Täysistunnon pöytäkirja 102/2003 vp

PTK 102/2003 vp

102. PERJANTAINA 28. MARRASKUUTA 2003 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

 

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tästä lapsilisien korottamisesta ja lapsilisien vaikutuksesta on puhuttu viime päivinä täällä eduskunnassa kovastikin paljon, joten aivan lyhyesti nyt perustelen tätä. Pöydille on jaettu ponsiesitys nimelläni, ja sen sisältö on seuraavanlainen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee muutosesityksen toimeentulotukilakiin, jolla ensimmäisen lapsen lapsilisän kymmenen (10) euron korotus tehdään toimeentulotuen saajille ns. etuoikeutetuksi tuloksi, jotta vähävaraisimmatkin perheet saisivat lapsilisien korotuksen ilman vastaavan tulon menetystä." Teen tämän ehdotuksen.

Kun valiokunta käsitteli tätä hallituksen esitystä, joka sinänsä varmasti on ihan askel oikeaan suuntaan, jätettiin huomiotta kaksi lakialoitetta, joista toinen on omissa nimissäni ja toinen ed. Puiston nimissä ja joissa yritettiin kiinnittää huomiota nimenomaan tähän kaikkein pahimpaan epäkohtaan eli siihen, että vuodesta 1994 alkaen lapsilisät otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toimeentulotuella kuitataan lapsilisät. Vaikka lapsilisiä korotetaan, niin käytännössä tilanne johtaa siihen, että ne kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa olevat lapsiperheet eivät tätä korotusta saa. Mielestämme juuri tämä on se kaikkein pahin ja kaikkein suurin epäkohta, koska juuri ne eniten rahan tarpeessa olevat lapsiperheet jätetään ilman tätä korotusta. Koska valiokunta ei käsittelyyn näitä lakialoitteita ottanut eikä niihin ottanut kantaa, niin sen vuoksi sitten toivoisin, että tämä ponsiesitys saisi tukea riittävästi, jotta edes tämä 10 euron korotus sitten tulisi myös niille kaikille heikoimmin toimeentuleville lapsiperheille.

Paras ratkaisu tietenkin olisi, että ylipäätäänkään lapsilisien maksua ei otettaisi huomioon, kun lasketaan toimeentulotukea, koska tilannehan on tällä hetkellä se, että kaikki lapsiperheet muodollisesti saavat lapsilisiä, mutta käytännössä toimeentulotukea saavilta perheiltä tämä summa leikataan pois, joten keskustelu siitä, miksi Suomessa hyvätuloisille maksetaan lapsilisää, ei ole ollenkaan ajankohtainen eikä ollenkaan sillä tavalla tärkeää. Minun mielestäni meidän pitäisi keskustella siitä, miksi meillä on järjestelmä, jonka mukaan kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat lapsiperheet eivät ollenkaan saa lapsilisää. Mutta toivon todellakin, että eduskunta voisi hyväksyä tämän lausumaehdotuksen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä keskustelimme pitkään siitä, mitä edellä ed. Lapintie toi jo esille, ja erittäin tärkeästä asiasta siinä on kysymys.

Vastalauseessa 1 olemme käsitelleet tätä lapsilisien kohdennusta, ja tähän vastalauseeseen sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Toivon, että nämä lausumaehdotukset, jotka ovat vastalauseessa 1, lisättäisiin mietintöön:

1) "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, joilla lapsilisien taso sidotaan elinkustannusindeksiin."

2) "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulottaakseen lapsilisäoikeuden 17-vuotiaiden ikäryhmälle."

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Lapintien täällä äsken tekemää ehdotusta kaikkine niine hyvine perusteluineen, jotka hän esitti.

Ben  Zyskowicz  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tässä hallituksen lapsilisäesityksessä on kaksi huomionarvoista elementtiä, kaksi huomionarvoista peruspiirrettä.

Ensimmäinen merkittävä piirre tässä esityksessä on se, että tämä noudattaa niin sanottua Kiinan-mallia. Toisin sanoen hallitus esittää, että vain ensimmäisen lapsen lapsilisää korotetaan. Tätä mallia esitti itse asiassa noin vuosi sitten oman vaalikampanjansa avajaistilaisuudessa silloinen pääministeri, kansanedustajaehdokas Paavo Lipponen, ja täällä eduskunnassa aika tuoreeltaan käytiin keskustelua tästä Lipposen esiintuomasta mallista. Vieläpä silloinen pääministeri Lipponen esitti mallia siten, että korotettaisiin ensimmäisen ja toisen lapsen lapsilisää. Nyt hallitus on päätynyt vielä tiukempaan Kiinan-malliin eli korotetaan vain ensimmäisen lapsen lapsilisää.

Mutta kun täällä eduskunnassa noin vuosi sitten tästä käytiin keskustelua, niin silloisella kansanedustajalla, nykyisellä ministerillä Liisa Hyssälällä oli erittäin vankka näkemys siitä, miten huono ja kelvoton olisi se malli, että korotettaisiin vain ensimmäisen tai ensimmäisen ja toisen lapsen lapsilisää. Silloinen kansanedustaja Hyssälä sanoi täällä salissa muun muassa seuraavaa, ja nyt tulee suora sitaatti: "No, tällä matematiikan tajulla, joka itselläni on, tehdään nimenomaan vääryyttä monilapsisille perheille. Jos on yksi tai kaksi lasta, silloinhan korotus on 100 prosenttia, mutta jos on viisi lasta, silloinhan korotus on kaksi viidesosaa eli 40 prosenttia. Silloin aina monilapsisen perheen suhteellinen asema yhden ja kahden lapsen perheeseen verrattuna heikkenee. Eli aina suhteellisesti monilapsiset ovat sitten heikommassa asemassa, kun tällä logiikalla korotukset tehdään." — Hyvät ystävät, näin Liisa Hyssälä vuosi sitten.

Mitä Liisa Hyssälä tekee tänä päivänä? Hän esittää korotusta juuri sillä mallilla, jonka hän vuosi sitten tyrmäsi epäoikeudenmukaisena ja monilapsisille perheille vääryyttä tekevänä. Tämä Liisa Hyssälän takinkäännös on oiva osoitus keskustan takinkäännöstä, siitä, mitä esitettiin vaalien alla, ja siitä, mitä täysin poikkeavaa tehdään vaalien jälkeen.

