Alla armahan lakimme - Valtiopäivät 1863–1864

Mikä merkitys vuoden 1863 säätyvaltiopäivillä on nykypäivän Suomelle? Keitä olivat säätyjen edusmiehet 150 vuotta sitten? Verkkonäyttely esittelee säätyvaltiopäivien historiaa ja merkitystä nykypäivän Suomelle.

Verkkonäyttelyn on tuottanut Kansallisarkisto yhteistyössä maakunta-arkistojen ja Eduskunnan kirjaston kanssa.

Lisää tietoa edustajien valitsemisesta.

​Valtioyö päättyy

Suomesta tuli Venäjän suuriruhtinaskunta vuosina 1808–1809 käydyssä Suomen sodassa.

Lisää tietoa valtiopäivätyöskentelystä.

Valtiopäivätyöskentely

Jokaisella neljästä säädystä oli oma puhemiehensä, jonka keisari oli valinnut säätyä kuulematta.

Lisää tietoa säätyjen hajaantumisesta.

​Kevät saapuu, säädyt hajaantuvat

Valtiopäivien virallinen päättäjäispäivä oli 15. huhtikuuta 1864. Juhlallisuudet alkoivat jumalanpalveluksella Nikolainkirkossa.

Lisää tietoa vuosien 1863-1864 edusmiehistä.

​Edusmiehet kartalla

Vuosien 1863-1864 edusmiehet sijoitettuna kartalle.

Lisää tietoa järjestäytymisestä.

​Järjestäytyminen

Edustajien nimeämisen jälkeen oli aika kokoontua Helsinkiin Ritarihuoneelle. 

Lisää tietoa valtiopäivien päätöksistä.

​Mistä valtiopäivillä päätettiin?

Valtiopäivät käsitteli 50 keisarilta saatua armollista esitystä.

Lisää tietoa valtiopäivien merkityksestä.

​Valtiopäivien merkitys jälkipolville

Uudelleen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan tärkein saavutus oli lainsäädäntötyön käynnistyminen.

Lisää tietoa valtiopäivätehtävistä.

​Valtiopäivätehtäviä

Tehtäviä koululaisille.