Täysistunnon pöytäkirja 127/2009 vp

PTK 127/2009 vp

127. KESKIVIIKKONA 16. JOULUKUUTA 2009 kello 10.01

Tarkistettu versio 2.0

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 32

  jatkui

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin aloitan kiitoksella, eli ministeri Pekkariselle on kyllä annettava erittäin suurta kiitosta siitä hänen omasta ja ministeriön johdonmukaisesta ja erittäin vahvasta toiminnasta tämän taantuman keskellä.

Työ- ja elinkeinoministeriön osalta tämä talousarvioesitys on kokonaisuutena hyvinkin myönteinen, ja valtiovarainvaliokunnan mietintö sitä vielä omilla esityksillään on oleellisestikin parantanut. Mutta sitten muutamia hajahuomioita, osin kriittisiäkin.

Ensinnäkin on erittäin hyvä, että määrärahoja kaiken kaikkiaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan lisätään ja samalla myös Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan 50 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Tähän sisältyy yksi ongelma eli ongelma lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen näkökulmasta. Näyttää siltä, että etenkin Tekes-rahoitus ja yleensäkin kansallinen kehittämisrahoitus näyttää kohdistuvan aika vahvasti kasvukeskuksiin ja tätä kautta hyvin voimakkaasti eteläiseen Suomeen. Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa käytetään ja joudutaan käyttämään lähinnä sitten EU:n kehittämisrahoitusta. Tässä olisi hyvinkin arvioinnin paikka, koska on aivan selvä asia, että EU-rahoituksella ei voida yritysten näkökulmasta toteuttaa yhtä joustavaa kehittämistoimintaa kuin esimerkiksi Tekes-rahoituksella, vaikka sitäkin pidetään hiukan jäykkänä.

Sitten toinen huomio Matkailun edistämiskeskukseen. On hyvä, että valiokunta vaatii työ- ja elinkeinoministeriöltä 31.5.2010 mennessä selvitystä Matkailun edistämiskeskuksen uudistusten muutosvaikutuksista matkailuyrityksiin. On pakko todeta, että tuota Mekin toimintamäärärahojen supistamista on monella tavalla aika vaikea ymmärtää. Useat matkailuyrittäjät ovat kysyneet, mikä on valtion kumppanuus matkailun vientimarkkinoitten osalta, miten suomalaisen matkailun kansainvälistä kuvaa pidetään yllä ilman riittävää rahoitusta Matkailun edistämiskeskukseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Ruotsi ja Norja nostavat matkailubudjettejaan monella eri tavalla ja pyrkivät valtaamaan Suomeen suuntautuneet markkinat, kun meillä itsellämme ei ole rahaa näihin matkailun operaatioihin, lähinnä kansainvälisiin operaatioihin, riittävästi. Näillä Matkailun edistämiskeskukseen kohdistetuilla leikkauksilla jäävät pois monet kampanjat ja kohdealueitten asiantuntijapalvelut, ja näkisin, että Matkailun edistämiskeskuksen rahoitukseen on välttämätöntä saada muutokset, ja toivon mukaan ensi vuoden lisätalousarviossa tämä pystytään huomioimaan.

Sitten ehkä kolmantena huomio alueitten kehittämiseen. On aika yllättävää, että tällaisessa tilanteessa maakuntien kehittämisrahaa, etenkin aidosti sitomatonta osaa, supistetaan. Itse ymmärrän sillä tavalla, että tuo supistus on myös hallitusohjelman vastainen, ja toivon, että tuon osalta joitain muutoksia vielä ensi vuonna saadaan aikaan.

Valiokunta on aivan oikein todennut, että rakennemuutospaikkakuntien tilanteisiin on syytä reagoida nopeasti, ja on todella myönteistä, että Vanhasen molemmat hallitukset ovat näihin rakennemuutospaikkakuntien toimenpiteisiin satsanneet. Niihin on varattu määrärahoja eli siis on toimittu aivan eri tavalla kuin 1990- ja 2000-luvun vaihteessa silloisten hallitusten aikaan. Nyt todella molemmat Vanhasen hallitukset ovat panostaneet vahvasti siihen, että näihin vaativiin rakennemuutosongelmiin pystytään nopeasti vaikuttamaan.

Puhemies! Ihan lopuksi lyhyesti vain kuljetustuki. Näkisin mielelläni, että suomalaista kansallista kuljetustukea lähdettäisiin kehittämään hyvin vahvasti samaan suuntaan ja samalle tasolle kuin Ruotsissakin on tehty.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! SDP puolustaa omassa vaihtoehtobudjetissaan suomalaista työtä ja työpaikkoja sekä teollisuutemme ja muun yritystoiminnan kilpailukykyä.

