Siirry sisältöön

Alla armahan lakimme - Valtiopäivät 1863-1864

Alla armahan lakimme - Valtiopäivät 1863–1864

Mikä merkitys vuoden 1863 säätyvaltiopäivillä on nykypäivän Suomelle? Keitä olivat säätyjen edusmiehet 150 vuotta sitten? Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle.

Verkkonäyttelyn on tuottanut Kansallisarkisto yhteistyössä maakunta-arkistojen ja Eduskunnan kirjaston kanssa.

Lisää tietoa edustajien valitsemisesta.

​Valtioyö päättyy

Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta vuosina 1808–1809 käydyssä Suomen sodassa. Lue lisää

Lisää tietoa valtiopäivätyöskentelystä.

Valtiopäivätyöskentely

Jokaisella neljästä säädystä oli oma puhemiehensä, jonka keisari oli valinnut säätyä kuulematta. Lue lisää

Lisää tietoa säätyjen hajaantumisesta.

​Kevät saapuu, säädyt hajaantuvat

Valtiopäivien virallinen päättäjäispäivä oli 15. huhtikuuta 1864. Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Nikolainkirkossa. Lue lisää

Lisää tietoa vuosien 1863-1864 edusmiehistä.

​Edusmiehet kartalla

Vuosien 1863-1864 edusmiehet sijoitettuna kartalle. Lue lisää

Lisää tietoa järjestäytymisestä.

​Järjestäytyminen

Edustajien nimeämisen jälkeen oli aika kokoontua Helsinkiin Ritarihuoneelle. Lue lisää

Lisää tietoa valtiopäivien päätöksistä.

​Mistä valtiopäivillä päätettiin?

Valtiopäivät käsitteli 50 keisarilta saatua armollista esitystä. Lue lisää

Lisää tietoa valtiopäivien merkityksestä.

​Valtiopäivien merkitys jälkipolville

Uudelleen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan tärkein saavutus oli lainsäädäntötyön käynnistyminen. Lue lisää

Lisää tietoa valtiopäivätehtävistä.

​Valtiopäivätehtäviä

Tehtäviä koululaisille. Lue lisää

​Valtiopäivätanssiaiset 1863. Kuva:  Mihaly von Zichy 1864 / Helsingin kaupungin kuva-arkisto

 

 Tutustu myös

Lähteet

Halila Aimo: Suomen kansakoululaitoksen historia 1: kansanopetus ennen kansakoulua ja kansakoululaitoksen synty. WSOY, Helsinki 1949. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Meinander Henrik: Kansanvallan kehykset. Suomalaisen edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan pitkä linja. Julkaisematon käsikirjoitus, 2013.

Paakkunainen Raimo: Aatelissääty vuosien 1863-1864 valtiopäivillä: edustus ja sosiaalinen rakenne. Pro gradu –tutkielma, Helsingin yliopisto 1957.

Suomen kansanedustuslaitoksen historia, osat 2 ja 4. Eduskunnan historiakomitea, Helsinki 1981 ja 1974. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa: osa 2, osa 4

Turja Timo: Vuoden 1863 valtiopäivien merkityksestä. Päiväämätön verkkojulkaisu. (Viitattu 17.9.2013)

Valtiopäiväasiakirjat: Säätyjen pöytäkirjat vuosien 1863-1864 valtiopäivillä.
Yhteenveto niistä voimassa olevista säännöistä ja seurattavaksi otetuista tavoista, jotka Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestyksessä ovat noudatettavat. Suomen Suuriruhtinaanmaan asetus 13/1863.