Täysistunnon pöytäkirja 127/2009 vp

PTK 127/2009 vp

127. KESKIVIIKKONA 16. JOULUKUUTA 2009 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Ulkoasiainministeriön hallinnonala 24

  jatkui

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Stubb puheenvuorossaan totesi, että Suomen edustusverkkoa koskevat kovat paineet. Meillä on 98 pistettä, ja käyttökustannukset kasvavat yli sen resurssin, mitä meillä on käytettävissä, ja erityisesti kiinteiden menojen kasvu huolestutti ministeriä.

Pitää muistaa, että tämä on kuitenkin tärkeä asia. Nämä meidän edustustot palvelevat koko valtionhallintoa, ja erityisesti haluaisin lisäpotkua siihen, että Suomen viennin edistämistä pystyttäisiin parantamaan erityisesti esimerkiksi semmoisissa kysymyksissä, että koulutusviennissä pitäisi päästä eteenpäin. Silloin, kun me pystyisimme esimerkiksi meidän erinomaisen hyvää peruskoulujärjestelmäämme markkinoimaan, tuotteistamaan ja myymään maailmalle, niin se myyntityö tapahtuu pitkälti julkisen sektorin henkilöiden kautta. Silloin tämä meidän edustustoverkkomme voisi olla hyvä tukemaan tätä työtä.

Me olemme toisaalta juuri äsken puhuneet liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalasta ja todenneet, että Suomi on jäämässä tässä tietoyhteiskuntakehityksessä jälkeen. Minä näkisin, että nimenomaan tässä ulkoministeriön edustusverkostossa olisi mahdollisuus hyödyntää sähköisiä alustoja ja käytäntöjä sillä tavalla, että erittäin edistyksellisesti vietäisiin sitä eteenpäin, tehtäisiin siihen uudet toimintatavat ja toimintafunktiot, joilla säästettäisiin myöskin selkeästi kustannuksia.

Minä olen ihan varma, että kun toimintatapoja muutettaisiin matkustamiskäytännöissä ja muissa, saataisiin aikaan merkittäviä säästöjä. Ja kun tähän vielä verkotettaisiin yksityiset toimijat mukaan, meillä olisi hyvä mahdollisuus edistää suomalaista vientiä. Meillä on monta hyvää toimijaa ulkomailla, (Puhemies: 2 minuuttia!) jotka ovat isänmaallisia ihmisiä ja jotka omien kontaktiensa lisäksi voisivat edistää myöskin muiden vientihankkeita. Ne pitäisi saada tämmöiseen sähköiseen verkostoon mukaan.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puutun vain yhteen ulkoasiainhallinnon asiaan elikkä suurlähetystöihin. Yli 100 000 suomalaista vierailee Thaimaassa vuosittain. Minäkin olen siellä hoitamassa psoriasista; se on maailman paras paikka siihen: suolainen vesi ja aurinko. Thaimaan kartta on suunnilleen samanlainen kuin Suomen ja Ruotsin kartta, elikkä pääkaupunki Bangkok on kuten Tornio, Pattaya on kuin Oulu, Hua Hin on kuin Luulaja ja Phuket on suunnilleen kuin Göteborg, sillä mennään.

Suurlähetystö toimii Bangkokissa, josta on 120 kilometriä matkaa muun muassa Pattayalle, jossa asuu kaikista eniten suomalaisia. Konsuli Pirkko Kaikkonen saa kaksi kertaa vuodessa suunnilleen määräyksen suurlähettiläältä tulla päiväksi Pattayalle, jossa olisi paljon tällaisia konsulipalvelujen tarvitsijoita. Se ei riitä. Olen edellisen suurlähettilään Lars Backströmin kanssa keskustellut asiasta vuosikausia, että eikö tuommoinen eniten suomalaisia sisällään pitävä alue kuin Pattaya, noin 120 000 asukkaan kaupunki, tarvitsisi paremmat konsulipalvelut. Siellä niille todellakin olisi tarvetta. Suurlähettiläs Backström aina vastasi, että välimatka on liian lyhyt. 120 kilometriä ei moottoritietä tietenkään ole pitkä matka, mutta monesti noissa viisumiasioissa siellä joutuu sitten Bangkokissa yöpymään, ja se ei ainakaan lapsiperheille ole mitenkään kovin hieno asia.

Bangkokiin on tullut uusi suurlähettiläs Sirpa Mäenpää tämän vuoden syyskuun alussa. Toivottavasti uusi suurlähettiläs ottaa onkeensa, että niitä palveluja vietäisiin sinne, missä niitä tarvitaan. Nimittäin Bangkokin suurlähetystöllä on kaksi sivupistettä, toinen nimenomaan siellä Phuketissa, joka on niin kuin tuolla Göteborgin korkeudella suunnilleen, ja toinen on Chiang Maissa, jonne Bangkokista on matkaa yli 600 kilometriä pohjoiseen. Eli tämmöinen pieni vihje tuonne ulkoasiainhallinnon puolelle.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Eilistä keskustelua kuunnellessa oli erittäin miellyttävä kuulla siitä, miten ulkoministeri Alexander Stubb on ryhtynyt nyt määrätietoisesti vahvistamaan Suomen roolia maailmalla ja rakentamaan Suomesta rauhanvälittämisen suurvaltaa, niin kuin hän totesi presidentti Martti Ahtisaaren hengessä. Stubb totesi eilen, että Norja, Ruotsi ja Sveitsi ovat rauhanvälityksen suurmaita ja Suomellakin olisi hyvät mahdollisuudet tässä kantaa isompaakin roolia. Näihin sanoihin on kyllä varsin helppo yhtyä. Tietysti myönteistä on se, että nyt ensi vuoden budjetissa rauhanvälittämiseen ollaankin lisäämässä rahaa, ja niin kuin ed. Pekka Haavistokin totesi, niin meillä on kokeneita seniorisuurlähettiläitä, joita voidaan käyttää konfliktialueiden välittäjinä, mutta lisäksi maallamme olisi mahdollisuuksia toimia myös kokousmaana erilaisissa organisaatioissa ja rauhanvälitystehtävissä, joihin on koulutettavakin uutta väkeä.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että maamme myös määrätietoisesti tekee työtä maailmalla, ja ensi vuonna on tarkoitus parantaa myös edustamista Bagdadissa Irakissa. Se on tärkeää, että myös näihin maihin, jotka ovat nyt vakiintumassa ja tasaantumassa ja pääsemässä demokratian tielle, myös tällaiset maat kuin Suomi ovat viemässä viestiä ja auttamassa eteenpäin tuolla oikealla tiellä, jonka he ovat nyt valinneet.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista seurata, miten Euroopan unioni uuden Lissabonin sopimuksen pohjalta alkaa rakentaa ulkoasiainhallintoa edustustoverkkoineen ja muine toimijoineen ja mikä on sen vaikutus. En tiedä, onko Suomen hallituksella selkeää linjaa tässä suhteessa, missä edustaudutaan suoraan ja missä EU:n kautta. Pidän kuitenkin tavattoman tärkeänä, että Suomella on jatkossakin edustautumisverkosto mahdollisimman laajasti myös noissa maissa, joissa perusteita sille on. Meillä on valtavan laajoja alueita jo nykyisin suurlähetystöillä Etelä-Amerikassa, Aasiassakin jne. Mutta on todella, vaikka tämä sähköinen edustautuminen tai asiointimahdollisuus on parantunut, kuitenkin tärkeää, että Suomi pitää suoria, välittömiä suhteita näihin kehittyviinkin maihin, tietysti ennen kaikkea Venäjään ja USA:han ja näihin suuriin maihin, että meillä on edelleen selkeä kontakti eikä kaikki tapahdu EU:n kautta. Se luo epävarmuutta, jos sitä kautta hoidamme asioita liiaksi. Toki siellä täytyy mukana olla.

Toinen asia, johon kiinnitän huomiota, on kehitysyhteistyö. Pidän, että siinä määrärahojen kohdentaminen ja toimintojen hyvä suunnittelu, toteutus ja valvonta on a ja o ja määrärahasuuruus sitten seuraa sitä. Nyt on sitten suuri ongelma ja vaara se, että kehitysyhteistyömäärärahoja ruvetaan käyttämään ilmastopolitiikkaan kasvavassa määrin ja silloin tämä maailman köyhyys ja naisten asema ja muut vastaavat jäävät heikommalle osalle. Toivon, että näin ei todellakaan pääsisi tapahtumaan.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Jatkan lyhyesti päivällä käyttämääni debattipuheenvuoroa tähän ulkoministeriön hallinnonalaan.