Toinen hyvin merkittävä piirre tässä hallituksen esityksessä on se, että lapsilisiä ei esitetä sidottavaksi indeksiin. Kuitenkin lapsilisät yhdessä opintotuen kanssa ovat niitä harvoja sosiaalisia tulonsiirtoja, jotka eivät nauti indeksisuojaa, kun taas lähes kaikki muut sosiaaliset tulonsiirrot tätä suojaa nauttivat. Tässäkin asiassa, hyvät ystävät, keskustalla oli vaalien alla hyvin selvä kanta. Kuuluisassa vaaliohjelmassaan keskusta lupasi äänestäjilleen vaalien alla, sivu 13, palsta 2, suora sitaatti: "Lapsilisien taso on sidottava indeksiin." Mitä keskusta tekee vaalien jälkeen? Esittää, että lapsilisien tasoa ei sidota indeksiin. Näin takit kääntyvät, niin että saumat ratkeavat. Mutta ei pelkästään keskusta ollut vaalien alla sillä kannalla, että lapsilisät pitäisi sitoa indeksiin, vaan tämä eduskunta yksimielisesti päätti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin. Nyt hallitus on luopunut tästä näkemyksestä. Nyt hallitus ei toteuta tätä eduskunnan yksimielistä kantaa.

Tämä indeksiin sitominen ei ole mikään merkityksetön asia lapsiperheiden kannalta, päinvastoin. Kuten ed. Soininvaaran ansiokkaassa vastalauseessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön osoitetaan, tämä Kiinan-malli yhdistettynä siihen, että lapsilisiä ei sidota indeksiin, merkitsee käytännössä sitä, että tällä vaalikaudella — tälläkin vaalikaudella, se on myönnettävä — kaikkien muiden perheiden paitsi näiden yksilapsisten perheiden lapsilisien reaaliarvo pienenee. Siis tälläkin vaalikaudella lapsilisien reaaliarvo pienenee kaikissa muissa perheissä paitsi yksilapsisissa perheissä. Tämä on tätä hallituksen politiikkaa. Tämä on se paljon mainostettu mukamas positiivinen suunnanmuutos lapsiperheiden hyväksi, mikä nykyisen vasemmistovetoisen punamultahallituksen aikana olisi tapahtunut. Ainoa merkittävä suunnanmuutos tässä asiassa on se täydellinen suunnanmuutos, jonka keskusta on tehnyt niistä lupauksista, joita vaalien alla annettiin, niihin näistä lupauksista täysin poikkeaviin tekoihin, joita vaalien jälkeen tehdään.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Toivon kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Ben Zyskowiczille pitkää ja vastuullista eduskuntakautta, jotta kokoomuksen mahdollisella tulevaisuudessa tulevalla hallituskaudella voisitte toteuttaa näitä kokoomukselle uusia lapsiystävällisiä linjoja. On lapsiperheitä loukkaavaa tällaisilla pikkunäppärillä kiinalaisjutuilla ohitella tärkeää kysymystä, lapsiperheiden köyhyyttä, lapsiperheiden toimeentuloa. Ette ole ollut innokas sitomaan näitä indeksiin, ette ole ollut innokas kokemukseni mukaan missään vuosien aikana köyhimpien perheiden osalta toimeentulosiirtojen yhteensovituksessa ottamaan huomioon, miten köyhät lapsiperheet elävät. Toivottavasti olette jonain yön hetkenä havahtunut ja viisastunut tältä osin ja toimitte jatkossa loogisesti tämän mukaisesti.

On hyvä, jos voitaisiin lapsilisiä indeksiin sitoa. Meillä ei paljon muuta olekaan sidottu indeksiin kuin puolustusmäärärahat. Mutta sen sijaan sekään ei lohduta köyhiä perheitä, koska toimeentulotuen ja lapsilisän yhteensovitus syö köyhimpien perheiden toimeentulon ja ostovoiman.

Ed. Lapintien tekemä toivomusaloite puuttuu juuri siihen asiaan, josta olen jättänyt itse lakialoitteen, johon olen saanut yli puoluerajojen reilusti kannatusta. En jaksanut olla niin naiivi, että olisin hakenut ehdottoman yli sadan nimen allekirjoittajamäärän voidakseni saada eduskunnan yleistä tahtoa osoittavan lakialoitteen valiokunnan käsittelyyn. Valiokunta totesi, että oli niin monenlaisia niitä ja näitä, niin ei otettu tätäkään. Se on yksi tapa lähestyä lapsiperheitä ja köyhiä. Valitettavasti se, että nyt hyväksyttäisiin asiaa koskeva lausuma, ei lisää ruokaa eikä kengänostomahdollisuuksia köyhälle lapselle. Siksi tulen äänestämään tyhjää tältä osin.

Mutta, ministeri Hyssälä, odotan, että mahdollisimman nopeasti tuotte sen selvityksen, joka hallitusohjelmaan on kirjattu, jossa voimme nähdä, mitä voimme tehdä Stakesin toteennäyttämälle lapsiköyhyyden lisääntymiselle. Ne teot eivät ole, kuten Ben Zyskowicz esitti, kaikille tulevia indeksikorotuksia tai muita yleissiirtoja. Niiden on oltava täsmäohjattuja, köyhien lasten elinolosuhteita auttavia, jotta emme tarvitse tulevaisuudessa syrjäytymisen ja mielenterveyden hoitamiseen tänä päivänä tarvittavia määrärahoja.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti täältä edestä muutama havainto.

On totta, että tässä lakiesityksessä on epäkohtia. Indeksitarkistuksen pois jääminen on yksi sellainen. Kun katsoo tätä kokonaispakettia, tässä kaikkein pahin epäkohta on nimenomaan toimeentulotuen ja lapsilisän korotuksen kytkös, jota ed. Puisto äsken kävi todistamassa. Itse laitoin ed. Puiston lakialoitteeseen ihan vakavalla mielelläni nimeni. Ajattelin, että tämä hoidetaan. Jokainen muistaa aikaisemmilta, jo edellisen eduskunnan ajoilta tämän keskustelun, miten tätä on edellytetty korjattavan. Onhan tämä nyt ihan sillä tavalla pöljä homma, jotta ne, jotka ovat kaikkein kurjimmassa asemassa, toimeentulotuella, eivät hyödy tästä korotuksesta yhtään, koska se korotus on tuloa ja silloin se vähentää heidän toimeentulotukeansa. Jos joku sanoo, että toimeentulotuella olevat henkilöt ovat jotenkin hyväosaisia, ihmettelen kyllä niitä henkilöitä. Toivoisin, että edustajat kokoomuksesta kanssa ja ed. Zyskowicz olisivat voineet puhua näiden kaikkein kurjimmassa asemassa olevien puolesta, koska nämä ovat niitä, jotka tässä jäävät paitsi kaikesta, myös tästä 10 euron korotuksesta sille ensimmäiselle lapselle.