Metsäteollisuutemme on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Sopeutumistoimia on tehty ja kustannuksia leikattu. Mielestäni on välttämätöntä, että myös valtiovalta tekee sellaisia toimia, joilla metsäteollisuudellemme turvataan tasavertaiset kilpailuolosuhteet. Tällöin on kyse kohtuuhintaisen energian saannista, sähköveron poistosta, puuraaka-aineen turvaamisesta sekä sellaisista logistisista ratkaisuista, joilla voidaan alentaa metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia.

Myös telakkateollisuutemme on ajautumassa yhä suurempiin vaikeuksiin. Meillä on mielestäni hyvin kilpailukykyinen telakkateollisuus, mutta tällä hetkellä laivamarkkinoilla on vaan kovin hiljaista. Meidän onkin nyt haettava sellaisia ratkaisuja, joilla päästään pahimman ajan yli. Meillä on meriteollisuuden suhdanne- ja työllisyystyöryhmän toukokuisen selvityksen mukaan mahdollisuus 160 miljoonan euron laivahankintojen ja peruskorjausten aikaistamiseen. Esitämme, että niistä välittömästi toteutetaan 100 miljoonan euron hankinnat. On myös tärkeää käyttää Euroopan unionin sallimaa innovaatiotukea, sillä voidaan tasoittaa tietä uusille laivakaupoille. Esitämmekin innovaatiotukeen 10 miljoonan euron lisäystä.

Päivällä debatissa nousivat esiin Viking Linen aikeet laivatilauksista. Julkisuudessa onkin viime päivinä esiintynyt tietoja siitä, että Viking Line olisi uudistamassa laivastoaan. Tässä tilanteessa mielestäni on tärkeää rakentaa sellainen rahoituspaketti, jolla varmistetaan tilaukset suomalaisille telakoille, nämä tilaukset olisivat tässä tilanteessa kullan arvoisia.

Mielestäni meidän on kannettava huolta olemassa olevasta teollisuudestamme, se on kilpailukykyistä, sillä on tulevaisuutta, jossa voi kilpailla tasavertaisista lähtökohdista. mutta katse on käännettävä myös tulevaisuuteen. On aivan välttämätöntä, että me pystymme monipuolistamaan yritystoimintaamme. Tämä edellyttää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Meillä on kansallisena tavoitteena 4 prosentin bkt-osuus tutkimus- ja kehitysmenoihin vuonna 2011. Vaikka tämän vuoden bkt:n merkittävä supistuminen tavoitetta tuokin lähemmäksi, niin kovin kaukaiselta tämä tavoite kuitenkin tuntuu.

Meidän on panostettava erityisesti uusiin kasvualoihin. Näitä ovat muun muassa ympäristöteknologia ja tietoyhteiskuntakehitystämme nopeuttava yritystoiminta. Näyttää valitettavasti siltä, että Suomi on pudonnut tietoyhteiskuntakehityksen kärjestä. Korkeatasoiset palvelut tulevat myös yhä tärkeämmäksi osaksi vientiämme. Esitämmekin 50 miljoonan euron lisäpanostusta yritysten kansainvälistymiseen, innovaatiokeskittymiin ja tuotekehitystoimintaan.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on lisääntymässä kovaa vauhtia. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut viimeisen vuoden aikana voimakasta. Hallituksen esittämät työllisyysmäärärahat ovat tämä vaikea talous- ja työllisyystilanne huomioiden alimitoitetut. Esitämme työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 100 miljoonan euron lisämäärärahaa; tästä 50 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nuorisotyöttömyyden torjuntaan.

Mielestäni nuorten syrjäytymisuhka on otettava vakavasti. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnallemme todella kallista. Nuorille tarvitaan työ-, koulutus- ja harjoittelupaikkoja. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, siellä on esitetty oppisopimuskoulutuspaikkojen todella merkittävää lisäämistä. Mielestäni juuri tämäntapaisia toimenpiteitä tarvitaan nyt, jotta ei tehdä samoja virheitä kuin tehtiin 1990-luvun alun lamassa.

Lisäksi esitämme työllisyysperusteisiin investointeihin 30 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla voidaan helpottaa vaikeimpien työttömyyspaikkakuntien tilannetta.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta esitti yksimielisesti, että velkaneuvontaan osoitetaan ensi vuoden talousarviossa 6,1 miljoonaa euroa, mikä vastaisi tämän vuoden tasoa. Valitettavasti määrärahat ovat nyt valiokunnan lisäyksestä huolimatta jäämässä (Puhemies: 5 minuuttia!) noin 5 miljoonan tasolle.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Työnantajien huolena on osaavan työvoiman saannin turvaaminen tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä laskee. Erityisen tärkeää on ennakointitietojen kerääminen aloista, jotka työllistävät nyt ja tulevaisuudessa. Työelämän tarpeiden huomioiminen oppilaitosten tarjonnassa on jatkossa entistäkin tärkeämpää. Erityisesti pitää varmistaa riittävä aloituspaikkojen määrä peruskouluista tuleville nuorille, onhan se ainoa tapa turvata yhteiskunnan veronmaksukyky tulevinakin vuosina.

Erityisesti työllistämistoiminnassa on pantu merkille vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla syntynyt työttömyyden kulttuuri ja nyt jopa kolmannessa sukupolvessa periytyvä työttömyys. Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan myös matalan kynnyksen työpaikkoja, joiden kautta on mahdollista opetella työkulttuuria. Nämä työpaikat eivät vaadi erikoisosaamista, ja ne tarjoavat väylän työllistymiseen ja parempaan elämänhallintaan monille. Työkulttuurin omaksuminen aloitetaan usein kuntouttavan työtoiminnan kautta. Käytännön ongelman muodostaa jatkumon rakentaminen kuntouttavasta työtoiminnasta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kun sektorirajojen ylittäminen ja toisen sektorin toimenpiteen tunnustaminen osaksi aktivointia ei ole käytännössä mahdollista.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidossa ja nuorten ohjaamisessa koulutukseen ja työelämään joudutaan usein ylittämään eri ministeriöiden välisiä sektorirajoja. Tällöin valitettavan usein törmätään pullonkauloihin tai jopa suoranaisiin esteisiin pyrittäessä parantamaan valmentautujan edellytyksiä pysyvään työllistymiseen. Toivoisin, että näihin pullonkauloihin puututtaisiin oikein rivakalla otteella ja voitaisiin räätälöidä väyliä kaikille nuorille kohti työelämää.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan panostukset nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Maamme tulee pitää kiinni kansainvälisestä kilpailukyvystä, kuten täällä salissa on monta kertaa eri puheenvuoroissa korostettu. Suomi ei pysty kilpailemaan maailmanmarkkinoilla määrällä, vaan meidän tulee keskittyä laatuun. Meidän on panostettava hyvään ja tehokkaaseen innovaatiopolitiikkaan ja koulutukseen. Esimerkiksi Aalto-yliopiston perustaminen ja yliopistojen kehittäminen edelleen yhä itsenäisemmiksi toimijoiksi on erittäin hyvä asia, ja sitä pitää tukea jatkossakin. Lisäksi työllisyyden edistämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden osalta on toimittava määrätietoisesti ja estettävä näiden nuorten yhteiskunnan ulkopuolelle syrjäytyminen. Se olisi tässä tilanteessa kaikista kallein ja huonoin vaihtoehto myös inhimillisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön osalta on erityisen hyvänä pidettävä Finnveran korkotukien ja tappiokorvauksien määrärahojen lisäämistä 22 miljoonalla eurolla. Samoin Tekesin saamat 48 miljoonaa euroa luovat pohjaa sille, että uusia yrityksiä ja uusia keksintöjä tähän maahan syntyy, joilla voidaan sitten maailmankaupassa pärjätä kovilla, kilpailuilla markkinoilla. Rahoituksen riittävyyttä on kaikesta huolimatta seurattava, ja tarvittaessa hallituksen on tehtävä eduskunnalle esityksiä mahdollisista lisämäärärahoista. Valtio voi toimillaan vaikuttaa suuresti yritysten toimintaympäristöön ja sitä kautta joko vahvistaa tai heikentää työllisyyttä. Valtion toimet vaikuttavat siihen, syntyykö maahamme uusia yrityksiä, tehdäänkö sukupolvenvaihdoksia ja pystymmekö pitämään konkurssien määrän mahdollisimman pienenä syvästä lamasta huolimatta.

On muistettava, että suuri osa tulevaisuuden työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Yhtenä hyvänä esimerkkinä kasvuyrityksistä tässä yhteydessä pitää mainita pohjoisen kaivoshankkeet, joiden merkittävä työllisyysvaikutus ulottuu varmasti koko maahan. Nostan tässä samassa yhteydessä esille myös Kuolan niemimaan alueen valtavat hankkeet, joiden työllisyysvaikutus tulevaisuudessa varmasti säteilee ihan koko pohjoiseen Suomeen ja koko Suomeen. Tämän takia esimerkiksi liikenneverkon kuntoon laittaminen koko maassa on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kannalta äärimmäisen tärkeää.

Energiapolitiikka on tulevaisuuden sektori, ja työllisyyden näkökulmasta on energian riittävyys turvattava kaikin keinoin. EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet Suomelle ovat hyvin kunnianhimoisia, joiden saavuttamiseksi tulee tehdä valtavasti töitä. Erityisen haastavaa on saavuttaa uusiutuvan energian tavoite, 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ensi vuodelle energiapolitiikan määrärahoiksi esitetään runsaat 67 miljoonaa euroa, joista energian säästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen sekä energiatiedotukseen osoitetaan 3,4 miljoonaa euroa ja energiatukeen 52,6 miljoonaa euroa.