Olen osaltani jopa harmistunut siitä, että tämä erinomainen, laaja Suomen edustustoverkosto nähdään nyt vain kustannusrasitteena. Jopa tämän talousarviokeskustelun yhteydessä varsin monissa puheenvuoroissa on tarkasteltu sitä, millä tavalla pitäisi karsia ja millä tavalla tätä edustustoverkostoa pitäisi jatkossa taloudellisemmin hyödyntää. Se sinällään tietysti on oikeakin näkökulma, mutta minä laajentaisin tämän keskustelun siihen, mitä tarkoittaa se, että me näitä suurlähetystöjä hyödynnämme nykyaikaisella tavalla. Minusta tätä sisältökeskustelua on käyty aivan liian vähän, ja ajattelen jopa niin, että suhteellisen pienellä rahalla ja pienillä lisäpanostuksilla me voisimme tästä lähes sadan maan verkostosta ottaa ihan uuden tasoisen hyödyn, ja sen vuoksi päivällä viittasin tähän kansalliseen osaamis- ja innovaatiojärjestelmään.

Tein noin kymmenen vuotta sitten toimenpidealoitteen siitä, että suurlähetystöt pitäisi integroida yhteiseen ja yhtenäiseen tietoverkostoon, joka palvelisi meidän yliopistojamme, ammattikorkeakoulujamme, oppilaitoksiamme, ja parhaimmillaan nämä lähetystöt voisivat toimia nuorten lahjakkaiden opiskelijoiden käytännön kansainvälistymisen harjoittelun alustoina. Kovin merkittäviä lisäpanostuksia ei varmaankaan tarvittaisi, että päästäisiin tämän tasoiseen käytäntöön. Parhaimmillaan vuositasolla satoja nuoria suomalaisia lahjakkuuksia voitaisiin integroida ei vain julkisen palvelun tehtävään vaan myös niihin kansainvälistyviin yrityksiin, jotka hakevat tällä hetkellä uusia voimavaroja.

Tässä mielessä, arvoisa puhemies, minä toivon, että todella näitten lähetystöjen hyödyntämiseen ja tämän mittavan verkoston hyödyntämiseen luodaan uutta näkökulmaa uudella strategialla. Meillä on ulkoministereinä nuori lahjakas Stubb ja kokenut Väyrynen, ja jos ei tämä taistelijapari kykene nykyistä paremmin avaamaan tätä uutta näkökulmaa ja uutta sisältöä, niin olen todella pettynyt.

Toinen lyhyt kommentti liittyy tähän siviilikriisinhallintaan. Nimittäin tällä alueella rauhanvälitystoiminta on se, jossa Suomen pitää ponnistella. Mutta minusta tässä keskustelussa liian pienen huomion on saanut Suomen Kirkon Ulkomaanapu, jonka toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen on nuorena lahjakkaana toimijana tietyllä tavalla antanut hyvin merkittävän panostuksen tähän työhön, aliarvioimatta suinkaan Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren erinomaista työtä ja toimintaa tällä alueella.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Globaalit kriisit koettelevat kaikkein kovimmin kehitysmaiden naisia, lapsia ja vammaisia. Kriiseihin vastaaminen ja kestävä kehitys edellyttävät juuri näitten ihmisten huomioimista kaikessa kehitysyhteistyössä. On aivan selvää, että käytännön tasolla läpileikkaavien teemojen toteutuminen kehitysyhteistyössä on varsin haasteellista. Läpileikkaava ja valtavirtaistaminen ovat termeinä aika epäselviä, ja niiden toteutuminenkin on varsin vaihtelevaa.

On myös niin, että haavoittuvia ryhmiä voi olla vaikea tunnistaa ja ne voivat siksi jäädä kehitysyhteistyön ulkopuolelle. Osa ihmisistä jää näkymättömiin esimerkiksi puutteellisen tilastoinnin, etnisen alkuperän tai maan poliittisen tilanteen vuoksi. Syrjinnän monimuotoisuus ja tilannesidonnaisuus pitäisi ottaa huomioon kehitysyhteistyöohjelmia suunniteltaessa.

Yleiskeskustelu pääluokasta 24 päättyi.

​​​​