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Suomessa todetaan vuosittain 2 000 keuhkosyöpää, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300. Erityisesti on kuitenkin huomioitava, että tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto katsoo, että direktiiviehdotus on yleisesti ottaen kannatettava ja vastaa tavoitteiltaan Suomen pyrkimystä siihen, että säteilyturvallisuuden taso Suomessa säilyy korkeana myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tarpeellista, että säteilysuojelun perusnormit ajantasaistetaan ottaen huomioon uusimmat kansainväliset säteilysuojelusuositukset, käytännön kokemukset ja tieteen edistys ionisoivan säteilyn vaikutusten selvittämisessä.

Direktiivin täytäntöönpano edellyttää merkittävää määrää lainsäädäntötyötä, jonka toteuttamiseen tarvitaan riittävästi aikaa. Komission ehdotuksessa täytäntöönpanon määräajaksi on esitetty kahta vuotta. Valtioneuvosto katsoo, että täytäntöönpanolle tulisi varata kahden vuoden sijaan neljä vuotta direktiivin hyväksymisestä, kuten oli myös edellisessä ajantasaistamisessa (direktiivi hyväksyttiin v. 1996 ja täytäntöönpano viimeistään v. 2000).

Valtioneuvosto katsoo, että asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuuksien hallinnassa, muun muassa enimmäistasojen asettamisessa, on voitava riittävästi huomioida kansalliset olosuhteet ja toimien taloudelliset vaikutukset. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin lukuun ottamatta Ruotsia, jossa tilanne on pitkälti Suomen kaltainen.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioille varmistetaan riittävästi joustavuutta toimenpidevaihtoehtoja valittaessa, jotta panostettavilla kustannuksilla kyetään saavuttamaan terveydelliseltä kannalta mahdollisimman vaikuttava ja kustannustehokas lopputulos.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta kannattaa valtioneuvoston tavoin uuden direktiiviehdotuksen lähtökohtia ja uusia harmonisoituja työntekijöihin sovellettavia säteilysuojanormeja säteilyn käytöstä sekä luonnosta tai onnettomuuksista peräisin olevalle säteilylle. Työntekijöiden osalta direktiivissä vahvistettaisiin pienin muutoksin direktiivissä 96/29/Euratom annetut työperäistä altistusta koskevat säännökset. Ehdotus kattaa työperäisen altistuksen kaikissa altistustilanteissa, mikä merkitsee selkeitä sääntöjä muun muassa pelastustoimintaan osallistuvien työntekijöiden suojeluun sekä sellaisten työntekijöiden suojeluun, jotka altistuvat työpaikalla korkeille sisäilman radonpitoisuuksille.

Valtioneuvosto ei kannata oikeudellisesti sitovia radonin toimenpidearvoja asuntoihin ja julkisiin tiloihin, koska Suomessa sisäilman kallioperästä aiheutuvat radonpitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin muissa EU-maissa Ruotsia lukuun ottamatta. Sitovat arvot merkitsisivät suuria kustannuksia julkisten tilojen ja asuntojen korjauksiin sekä mahdollisesti rajoituksia muun muassa metron käyttöön. Toimenpiteitä radonin suhteen tulisikin tarkastella myös säteilyaltistuksen keston mukaan eikä vain radonpitoisuuksien perusteella.

Valiokunta katsoo, että säteilysuojelun perusnormit on sinänsä tarpeen uudistaa ottaen huomioon kansainväliset säteilysuojelusuositukset sekä viimeisimmät tieteelliset tutkimustulokset ionisoivan säteilyn vaikutuksista. Direktiivin käsittelyssä tulisi kuitenkin varmistaa, että kansallisesti on riittävästi joustovaraa eri toimenpiteissä, joilla voidaan varmistaa vaikuttava ja kustannustehokas suojelun taso.

Lausunto

Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Tarja Filatov /sd
vpj. Anne-Mari Virolainen /kok
jäs. Markku Eestilä /kok
Sanni Grahn-Laasonen /kok
Anna Kontula /vas
Jari Lindström /ps
Eeva Maria Maijala /kesk
Lea Mäkipää /ps
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
Elisabeth Nauclér /r
Annika Saarikko /kesk
Kristiina Salonen /sd
Mikko Savola /kesk
Eero Suutari /kok
Katja Taimela /sd
Jani Toivola /vihr
Maria Tolppanen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää