Täysistunnon pöytäkirja 125/2009 vp

PTK 125/2009 vp

125. MAANANTAINA 14. JOULUKUUTA 2009 kello 12.02

Tarkistettu versio 2.0

Eduskunta 21

 

Klaus  Pentti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan pääluokkaan 21 sisältyvät 2 prosenttiyksikön säästöt, ja tässä kireässä taloustilanteessa tämä lienee perusteltavissa.

Pääluokkaan sisältyy myös Valtiontalouden tarkastusviraston määräraha, ja siihen kohdistuu noin 3 prosentin säästöesitys. Valtiontalouden tarkastusviraston tehtäväksi on tulossa vaalirahoituksen valvonnan lisäksi myös puoluerahoituksen valvontatehtäviä. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on erittäin tärkeä tehtävä erityisesti tässä taloustilanteessa edistää tuloksellisuutta ja korkealaatuista valtiontalouden hoitoa. Pidän tärkeänä, että kun tarkastusviraston viraston tehtäviä lisätään, myös rahoituksesta huolehditaan. Ensi vuosi ei ole vaalivuosi, mutta vuosi 2011 on. Uudet tehtävät edellyttävät esimerkiksi atk-ohjelmien osalta varautumista uuteen valvontatehtävään.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, ettei määrärahan vähennyksellä ja toisaalta tehtävien lisäyksellä aiheuteta ongelmia perustuslain 90 §:ssä säädettyyn valtiontalouden hoidon ja talousarvion noudattamisen ulkoiseen tarkastustehtävään.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Viime kuukausina on julkisuudessakin ja tässä eduskuntatalossa käyty aika paljon keskustelua eduskunnan varainkäytöstä ja tällä kertaa nimenomaan poikkeuksellisesti niinpäin, että on kiinnitetty huomiota siihen, että eduskunnassa kuulemma ja muka on olemassa jokin kiihkeä säästölinja ja kamreerimainen ote eduskunnan varainhoitoon.

Minun pitää sanoa, kun olen kuitenkin pitkään kansanedustajana ollut ja tässä talossa työskennellyt, että olen erittäin tyytyväinen siitä, että aivan viime vuosina, tällä vaalikaudella, eduskunta on halunnut tarkastella kriittisesti myös omia menojaan ja sitä, olisiko mahdollista tuottaa ne tärkeät palvelut, mitä Eduskuntatalossa lainsäädäntötyötä varten tuotetaan, mahdollisesti jollain tuottavammalla tavalla ja sitä kautta vähemmän veronmaksajien rahoja käyttäen.

Kun olen havainnut, että eduskunnan budjetissa on tehty jonkin kaltaisia säästöjä, kuitenkin puhutaan muutaman miljoonan säästöistä, niin voin aivan vilpittömästi sanoa, että en itse ainakaan ole huomannut, että nämä säästöt olisivat millään tavoin vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiini tehdä täysipainoisesti tätä kansanedustajan työtä.

Voi olla, että jotkut kansanedustajat, jotka ovat enemmän kansainvälisissä tehtävissä mukana, ovat kokeneet lehtitiedoistakin päätellen nämä säästöratkaisut vähän eri valossa, mutta omalta kohdaltani tämä äskeinen toteamus kyllä pitää paikkansa. — Jatkan vielä muutamalla sanalla. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle).

Herra puhemies! Hyvät kollegat! Vielä täältä pöntöstä näistä eduskunnan menoista.

Haluan siis todeta, että pidän erittäin tervetulleena sitä, että tässäkin talossa on pyritty tarkastelemaan menorakenteita vähän tuoreesti ja katsomaan, onko mahdollista eräitä toimintoja tehdä vähemmillä rahoilla. Kuitenkin me käytämme tässä talossa veronmaksajien rahoja, ja aina, kun veronmaksajien rahoja käytetään, pitää olla tarkkana.

Kuten äsken sanoin, uskon kyllä — ja uskon niitä lehtitietoja, mitä olen kollegojeni lausumina lukenut — että jotkin tässä talossa tehdyt ratkaisut ovat voineet näkyä ja tuntua joidenkin, lähinnä kansainvälisissä tehtävissä olevien kollegojen työssä. Ja totta kai kaikkia tehtyjä uusiakin ratkaisuja pitää tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa pitää täsmentää tehtyjä päätöksiä. Mutta se pääviestini tässä on se, että kansanedustajan työtä vuosikymmeniä tehneenä kuitenkin ne muutaman miljoonankin säästöt, mitkä tässä talossa on tehty, eivät ole millään tavoin kielteisesti vaikuttaneet mahdollisuuksiini tehdä kansanedustajan työtä, enkä ole tuntenut enkä kokenut niiden millään tavoin haitanneen työtäni.

Tämä on mielestäni se viesti ja se esimerkki, jonka tästä talosta mielelläni näkisin laajemminkin julkiseen hallintoon ulottuvan. Eli voidaan tehdä julkisessa taloudessa tarkoituksenmukaisia säästöpäätöksiä ilman, että ne ratkaisut vaikuttavat siihen keskeisimpään palvelutehtävään, mitä varten se hallinto on olemassa. Kyse on tehtävien säästöpäätösten tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta ja järkevästä tekemisestä.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Kun olin tässä talossa ensimmäistä kertaa 1991—1995, niin silloin 200:aa kansanedustajaa palveli noin 300—400 virkamiestä. Olin suurin piirtein hämmästyksestä mykkä, kun tulin tänne toisen kerran ja huomasin, että 200:aa kansanedustajaa palvelee 800—900 virkamiestä. Minusta tämä henkilöstömäärän lisäys on aivan kohtuuton ja suhteeton. Minä ymmärrän sen, että Euroopan unioni ja yleensä kansainvälisen toiminnan lisääntyminen on lisännyt myös virkamiesten määrää, mutta en todellakaan ymmärrä sitä, tarvitaanko meidän palvelijoiksemme, jotta me voimme tehdä työtä, näin moninkertainen virkamieskunta. Varmasti tarvitaan, ja minä olen väärässä, koska näin on päätetty ja näin edelleenkin päätetään, ei siinä sitten mitään. Mutta minusta tämä on aika ihmeellinen asia.

Toinen ihmeellinen asia on se, että järjestelmät varmasti tässä talossa ovat vanhakantaisia. Jostakin olen lukenut, että tämä on ilmeisesti vanhoillisin virasto, mikä tässä Suomenmaassa on. Kuitenkaan tämän ei vaan anneta uudistua ja uudistaa. Jos yritetään uudistaa, ollaan kyllä mukana, että joo, kyllä uudistetaan, mutta sitten kun pitäisi tehdä päätöksiä, sanotaan, että ei se nyt vaan käy, koska me haluamme pitää tämän edun ja tämän edun ja tuon edun ja tuon edun. Siihen ne uudistukset sitten lopahtavat. En tietenkään tiedä tarkkoja yksityiskohtia, mutta esimerkiksi kun on se järkevä hallintomalli, joka on kakkosvaihtoehtona, b-vaihtoehtona, niin kyllä minun mielestäni on ihan hyvä, että on olemassa kansliapäällikkö ja on olemassa ... (Puhemies: 2 minuuttia on täyttynyt!) — No, minäpä tulen korokkeelle sitten. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Arvoisa puhemies! En huomannut katsoa kelloa. Kyllä minä olisin vähemmässäkin ajassa ennättänyt tämän sanoa. — Tarkoitan sitä, että sitten, kun pitäisi päättää, niin sitten sanotaan, että ei tämä nyt käy, että kyllä me haluamme nämä edut pitää, mitä meillä täällä on. Varmasti haluamme, mutta kyllä tehostamisen varaa tässäkin laitoksessa on. Tämä on laitos, joka ansaitsee kansalaisten kunnioituksen, ja tämä laitos ansaitsee sellaiset kansanedustajat, että heitä voi kunnioittaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetissa on varsin tiukat säästötavoitteet. Pyritään tekemään se niin tehokkaasti kuin suinkin mahdollista, ja valtiolla on erityinen tuottavuusohjelma, jolla pyritään pitämään huolta siitä, että tuottavuus paranee kaikissa toiminnoissa, tehdään asiat paremmin, tehokkaammin.