Minulla on ollut tapana olla sitä mieltä, että aina, kun kirjoitan nimeni lakialoitteeseen, olen sen takana vahvasti. Sen takia odotan, että tässä äänestyksessä punnitaan se veri, ketkä ovat köyhempien puolella ja ketkä eivät sitä ole. Sen takia aion nyt käyttäytyä sen mukaisesti.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Rauhalan 2) ponsiehdotusta, joka koskee siis 17-vuotiaiden lapsilisää. Hyvä yhteistyö oppositiopuolue kokoomuksen kanssa tulee tässä istunnossa näkymään niin, että kokoomuksen taholta on tulossa kannatusesitys tälle toiselle ponnelle, joka toki tietysti myös on mielestäni erittäin kannatettava.

Pari vuotta sitten sosiaalipolitiikan asiantuntijoista koostuva lapsilisätyöryhmä esitti lapsilisäjärjestelmää uudistettavaksi niin, että alaikäisten 17-vuotiaiden väliinputoaja-asema korjattaisiin ja heillekin ryhdyttäisiin maksamaan lapsilisää. Tämän lisäksihän koko eduskunta edellytti ponnellaan lapsilisien sitomista indeksiin, jota siis tämä ed. Rauhalan ensimmäinen ponsiesitys koskee.

Hallituksen valitsema malli on mielestäni sosiaalipoliittisesti epäonnistunut ja ennen kaikkea monilapsisia perheitä syrjivä. Opposition esittämä lapsilisän korotus- ja korjausmalli olisi sellainen, jota myös sosiaalipolitiikan asiantuntijat ovat tukeneet.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti kannatan ed. Rauhalan tekemää 1) ponsiehdotusta, jonka sisältöhän on niin, että lapsilisien taso sidottaisiin elinkustannusindeksiin. Samalla toistan vielä uudestaan ryhmämme kannan siitä, että olisimme suoneet, että monilapsisten perheiden ongelmat tässä yhteydessä lapsilisäkorotuksen osalta olisi myös huomioitu.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä yhteiskunnassa on pääsääntönä se, että tulonsiirrot ovat indeksisidonnaisia. Näin on eläkkeitten osalta — siellä jopa keskustellaan siitä, mikä sen indeksin pitäisi olla — näin on myöskin elatustukien osalta, työttömyysturvan osalta, sairausvakuutuksen osalta. Mutta kun puhutaan lapsista, lapsilisät eivät ole indeksisidonnaisia. Miksi lapset ovat tässä suhteessa eri asemassa? Mitä minä sanon pienelle tyttärelleni, miksi häntä ei kohdella yhdenvertaisesti verrattuna työssäkäyviin, työttömiin, vanhuksiin? Totuus on se, että kun indeksisidonnaisuutta ei ole, se tarkoittaa sitä, että lasten asema jatkuvasti heikkenee, jos tilannetta ei säännönmukaisesti korjata. Jos katsomme seuraavia neljää vuotta, kyllähän tilanne on se, että yleisesti ottaen lapsiperheiden toimeentulo lasten osalta heikkenee. Tietysti se ei ole myönteinen kehityssuunta.

Ed. Puisto, teillä on nyt mahdollisuus osoittaa laajaa sydäntä ed. Rauhalan 1) lausumaehdotukselle siitä, että sidottaisiin lapsilisät indeksiin. Nyt te otatte kantaa siihen, oletteko sen asian puolesta vai oletteko kova poliitikko ja sitä vastaan.

Mitä tulee täällä käytettyihin puheenvuoroihin toimeentulotuesta, mielestäni toimeentulotuessa pitää rehellisesti laskea, mitkä ovat perheen tulot ja mitkä ovat perheen menot ja sen erotuksen pohjalta laskea, mikä on toimeentulotuen tarve. Ei ole mitään syytä katsoa, että olisi joitakin sellaisia tuloja, joita laskelmassa ei otettaisi huomioon, jotka muka eivät olisi tuloja. Tulot ovat tuloja, menot ovat menoja, ja sen tarpeen perusteella määritellään, mikä on toimeentulotuen tarve.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasin puheenvuorosta on helppo jatkaa. Täytyy vain muistaa, että lapsilisät lasketaan toimeentulotukiperheen tuloina, mitä aikaisemmin ei tehty, eli tässä kohtaa nyt tosiaan tämä lapsilisän korotus liukuu pois.

Jos ed. Sasi haluaa olla köyhien ihmisten puolesta, nimenomaan ed. Lapintien tekemä lausumaehdotus on sitä, eli köyhimpien lapsiperheiden puolesta äänestetään silloin, kun äänestetään toimeentulotukiasiasta. Lapsilisien sitomisessa indeksiin, jokainen tietää sen ihan tarkkaan, on kyse kaikkien lapsilisien sitomisesta indeksiin, myös niiden perheiden, joilla on todella hyvät tulot. Jos vielä ajatellaan sitä, että meillä on erilaisia indeksejä täällä suomalaisessa yhteiskunnassa, ed. Sasi ei maininnut ollenkaan sitä, että esimerkiksi kansaneläkeindeksi on kaikkein pienin indeksi, joka korottaa näitä tiettyjä tulonsiirtoja, nimenomaan toimeentulotukea. Ensi vuodelle on arvioitu, että kansaneläkeindeksi on 0,6 prosenttia, työeläkeindeksit ovat 1,3—2,3 prosenttia, eli ed. Sasi ja kokoomus unohtavat kaikkein köyhimmät perheet, kun käydään tätä keskustelua.

Jos keskustellaan lapsilisien 10 euron korottamisesta ja siitä, että ensimmäinen lapsi saa tämän korotuksen, kyse on siitä, että kaikissa Suomen perheissä tulee lapsilisään korotus, kun ensimmäinen lapsi saa sen korotuksen. Siinä ei ole mitään outoa.

