Eduskunta 21
Klaus Pentti /kesk:
Arvoisa puhemies! Eduskunnan pääluokkaan
21 sisältyvät 2 prosenttiyksikön säästöt,
ja tässä kireässä taloustilanteessa
tämä lienee perusteltavissa.
Pääluokkaan sisältyy myös
Valtiontalouden tarkastusviraston määräraha,
ja siihen kohdistuu noin 3 prosentin säästöesitys.
Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi on
tulossa vaalirahoituksen valvonnan lisäksi myös
puoluerahoituksen valvontatehtäviä. Valtiontalouden
tarkastusvirastolla on erittäin tärkeä tehtävä erityisesti tässä taloustilanteessa
edistää tuloksellisuutta ja korkealaatuista valtiontalouden
hoitoa. Pidän tärkeänä, että kun
tarkastusviraston viraston tehtäviä lisätään,
myös rahoituksesta huolehditaan. Ensi vuosi ei ole vaalivuosi,
mutta vuosi 2011 on. Uudet tehtävät edellyttävät
esimerkiksi atk-ohjelmien osalta varautumista uuteen valvontatehtävään.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä,
ettei määrärahan vähennyksellä ja
toisaalta tehtävien lisäyksellä aiheuteta
ongelmia perustuslain 90 §:ssä säädettyyn
valtiontalouden hoidon ja talousarvion noudattamisen ulkoiseen tarkastustehtävään.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Viime kuukausina on julkisuudessakin
ja tässä eduskuntatalossa käyty aika
paljon keskustelua eduskunnan varainkäytöstä ja
tällä kertaa nimenomaan poikkeuksellisesti niinpäin,
että on kiinnitetty huomiota siihen, että eduskunnassa kuulemma
ja muka on olemassa jokin kiihkeä säästölinja
ja kamreerimainen ote eduskunnan varainhoitoon.
Minun pitää sanoa, kun olen kuitenkin pitkään
kansanedustajana ollut ja tässä talossa työskennellyt,
että olen erittäin tyytyväinen siitä,
että aivan viime vuosina, tällä vaalikaudella,
eduskunta on halunnut tarkastella kriittisesti myös omia
menojaan ja sitä, olisiko mahdollista tuottaa ne tärkeät
palvelut, mitä Eduskuntatalossa lainsäädäntötyötä varten
tuotetaan, mahdollisesti jollain tuottavammalla tavalla ja sitä kautta
vähemmän veronmaksajien rahoja käyttäen.
Kun olen havainnut, että eduskunnan budjetissa on tehty
jonkin kaltaisia säästöjä, kuitenkin puhutaan
muutaman miljoonan säästöistä,
niin voin aivan vilpittömästi sanoa, että en
itse ainakaan ole huomannut, että nämä säästöt
olisivat millään tavoin vaikuttaneet kielteisesti
mahdollisuuksiini tehdä täysipainoisesti tätä kansanedustajan
työtä.
Voi olla, että jotkut kansanedustajat, jotka ovat enemmän
kansainvälisissä tehtävissä mukana,
ovat kokeneet lehtitiedoistakin päätellen nämä säästöratkaisut
vähän eri valossa, mutta omalta kohdaltani tämä äskeinen
toteamus kyllä pitää paikkansa. — Jatkan
vielä muutamalla sanalla. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle).
Herra puhemies! Hyvät kollegat! Vielä täältä pöntöstä näistä eduskunnan
menoista.
Haluan siis todeta, että pidän erittäin
tervetulleena sitä, että tässäkin
talossa on pyritty tarkastelemaan menorakenteita vähän
tuoreesti ja katsomaan, onko mahdollista eräitä toimintoja
tehdä vähemmillä rahoilla. Kuitenkin
me käytämme tässä talossa veronmaksajien
rahoja, ja aina, kun veronmaksajien rahoja käytetään,
pitää olla tarkkana.
Kuten äsken sanoin, uskon kyllä — ja
uskon niitä lehtitietoja, mitä olen kollegojeni
lausumina lukenut — että jotkin tässä talossa
tehdyt ratkaisut ovat voineet näkyä ja tuntua
joidenkin, lähinnä kansainvälisissä tehtävissä olevien
kollegojen työssä. Ja totta kai kaikkia tehtyjä uusiakin ratkaisuja
pitää tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa
pitää täsmentää tehtyjä päätöksiä.
Mutta se pääviestini tässä on
se, että kansanedustajan työtä vuosikymmeniä tehneenä kuitenkin
ne muutaman miljoonankin säästöt, mitkä tässä talossa
on tehty, eivät ole millään tavoin kielteisesti
vaikuttaneet mahdollisuuksiini tehdä kansanedustajan työtä,
enkä ole tuntenut enkä kokenut niiden millään
tavoin haitanneen työtäni.
Tämä on mielestäni se viesti ja se
esimerkki, jonka tästä talosta mielelläni
näkisin laajemminkin julkiseen hallintoon ulottuvan. Eli
voidaan tehdä julkisessa taloudessa tarkoituksenmukaisia
säästöpäätöksiä ilman,
että ne ratkaisut vaikuttavat siihen keskeisimpään
palvelutehtävään, mitä varten
se hallinto on olemassa. Kyse on tehtävien säästöpäätösten
tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta ja järkevästä tekemisestä.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Kun olin tässä talossa
ensimmäistä kertaa 1991—1995, niin silloin
200:aa kansanedustajaa palveli noin 300—400 virkamiestä.
Olin suurin piirtein hämmästyksestä mykkä,
kun tulin tänne toisen kerran ja huomasin, että 200:aa
kansanedustajaa palvelee 800—900 virkamiestä.
Minusta tämä henkilöstömäärän
lisäys on aivan kohtuuton ja suhteeton. Minä ymmärrän
sen, että Euroopan unioni ja yleensä kansainvälisen
toiminnan lisääntyminen on lisännyt myös
virkamiesten määrää, mutta en
todellakaan ymmärrä sitä, tarvitaanko
meidän palvelijoiksemme, jotta me voimme tehdä työtä,
näin moninkertainen virkamieskunta. Varmasti tarvitaan,
ja minä olen väärässä,
koska näin on päätetty ja näin
edelleenkin päätetään, ei siinä sitten
mitään. Mutta minusta tämä on
aika ihmeellinen asia.
Toinen ihmeellinen asia on se, että järjestelmät
varmasti tässä talossa ovat vanhakantaisia. Jostakin
olen lukenut, että tämä on ilmeisesti vanhoillisin
virasto, mikä tässä Suomenmaassa on.
Kuitenkaan tämän ei vaan anneta uudistua ja uudistaa.
Jos yritetään uudistaa, ollaan kyllä mukana,
että joo, kyllä uudistetaan, mutta sitten kun pitäisi
tehdä päätöksiä, sanotaan,
että ei se nyt vaan käy, koska me haluamme pitää tämän
edun ja tämän edun ja tuon edun ja tuon edun.
Siihen ne uudistukset sitten lopahtavat. En tietenkään tiedä tarkkoja
yksityiskohtia, mutta esimerkiksi kun on se järkevä hallintomalli,
joka on kakkosvaihtoehtona, b-vaihtoehtona, niin kyllä minun mielestäni
on ihan hyvä, että on olemassa kansliapäällikkö ja
on olemassa ... (Puhemies: 2 minuuttia on täyttynyt!) — No,
minäpä tulen korokkeelle sitten. (Puhuja siirtyi
puhujakorokkeelle)
Arvoisa puhemies! En huomannut katsoa kelloa. Kyllä minä olisin
vähemmässäkin ajassa ennättänyt
tämän sanoa. — Tarkoitan sitä,
että sitten, kun pitäisi päättää,
niin sitten sanotaan, että ei tämä nyt
käy, että kyllä me haluamme nämä edut
pitää, mitä meillä täällä on.
Varmasti haluamme, mutta kyllä tehostamisen varaa tässäkin laitoksessa
on. Tämä on laitos, joka ansaitsee kansalaisten
kunnioituksen, ja tämä laitos ansaitsee sellaiset
kansanedustajat, että heitä voi kunnioittaa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Budjetissa on varsin tiukat säästötavoitteet.
Pyritään tekemään se niin tehokkaasti
kuin suinkin mahdollista, ja valtiolla on erityinen tuottavuusohjelma,
jolla pyritään pitämään
huolta siitä, että tuottavuus paranee kaikissa
toiminnoissa, tehdään asiat paremmin, tehokkaammin.
Mitä tulee eduskuntaan, niin täytyy sanoa,
että eduskunta itse varsin pitkälti päättää omasta
budjetistaan. Jos katsotaan esimerkiksi viime kautta, niin silloin
kyllä eduskunnan menot tahtoivat paisua aika lailla. On
erittäin hyvä, että tuo paisuminen on
nyt pantu kuriin ja pyritään pitämään
huolta siitä, että eduskunnassa asiat tehdään
tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Voi sanoa, että nyt tällä eduskuntakaudella
on porvarihallituksen aikana ja eduskunnan johdon toimesta pidetty
huolta siitä, että nimenomaan pyritään
menemään näihin normaaleihin pelisääntöihin
ja katsomaan, että tehdään asiat hyvin ja
tarkoituksenmukaisella tavalla ja ei aiheuteta ylimääräisiä kustannuksia.
Arvoisa puhemies! Huomaan, että tässä yhteydessä tulee
käsittelyyn myöskin sosialidemokraattien merkittävä elvytysaloite,
nimittäin ed. Kumpula-Natri esittää 2:ta
miljoonaa euroa eduskunnan kansainväliseen toimintaan.
Tiedän, että SDP:n ryhmässä on
suurta tyytymättömyyttä, kun ed. Kiljunen
joutui Intiassa hotelliin, jossa oli kirppu ainakin, ehkä parikin
kirppua, ja hän oli hyvin tyytymätön
tähän. Tietysti tämä johtaa paineisiin
siitä, että tämmöistä luksusta
pitäisi edustajille saada. Mutta täytyy sanoa,
että täällä porvarillisella
puolella me olemme sitä mieltä, että asioista
täytyy pitää erittäin hyvää huolta,
ja me emme käytä kansan rahoja väärin.
Tässä suhteessa on erittäin hyvä,
että pidetään huolta siitä, että myöskin
kansainvälisen toiminnan menot ovat tiukassa kontrollissa
ja rahoja ei törsätä.
Ben Zyskowicz /kok:
Herra puhemies! Kun eduskunnan taloudesta ja toiminnasta puhutaan, niin
haluan vielä sanoa, että kun kerroin, että ne säästöratkaisut,
joita tällä vaalikaudella on eduskunnan menoihin
tehty, eivät ole millään tavoin haitanneet
työtäni kansanedustajana tai vaikuttaneet kielteisesti
mahdollisuuksiini suorittaa kansanedustajan työtä,
niin haluan vielä erikseen korostaa, että se korkea
palvelutaso, joka tässä talossa on aina ollut,
ainakin niiden vuosikymmenten aikana, jotka minä olen täällä voinut
olla töissä ja kansanedustajan tehtävää suorittamassa,
on säilynyt. Se, että joitakin papereita ei välttämättä jaeta,
aivan kaikkia papereita, tähän istuntosaliin,
tai niitä ei jaeta paikalle vaan ne ovat saatavissa vastaisuudessa
istuntosalin yhteydessä muualta, ei todellakaan merkitse
palvelutason heikkenemistä.
Haluan sanoa, että tämä korkea palvelutaso, joka
tässä eduskunnassa on ollut, perustuu myös hyvin
pitkälle siihen, että täällä on
erittäin ammattitaitoista, osaavaa ja työlleen
omistautunutta väkeä töissä.
Virkamiehet, eduskunnan työntekijät ihan pääsihteeristä ylhäältä alas
kaikkiin työntekijöihin ja kaikkiin työntekijäryhmiin, ovat
mielestäni hienosti hoitaneet työnsä ja
hyvin palvelleet kansanedustajia ja eduskuntataloa ja eduskuntalaitosta.
Tämän haluan sanoa sen vuoksi, että olen
joskus aikaisemmin kiinnittänyt huomiota esimerkiksi talossa
noudatettaviin työaikoihin, ja nämä puheenvuoroni
eivät ole olleet minkäänlainen epäluottamuslause
sille työlle, jota talossa virkamiesten toimesta on tehty. Olen
vain sitä mieltä, että kun valtiolla
ollaan töissä ja virkamiehinä, niin kyllä eduskunnassakin
voisivat valtion virkamiehet eli eduskunnan virkamiehet noudattaa
ihan samoja työaikoja kuin muutkin valtion virkamiehet.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Eduskunta on Suomen tärkein ja korkein instituutio,
ja sitä pitää myöskin kohdella
sen edellyttämällä arvokkuudella. Eduskunnalla
on ollut ja täytyy olla tulevaisuudessakin riittävät voimavarat,
jotta se voi suoriutua siitä arvokkaasta tehtävästä,
joka sille on annettu. Mutta päivänselvää on
tietysti se, että jokaisen organisaation tulee suorittaa
tehtävänsä järkevästi
ja taloudellisesti sille annettujen voimavarojen puitteissa. Näin
eduskunnassa on toimittu, ja olen vakuuttunut, että toimitaan
tulevaisuudessakin, ja siltä pohjalta mielestäni
ensi vuodelle hyväksytty budjetti kyllä antaa
täydet mahdollisuudet.
Yleiskeskustelu pääluokasta 21 päättyi.