Mitä tulee eduskuntaan, niin täytyy sanoa, että eduskunta itse varsin pitkälti päättää omasta budjetistaan. Jos katsotaan esimerkiksi viime kautta, niin silloin kyllä eduskunnan menot tahtoivat paisua aika lailla. On erittäin hyvä, että tuo paisuminen on nyt pantu kuriin ja pyritään pitämään huolta siitä, että eduskunnassa asiat tehdään tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Voi sanoa, että nyt tällä eduskuntakaudella on porvarihallituksen aikana ja eduskunnan johdon toimesta pidetty huolta siitä, että nimenomaan pyritään menemään näihin normaaleihin pelisääntöihin ja katsomaan, että tehdään asiat hyvin ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja ei aiheuteta ylimääräisiä kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että tässä yhteydessä tulee käsittelyyn myöskin sosialidemokraattien merkittävä elvytysaloite, nimittäin ed. Kumpula-Natri esittää 2:ta miljoonaa euroa eduskunnan kansainväliseen toimintaan. Tiedän, että SDP:n ryhmässä on suurta tyytymättömyyttä, kun ed. Kiljunen joutui Intiassa hotelliin, jossa oli kirppu ainakin, ehkä parikin kirppua, ja hän oli hyvin tyytymätön tähän. Tietysti tämä johtaa paineisiin siitä, että tämmöistä luksusta pitäisi edustajille saada. Mutta täytyy sanoa, että täällä porvarillisella puolella me olemme sitä mieltä, että asioista täytyy pitää erittäin hyvää huolta, ja me emme käytä kansan rahoja väärin. Tässä suhteessa on erittäin hyvä, että pidetään huolta siitä, että myöskin kansainvälisen toiminnan menot ovat tiukassa kontrollissa ja rahoja ei törsätä.

Ben Zyskowicz /kok:

Herra puhemies! Kun eduskunnan taloudesta ja toiminnasta puhutaan, niin haluan vielä sanoa, että kun kerroin, että ne säästöratkaisut, joita tällä vaalikaudella on eduskunnan menoihin tehty, eivät ole millään tavoin haitanneet työtäni kansanedustajana tai vaikuttaneet kielteisesti mahdollisuuksiini suorittaa kansanedustajan työtä, niin haluan vielä erikseen korostaa, että se korkea palvelutaso, joka tässä talossa on aina ollut, ainakin niiden vuosikymmenten aikana, jotka minä olen täällä voinut olla töissä ja kansanedustajan tehtävää suorittamassa, on säilynyt. Se, että joitakin papereita ei välttämättä jaeta, aivan kaikkia papereita, tähän istuntosaliin, tai niitä ei jaeta paikalle vaan ne ovat saatavissa vastaisuudessa istuntosalin yhteydessä muualta, ei todellakaan merkitse palvelutason heikkenemistä.

Haluan sanoa, että tämä korkea palvelutaso, joka tässä eduskunnassa on ollut, perustuu myös hyvin pitkälle siihen, että täällä on erittäin ammattitaitoista, osaavaa ja työlleen omistautunutta väkeä töissä. Virkamiehet, eduskunnan työntekijät ihan pääsihteeristä ylhäältä alas kaikkiin työntekijöihin ja kaikkiin työntekijäryhmiin, ovat mielestäni hienosti hoitaneet työnsä ja hyvin palvelleet kansanedustajia ja eduskuntataloa ja eduskuntalaitosta. Tämän haluan sanoa sen vuoksi, että olen joskus aikaisemmin kiinnittänyt huomiota esimerkiksi talossa noudatettaviin työaikoihin, ja nämä puheenvuoroni eivät ole olleet minkäänlainen epäluottamuslause sille työlle, jota talossa virkamiesten toimesta on tehty. Olen vain sitä mieltä, että kun valtiolla ollaan töissä ja virkamiehinä, niin kyllä eduskunnassakin voisivat valtion virkamiehet eli eduskunnan virkamiehet noudattaa ihan samoja työaikoja kuin muutkin valtion virkamiehet.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunta on Suomen tärkein ja korkein instituutio, ja sitä pitää myöskin kohdella sen edellyttämällä arvokkuudella. Eduskunnalla on ollut ja täytyy olla tulevaisuudessakin riittävät voimavarat, jotta se voi suoriutua siitä arvokkaasta tehtävästä, joka sille on annettu. Mutta päivänselvää on tietysti se, että jokaisen organisaation tulee suorittaa tehtävänsä järkevästi ja taloudellisesti sille annettujen voimavarojen puitteissa. Näin eduskunnassa on toimittu, ja olen vakuuttunut, että toimitaan tulevaisuudessakin, ja siltä pohjalta mielestäni ensi vuodelle hyväksytty budjetti kyllä antaa täydet mahdollisuudet.

Yleiskeskustelu pääluokasta 21 päättyi.

​​​​