Tämä eduskunta on tosiaan tehnyt aikoinaan päätöksen siitä, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin, mutta se tehtiin liittyen siihen, että keskusteltiin perhepolitiikasta. Tällä hetkellä meillä on se tilanne, että perhepoliittinen selvitys tehdään. Siinä katsotaan uudestaan ne kaikki asiat, mitkä ovat tällä hetkellä tärkeitä. Siinä tehdään myös asiakasmaksuselvitys, ja kaikkein suurimmat ongelmat on nimenomaan niillä perheillä, jotka ovat toimeentulotukiperheitä, ja siellä lapsiperheiden määrä on lisääntynyt, samaten yksinhuoltajaperheiden määrä. Ne käyrät kertovat sen karun totuuden.

Mitä tulee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn ja tähän lakialoitteeseen, jonka ed. Puisto on tehnyt ja jonka myös henkilökohtaisesti olen allekirjoittanut, lakialoite on erittäin hyvä, mutta lapsilisälain muutoksen yhteydessä puhutaan aivan eri laista, kun puhutaan toimeentulotukilaista. Myös ed. Puisto valtiovarain sosiaali- ja työjaoston jäsenenä voi yhtä hyvin ottaa asian käsittelyyn. (Ed. Puisto: Ei lakia, mutta lausuman kyllä!) — Kyllä, eli näin. — Eli tässä on turha valiokuntien nokitella toinen toisiaan. Tämä asia tulee uudestaan pöydälle, ja tämä asia mitataan sillä, miten suhtaudumme ed. Lapintien tekemään lausumaehdotukseen. Mielestäni lausumaehdotus on erittäin hyvä, ja todella toivon, että tämä lausuma menee eduskunnassa läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on puuttunut myös ensisijaisten etuuksien määrään. On esitetty, että työmarkkinatukeen tulee 1,35 euron korotus, jotta saadaan toimeentulotukiasiakkaita vähennettyä. Kaiken kaikkiaan kun tätä keskustelua käydään, todella mielellään kuulisi sen, mikä on kokoomuksen kanta kaikkein köyhimpien ihmisten tilanteeseen täällä Suomenmaassa.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Lapsiperheet olivat hyvin vahvasti esillä ennen vaaleja. Silloin kyllä luvattiin monta kaunista asiaa lapsiperheille. Tietysti on hyvä, että nyt osa perheistä tulee saamaan ensimmäisen lapsen osalta korotusta — osa perheistä, haluan korostaa sitä. Minusta on mielenkiintoista se, että todellakin ed. Virpa Puisto on lakialoitteessaan ottanut tämän esille. Meillä on samat ja yhtenäiset tavoitteet. Vasemmistoliitto on yrittänyt jo hallituksessa ollessaan nostaa tämän asian esille, mutta silloin emme onnistuneet, emmekä nyt tässäkään näytä onnistuvan, ainakaan mitä tulee valiokunnan mietintöön.

Mutta todellakin, ed. Lapintie on täällä tehnyt lausumaehdotuksen, ja toivon, että ne todella, jotka kantavat huolta kaikkein köyhimmistä lapsiperheistä, antavat tukensa ja antavat myöskin samalla velvoitteen hallitukselle, ministeri Hyssälä, koska kyllä minä ainakin toivon, että te ministerinä ja teidän hallituksenne ottaa tosissaan eduskunnan tekemät lausumat, mitä ei ainakaan toistaiseksi vielä ole tapahtunut tämän indeksiasian osalta. Mutta todellakin, nyt mitataan sitä, kuka kantaa huolta kaikkein köyhimmistä lapsiperheistä. Ed. Puiston lakialoitteessa on hyvin rehellisesti ja avoimesti kuvattu tilanne, elikkä siellä todetaan, että hallituksen esitys ei nosta kaikkia lapsiperheiden käytössä olevia tuloja, sillä toimeentulotukiperheet eivät tule korotuksesta hyötymään. Hänen lakialoitteessaan myöskin mainitaan se, että tilastojen mukaan noin 10 prosenttia lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, eli tämä eduskunta aikoo tehdä päätöksen, jossa se aivan tietoisesti ja tahtoen haluaa jättää 10 prosenttia lapsiperheistä edelleenkin huonompaan asemaan kuin ne, jotka sitten ovat köyhyysrajan yläpuolella. Tämä on aivan tietoinen valinta. Tässä suhteessa toivon todella, että ymmärtämystä löytyy tälle lausumaehdotukselle, jotta saataisiin edes ensi vuonna tämä korjaus aikaiseksi, ja toivon, ettei kikkailtaisi lakiteknisillä tempuilla, minkä lain piiriin tämä asia kuuluu. Todellakin kysymys on siitä, että täytyy muuttaa toimeentulotukilakia, mutta se on tekninen asia, jos tahtoa ja poliittista tahtoa löytyy.

Tämä on ensimmäinen asia, siis että huolehtisimme kaikkein köyhimmistä. Toinen asia sitten on tämä indeksikysymys, josta eduskunta on, niin kuin täällä todettiin jo, yksimielisesti lausunut, ja nyt sitten vedotaan siihen, että on selvitykset tekeillä eli jäämme odottamaan tuloksia. Mutta se, mikä minua ihmetyttää erityisesti täällä tänään, on kokoomuksen hurskastelu. Sanon todellakin: hurskastelu. Jos kokoomus olisi tässä asiassa ollut tosissaan hallituksessa ollessaan, niin näissä asioissa olisi päästy eteenpäin. Haluan muistuttaa myöskin arvon kokoomuslaisia ja myöskin muita edustajia ja tovereita siitä, että viime kaudella, kun valiokunta käsitteli tätä asiaa ja tämä lausumaehdotus tehtiin, kokoomus yritti sitä lausumaehdotusta, indeksiin sitomista, silloin estää. Eli tässä suhteessa ilmeisesti valaistus on kokoomuksessa tullut, ja hyvä näin. Mutta minun mielestäni marssijärjestyksen pitää olla se, että ensin turvataan myöskin kaikkein köyhimmille oikeus korotukseen ja sitten huolehditaan myös siitä, että lapsilisät eivät jatkossa jää jälkeen, niin kuin ne nyt ovat jääneet, oli sitten kysymys Ahon hallituksen jälkeisistä hallituksista tai Lipposen hallituksen jälkeisestä hallituksesta.

Hyvät ystävät, kaiken kaikkiaan tietysti, kun mietitään sitä, että verovähennyksiä on poistettu ja lapsiperheiltä on myöskin poistettu kaikki verovähennykset, niin täällä käydään hirvittävää meteliä yksityisen lisäeläkejärjestelmän verovähennyksistä, mutta lapsiperheiden osalta täytyy nyt muistaa se, että lapsiperheiden kohdalla lapsilisä on se ainoa keino, jolla voidaan turvata sitä, että lapsiperheiden asema muuhun väestönosaan verrattuna olisi parempi. Tässä suhteessa toivon, että kaikki tämän muistavat, kun sitten toivottavasti ensi vuonna uudelleen äänestetään indeksistä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä nyt näyttää hurskaita olevan sekä vasemmalla että oikealla laidalla salia. Sateenkaarihallituksella oli kahdeksan vuotta aikaa hoitaa näitä asioita. Mitään parannuksia lapsiperheille ei tullut sateenkaarihallituksen aikana. No, kepu lupasi paljon, ääniä sai, euroja tulee lapsiperheille vähän.

Olen allekirjoittanut itsekin ed. Puiston lakialoitteen, ja se on perusteltu ja hyvä. Tulen myös äänestämään ed. Lapintien lausuman puolesta. Sekin on hyvä. Siinä mitataan juuri sitä, mitä ed. Ojala sanoi, kaikista köyhimpien asemaa, mitä me perussuomalaiset olemme aina puolustaneet. On ollut hyvä huomata, että vasemmistoliitossakin kuulo on parantunut, kun sieltä ministeriauton takapenkiltä on siirrytty ulkoilmaan: näiden asioiden puolesta ette äänestäneet vielä edellisellä vaalikaudella, mutta nyt näköjään äänestätte.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuntuu olevan niin, että poliittinen oppositio sinkoilee oikealta ja vasemmalta ristiin tietämättä oikein, mihin pyritään. Mutta sen voi todeta, että lapsen asiallahan tässä ollaan, perheitten asialla, mutta onko se vilpitöntä, että ollaan suomalaisen yhteiskunnan asialla katsoen niin, että perheet voisivat luottaa tähän tulevaisuuteen, lasten tulevaisuuteen, kouluttautumiseen ja yleensäkin niin, että pystytään tasavertaisesti yhteiskunnassa kokemaan, että ollaan oikealla asialla ja nähdään sitten sellaisena, että lapsiperheitä kunnioitetaan ja tuetaan.

Kysymyksessähän on tietysti tämä lapsilisälain 7 §:n muuttaminen, missä kysymys on siitä, tuetaanko tätä Kiinan-mallia, missä vaan yhdelle lapselle osoitetaan parannusta tähän asiaan, vai ollaanko kokonaisuuden, koko suomalaisen perhepolitiikan, kannalla ja tukena. Tässä vaiheessa on kysymys tietysti siitä, että hallituksen esitys on hylättävä tai hyväksyttävä, ja näistä lausumista voisi todeta, että niissä peitetään tätä maailmanmenoa sinne sun tänne.

Kun kuuntelin kokoomusedustaja Sasin — ed. Sasi on tosin poistunut salista — puheenvuoroa ja näkemystä siitä indeksisidonnaisuudesta ja lapsilisien sitomisesta indeksiin, ei voi todeta muuta kuin että ainakin penkissä kuunnellen se vaikutti järkevältä ja hyväntahtoiselta. Toisaalta kun kuuntelin vasemmistoliiton Outi Ojalan puheenvuoroa tästä asiasta, että kokoomus on ollut tämän asian torpedoija edellisten hallitusten aikana, niin tämäkin vaikutti uskottavalta tässä aiheessaan. Tuntuuko nyt niin, ettei ole oikein linjaa, mihin pyritään ja mitä tehdään? Tämän näköalan puitteissa oli oikea ed. Soinin toteamus siitä, että ministeriauton penkiltä nämä asiat tuntuvat niin selvältä ja yksinkertaiselta, mutta ulkoilma virkistää niin, että näyttää rehellisemmältä ja tiedetään, missä Suomessa mennään, missä perheitten asema ja lasten tulevaisuus on olemassa.

Mutta tätä ed. Puiston aloitetta ihmettelen tässä keskustelussa, koska tämä nyt on kuitenkin pitkälti nähtävissä niin, että edellisten hallitusten aikana ollut linja on jatkunut ja sitä linjaa on jatkettu, ja tämähän on selkeästi sosialidemokraattinen linja. Siinä mielessä ihmettelen tätä näköalaa, että ed. Puisto yrittää omalla lakialoitteellaan hämätä koko lapsilisälain uudistamisen ja sen koko suurten perheitten tukemisen tällä toimeentulotukiturva-aloitteellaan, vesittää ja peittää tämän jäljen siten, että siirrytään niin sanotusti pois varsinaisesta asiasta ja asian sisällöstä. (Ed. Puisto: Puhutaan köyhistä!) Tämä on minusta mielestäni niitä oikein kaikkein viimeisiä vetoja, mitä tähän peliin voi tulla olemassa. Siinä ei näy ollenkaan perheitten tulevaisuus eikä näköala, kun sumutetaan kansalaisia ja käännetään koko keskustelu lapsilisistä toimeentulotukiturva-asian puolelle. (Ed. Puisto: Ed. Lahtelaa eivät köyhät kiinnosta!)

Toivon, että ne ihmiset, jotka perehtyvät tähän asiaan, näkevät, että kuitenkin kaikkia lapsia, kaikkia perheitä, niitten kokonaisuutta tukemalla pitää mennä eteenpäin. Tämä ei peity millään toimeentulotukiturvakeskustelulla. Tässä asiassa tarvitaan jämerämpää meininkiä ja otetta. Silloin suomalaisella yhteiskunnalla ja suomalaisilla perheillä on tulevaisuutta.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että lasten asia ei olisi leikin asia, ei edes ennen vaaleja. Tästä keskustelusta on hyvin käynyt ilmi, että hyvin monien puolueiden linja on vaihdellut ennen ja jälkeen vaalien ja että lapsiperheiden asiaa on pidetty sellaisena kysymyksenä, jonka avulla kosiskellaan äänestäjiä, mutta tavoitteista ei pidetä kiinni.

Vihreiden linja on ollut, arvoisa puhemies, selkeä. Jo ennen viime vaaleja korostimme sitä, että erityistä tarvetta on alle kouluikäisten lapsilisän korottamiseen, ja nojauduimme kannassamme Stakesin tekemiin selvityksiin, joiden mukaan nimenomaan tässä ryhmässä toimeentulo-ongelmat olivat 90-luvun aikana kasvaneet.

Tältä pohjalta vihreät tekivät myös tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä ehdotuksen juuri näiden lasten lapsilisien korottamiseksi. Tämä olisi se keino, jolla puututtaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja saataisiin aikaan parannusta köyhien lapsiperheiden asemaan. Todella on harmi, että tämä esitys ei tullut hyväksytyksi, kun meidän esityksemme todella perustui myös vaihtoehtobudjettiin. Sille oli olemassa rahoitus, eli pyrimme sellaiseen linjaan, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä, myös näiden lapsilisien osalta.

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa, kun meidän esityksemme ei ole tullut hyväksytyksi, olen valmis hyväksymään ed. Lapintien ponsiesityksen ja myös indeksisidonnaisuutta merkitsevän ponsiesityksen tilanteen parantamiseksi.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda julki sen, kun on sanottu, että kun toimeentulolaki ei ollut käsittelyssä, ei voitu ottaa lakialoitettani käsittelyyn, että se ei ollut este. Lakialoitteen voi ottaa aina käsittelyyn. Talousarvioaloite, jos se ei koske auki olevaa lakia, on eri asia. Ei ollut osaamista tai halua tai rohkeutta. Paljon suurempia asioita, muun muassa Lastensuojelun tasausrahasto, on tässä talossa tehty sosiaalivaliokunnan toimesta, kun haluttiin. Se tehtiin sosiaalivaliokunnan lakialoitteella ja toteutettiin nopeasti lapsien ja lapsiperheiden parhaaksi.

Tämä lausuma, josta nyt keskustellaan: äänestämättä, äänestämättä sen saa pian voimaan. Valtiovarojen sosiaali- ja terveysjaosto, joka odotti yksimielisesti, että tämä lakimuutos olisi tullut, ja olisi sen ottanut valtiovarain käsittelyyn budjetin yhteydessä, tulee yksimielisesti tekemään tämän lausuman, ja se tulee valtiovarainvaliokunnan lausumana eduskunnan hyväksyttäväksi. Tämä eduskunnalle tiedoksi.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua jatketaan, niin haluan todeta vaan tähän näistä menettelytavoista ja muista, joista on käyty myös keskustelua, että tässä lapsilisälakimietinnössä ei ole vastalausetta, joka olisi perustunut toimeentulotuen kohtaan. Sitä vastalausetta ei myöskään vasemmistoliitto ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyn yhteydessä tehnyt.

Jos vielä ajatellaan, mitä asiantuntijoilta on kuultu toimeentulotuen kohdalla, niin tämän ensisijaisen etuuden jättäminen niin, että 10 euroa jäisi huomioimatta toimeentulotuessa, olisi asiantuntijoiden mukaan ollut erittäin hankalaa toteuttaa sillä tapaa, mitä lakialoitteessa esitetään. Se olisi pitänyt muotoilla niin, että lapsinormia toimeentulotuen kohdalla esimerkiksi lähdetään korottamaan.

Edelleen toistan sen, että kun lapsilisälakia käsiteltiin, hallituspuolueiden väliltä ei löytynyt sitä enemmistöä, joka olisi lähtenyt toimeentulotukilakia avaamaan. Sen tähden tilanne on se, että nyt tehdään selvityksiä, odotetaan sitä, että kun lapsiperheiden selvitys tulee, tähän tulevat köyhyysasiat ja muut vastaavat. Järkevin tapa toimeentulotukiperheiden kannalta on se, että toimeentulotukinormia lähdettäisiin kaiken kaikkiaan korottamaan, ja siitä asiasta täällä olen puhunut pitkään.

Jos yksittäinen lakialoite tulee valiokunnan käsittelyyn tai minne vaan, niin yli sadankaan allekirjoittamaa lakialoitetta valiokunnat eivät juurikaan ole ottaneet täällä käsittelyyn. Aikoinani olen tehnyt esimerkiksi koiraverosta lakialoitteen, ja kyllä se pitkään on pysynyt hallintovaliokunnan ö-mapissa.

Sillä tavalla voisi sanoa, että asia on tärkeä ja nyt tästä on tehty lausuma ja siitä sitten äänestetään.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aion äänestää ed. Lapintien lausumaesityksen puolesta, koska katson, että nyt on kyllä aika sinänsä lapsiperheiden toimeentulotukinormia korottaa. Teen sen kuitenkin sillä varauksella, että jos peruspalveluministeri vaikka sattuisikin keksimään jonkin hieman älykkäämmän tavan toteuttaa tämän saman tavoitteen, niin en olisi ollenkaan pahoillani.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olisin sanonut ed. Soinille sen, että kyllä vasemmistoliitto myöskin hallituksessa ollessaan kantoi huolta näistä samoista asioista. Ed. Soini tietää myös oikein hyvin, että hallituspuolueiden kesken on vähän toisenlaiset pelisäännöt: silloin ei sitten ruveta täällä salissa välttämättä äänestelemään, kun on pykäläkohtaisia muutosesityksiä opposition puolella.

Ed. Koskiselle toteaisin, että myönnän kyllä sen, että meiltä ei ole tältä osin vastalauseessa huomiota, mutta kiinnitän myöskin huomiota siihen, että valiokunta olisi voinut myöskin itse laittaa tätä koskevan ponnen, mitä se ei ole tehnyt. Kun se ei suostunut ottamaan lakialoitetta käsittelyyn, olisi voinut laittaa ponnen. Nythän tämä valiokunnan muotoilu on erittäin lievä. Olisi tietysti toivonut, että valiokunta olisi ponnekkaammin tätä asiaa nostanut esille. Mutta joka tapauksessa toivon, että tämä keskustelu ja lausumaehdotuksesta käytävä äänestys niin indeksin kuin toimeentulotuenkin osalta herättää eduskunnan ja hallituspuolueet ja nimenomaan ministeri Hyssälän nyt ajamaan ponnekkaasti läpi nämä kaksi keskeistä asiaa, siis että toimeentulotukea saavat lapsiperheet hyötyvät ja myöskin jatkossa lapsilisät sidotaan indeksiin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tässä salissa saa tänä päivänä kuulla, mitä vaalikentillä kuultiin puoli vuotta sitten. Ihan oikein, varmasti äänestäjät ja kaikki ehdokkaatkin ilahtuivat siitä, että kaikki olivat herttaisen yksimielisiä siitä, että lapsiperheiden asemaa pitäisi parantaa. Hallitus on tehnyt esityksensä. Hallitus katsoo, että lapsiperheiden asemaa parannetaan nyt 10 euron korotuksella yhdestä lapsesta ja siitä ensimmäisestä lapsesta. Kristillisdemokraateilla oli oma vaihtoehtobudjetti ja on edelleen tietenkin, ja siitä me olemme jo monesta kohdasta äänestäneet. Me olemme hävinneet. Jos meidän esityksemme olisi voittanut, silloin se korotus olisi tullut kaikille lapsille.

Nyt me keskustelemme lausumasta. Jos tämä lausuma hylätään, elämä jatkuu, mitään ei tapahdu, mutta jos tämä lausuma hyväksytään, (Ed. Puisto: Silloinhan ei mitään tapahdu!) silloin eduskunnan tahdon pitäisi toteutua. Jos ei hallitus toteuta eduskunnan tahtoa, (Ed. Puisto: Lausuma ei ole sitova!) niin ei kai hallitus silloin voi nauttia eduskunnan luottamusta. Kun se toteuttaa, niin se tarkoittaa sitä, että kaikkein köyhimpien lapsiperheiden asema paranee. Nyt vaan katsotaan, mikä on eduskunnan tahto, haluaako eduskunta, että kaikkein köyhimpien lapsiperheiden asemaa parannetaan. Jos kansanedustaja niin haluaa, hän äänestää lausuman puolesta, jos ei hän sitä halua, hän äänestää sitä vastaan. Näin yksinkertaista se on. On turha mennä kentälle sanomaan, että olen kyllä sitä mieltä, että pitäisi parantaa, mutta äänestän kuitenkin vastaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Marjaana Koskinen täällä totesi, että vasemmistoliitto ei jättänyt vastalausetta. Ei jättänytkään. Valiokunnassa on kuitenkin sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joita seuraten valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski minusta kunnioitettavalla tavalla on pyrkinyt ottamaan huomioon myös opposition näkemykset, jotta valiokunnan toiminta olisi johdonmukaista ja järkevää. Siinä tilanteessa, jossa puheenjohtaja ja valiokuntaneuvos, jonka osaamista ja ammattitaitoa myöskin suuresti kunnioitan, totesivat, että näitä lakeja ei oteta tässä yhteydessä käsittelyyn niistä syistä, joita täällä on esitetty, en ryhtynyt riitelemään asiasta. Tästä syystä vasemmistoliitto teki lausuman tähän täysistuntoon, koska täällä siitä voidaan nyt äänestää. Se ongelma, että sitä ei tehty valiokunnassa, poistuu sillä, että nyt äänestetään lausuman puolesta.

Puhemies:

Edustajat, pyydän varaamaan puheenvuorot tästä eteenpäin täältä korokkeelta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvää asiaa ei pidä ajaa väärin keinoin. Ed. Marjaana Koskiselle haluaisin todeta, että toimeentulotuen normin pitää olla selkeä. Lasketaan perheen kaikki tulot, niistä mitään pois ottamatta, lasketaan perheen kustannukset ja sen jälkeen määritellään, mikä on toimeentulotuen tarve. Jos katsotaan, niin kuin on mielestäni perusteltua, että lapsien osalta normia korotetaan, ja katsotaan, että he vaativat enemmän käyttöön varoja, niin otetaan se näissä toimeentulotuen normeissa huomioon, ei sillä tavalla, että saatetaan joku tulo etuoikeutetuksi niin, että sitä ei tässä laskelmassa otettaisi huomioon. Se sekoittaa järjestelmän ja aiheuttaa virheellisyyttä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on tärkeätä, että eduskunta mahdollisimman laajalla enemmistöllä tukisi tätä ed. Rauhalan 1) ponsiesitystä, jolla kehotettaisiin hallitusta tekemään työtä, jotta lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Sen ei pitäisi olla kovin vaarallinen hallituspuolueitten kansanedustajille, koska hallitushan saa tehdä itse sen valmistelutyön ja tuoda sen tänne eduskuntaan. Siitä syystä tavallaan te luotatte kuitenkin hallitukseen, vaikka te velvoitatte hallituksen tekemään tämän työn. Erityisesti totean keskustalle, että kun tämä on teidän vaaliohjelmanne keskeisin kohta toteuttakaa nyt vaaliohjelmaa täällä salissa sen verran, että toteatte hallitukselle, että nyt tarvitaan tämä lapsilisien sidonta, nyt me olemme eduskunnassa laajasti samaa mieltä, ja nyt sitten ministeri Hyssälä hallituksessa alkaa tehdä tätä työtä, velvoitetaan hänet tekemään, (Ed. Pulliainen: Hän aloittaa sen juuri parhaillaan!) ja hän sitten varmasti ensi syksynä tulee konkreettisen esityksen kanssa, jolloin tämä asia saadaan kuntoon.

Hämmästyin, kun ed. Puisto täällä sanoi, että eihän mitään tapahdu, jos eduskunta velvoittaa hallituksen tekemään jotakin. Eduskunta on Suomen korkein valtioelin. Meillä on kansan valtuutus, ja me valvomme hallitusta. Se teidän, ed. Puisto, pitäisi tietää. Teidänkin pitää valvoa hallitusta. Jos me määräämme hallituksen tekemään jotakin, niin hallituksen on se tehtävä. (Ed. Puisto: Näin teemme!)

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Huomaan ed. Sasin puheenvuorosta, että hänellä ei ole koskaan minkään näköistä yhtymäkohtaa ollut toimeentulotukilain kanssa. Se laki on aika ongelmallinen. Siinä hän on oikeassa, että lausumaehdotuksen tekemä ensisijainen etuus eli 10 euroa, joka jätettäisiin laskelman ulkopuolelle, on erittäin ongelmallinen teknisesti, mutta se antaa köyhille sen 10 euron korotuksen. Siihen olisin halunnut kuulla kokoomuksen kannan, onko tämä kokoomuksen sosiaalipuoli tullut jo niin lähelle, että jopa toimeentulotukiasiakkaat saisivat vähän enemmän, sen 10 euroa.

Mutta ihan tähän asiaan vielä, miten sosiaali- ja terveysvaliokunta on tätä asiaa käsitellyt: Mietinnössä on tämä ongelma tuotu esille. Siitä ei todellakaan ole lausumaa. Lakialoitteita ei ole käsitelty. Tässä on lähdetty liikkeelle siitä, että laajempaan lapsipoliittiseen selontekoon, joka tulee, tulevat nämä asiat. Myös toimeentulotuen kohdalla on kysymys siitä, että työmarkkinatukeen ja eläkeasioihin tulee erinäisiä ratkaisuja. Tämä talo on ollut sen tyyppinen, että toimeentulotuen muutoksia, joita tarvittaisiin, toimeentulotuen tasokorotusta, nyt ei ole hallitusohjelmassa. Mutta ilman muuta toimeentulotuen kohdalla on se ongelma, että kun se korotus on annettu indeksin kautta, joka nyt ensi vuodelle on 0,6 prosenttia, niin toimeentulotuen määrä on erittäin alhainen. Muistetaan vielä se, että tässä salissa yksikään oppositiopuolue ei ole esittänyt sitä, että laki hylättäisiin. Kyse on siitä, että lapsilisää korotetaan 10 euroa, ja jos muistetaan kahdeksan vuoden takaisia aikoja, silloin lapsilisää leikattiin, eli kaiken kaikkiaan tämä laki on ihan hyvä.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee täällä opposition puheenvuoroja, luulisi, että meillä on leikkaukset meneillään. Todellisuudessa lapsiperheillehän annetaan yli 70 miljoonaa euroa tällä ratkaisulla eli yli 400 miljoonaa mummonmarkkaa. Sen lisäksi tulee vielä kotihoidon tukea tulevina vuosina, vanhempainrahaa, äitiys- ja isyysrahoihin tulee korotuksia, ja lisäksi valvottua iltapäivähoitoa viedään eteenpäin. Kyllähän tässä on paljon lapsiperheille tulossa, mutta asteittain.

Täällä kuulluissa puheenvuoroissa kyllä tulee myös esille se, että kaikki eivät varmasti tunne sitä todellista köyhyyttä ja millä sitä poistetaan. Sen tähden tämä selvitys, joka on tulossa, varmasti antaa ja kohdistaa kaikkein parhaiten niille perheille, jotka sitä kipeimmin jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat.

Kari  Kärkkäinen  /kd:

(Ed. Pulliainen: Humputeltiin käytävällä eikä olla täällä, kun puheenvuoro tulee!) Arvoisa puhemies! Humputeltiin, pahoittelen humputtelua, mutta saman puheen pidän. Yhtä pitkään se kestää.

Suomalaiset lapsiperheet ovat verokurimuksessa, jossa kireän palkkaverotuksen vastineeksi maksetaan suhteellisen kitsaita lapsilisiä, niin kuin kaikki me tässä salissa tiedämme, ja ylläpidetään päivähoitojärjestelmää, joka laadukkuudestaan ja kattavuudestaan huolimatta ei ole ainutlaatuinen. Tämä käy ilmi muun muassa Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan tutkimuksesta, jossa vertailtiin lapsiperheiden oloja yhdessätoista Euroopan maassa. Tutkimus julkaistiin muutama kuukausi sitten. Suomalaiset lapsilisät eivät ole eurooppalaisittain ainutlaatuisia tai runsaita. Tutkimuksen mukaan yhdestätoista Euroopan maasta neljässä maksetaan kahdesta lapsesta pienempiä lapsilisiä kuin Suomessa ja kuudessa suurempia. Runsaimmat lapsilisät ovat Itävallassa, Norjassa, Saksassa ja Tanskassa.

Kristillisdemokraattien linja lapsiperheiden taloudellisen tilanteen korjaamiseksi tässä tilanteessa on ensisijaisesti nostaa kaikkien lapsilisien tasoa. Lapsella on ehdoton oikeus taloudelliseen perusturvaan. Suomalainen yhteiskunta on tunnustanut tämän oikeuden maksamalla jokaiselle lapselle lapsilisän jo yli 50 vuoden ajan. Yleisen lapsilisäjärjestelmän luominen sodanjälkeisinä, taloudellisesti vaikeina vuosina oli yhteiskunnallisesti suuri, selvään arvovalintaan perustuva ponnistus. Lapsilisät ovat suomalaisten lapsiperheiden toimeentulon merkittävä perusta. Sen tarkoitus on korvata lapsesta aiheutuvia kuluja. Samalla ne toimivat lapsiperheiden ja lapsettomien talouksien välisen toimeentulon tasaajina.

Olen ed. Rauhalan äänestysesityksen kannalla, kun toteamme, että lapsilisiin kohdistuvien leikkausten johdosta niiden reaaliarvo on pudonnut 18 prosenttia kahdeksan vuoden sisällä. Vanhasen hallituksen esittämä korotus ensimmäisen lapsen lapsilisään tulee turvaamaan ainoastaan yksilapsisten perheiden lapsilisän reaaliarvon. Monilapsisten perheiden kohdalla tämä ostovoima heikkenee edelleen. Hyvä, kun ymmärrätte, ja haluan keskustalaisille erityisesti tätä asiaa vielä korostaa. Muistelen vaalien alla teidän kantaneen saman suuntaista huolta. (Ed. Laukkanen: Milloin niitä on edellisen kerran nostettu?) — Vuonna 94 tarkennettiin näitä asioita, niin kuin edustaja hyvin muistaa.

Lapsilisää saavia perheitä arvioidaan olevan tänä vuonna noin 571 200. Väestöliiton perhebarometrin mukaan lapsiperheet olisivat halukkaita saamaan nykyistä useampia lapsia, jos yhteiskunta tulisi aikaisempaa enemmän perheiden taloudellisten epävarmuuksien poistamista vastaan.

Keskustelu päättyy.