Uusiutuvan energian osalta on lopetettava energian tuotannon keskittäminen ja panostettava erityisesti hajautettuun energian tuotantoon. Erityisesti puun ja turpeen käytön lisäämiseen on kiinnitettävä huomiota. Vuoteen 2020 mennessä tarvitsemme esimerkiksi turvesoita lisää lähes 40 000 hehtaaria, jotta pystymme korvaamaan ne alat, jotka siirtyvät pois tuotannosta. Tämä liittyy olennaisena osana uusiutuvien energioiden käyttöön.

Arvoisa puhemies! Nuorten työllistymisestä on puhuttu täällä salissa kovin paljon. On tärkeää, että talousarvioesityksessä on monia toimia, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä. Samanaikaisesti on seurattava tarkkaan toimien vaikutuksia ja tarvittaessa lisättävä työllisyystoimia. Nuorten työttömyys ei koske pelkästään työ- ja elinkeinoministeriötä, vaan sen vaikutukset sivuavat muitakin hallinnonaloja. Pidän tärkeänä, että hallinnonalojen välillä tehtäisiin enemmän yhteistyötä eikä seurattaisi asioita pelkästään oman sektorin näkökulmasta.

Laivanrakennuksen innovaatiotukeen osoitetaan 10 miljoonan euron myöntövaltuus. On tärkeää, että telakkateollisuus toimii moitteetta, häiriöttä. Telakkateollisuus on tunnetusti tällä hetkellä äärimmäisen vaikeassa tilanteessa, sillä tilauskanta ei ole lähtenyt kasvuun. Telakkateollisuuden työllisyysvaikutus on suurta, sillä alihankkijoita on runsaasti. Esimerkiksi omassa maakunnassani on lieksalainen yritys, joka valmistaa hyttejä laivoihin. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Hyväksi lopuksi. Alueiden tasapuolista kehittämistä ei tule laiminlyödä missään olosuhteissa. Sitomattoman määrärahan merkitys on hyvin suurta maakuntien kehittämiselle määrärahojen joustavuuden kannalta. Kuitenkin rakennerahaston varoja on vaarassa vuosittain jäädä käyttämättä, sillä rahojen hakemisesta tehty valtaisa byrokratia estää tehokkaan käytön. Toivonkin, arvoisa puhemies, lopuksi, että työ- ja elinkeinoministeriö määrätietoisin ottein puuttuu tähän epäkohtaan ja pyrkii aktiivisesti sellaisiin toimiin, joilla estetään, että rakennerahaston varoja palautetaan EU:hun sen takia, kun emme ole pystyneet sitä alaa hallinnoimaan kunnolla.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi, ja hallituksen tulee nyt ohjata riittävästi varoja nuorisotyöttömyyden hoitoon huomioiden alueelliset erityispiirteet. Nuorisotyöttömyyden korjaamiseksi tarvitaan nyt uudenlaisia toimia yhteistyössä työvoimaviranomaisten, oppilaitosten, yrittäjien, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Näiden hankkeiden rahoitusten varmistaminen tulee asettaa etusijalle. On ehdottoman järkevää panostaa työttömyyden hallintaan, turvata nuorille koulutus-, tukityö-, työharjoittelu- tai työpajapaikkoja. Nuorisotyöttömyyden pitkittyessä voidaan ajautua vakavien yhteiskunnallisten rakenteellisten ongelmien eteen.

Hallitus on nostanut oppisopimuskoulutuspaikkojen määrää, mutta samaan aikaan yritykset sanovat oppisopimuksia irti. Työttömiä nuoria tulee lisää. Miten hallitus aikoo tämän asian ratkaista? Hallitus on vähentänyt nuorten aktii-vitoimenpiteitä edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka työttömyys on lisääntynyt. SDP on omassa vaihtoehtobudjetissaan esittänyt 50 miljoonaa euroa lisää nuorten työttömyyden ehkäisyyn.

Arvoisa puhemies! On tärkeätä lisätä aikuisten työttömien ja työssä olevien koulutusta, jotta työelämän rakennemuutoksiin voidaan helpommin vastata ja työttömyydestä rakentaa silta työhön. Tässä muutosturvan laajentaminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Työvoima on pidettävä hyvässä kunnossa tulevaa nousukautta varten.

Arvoisa puhemies! Valtion tulee osallistua aktiivisesti työttömyyden hoitoon omistamissaan yrityksissä ja käyttää omistajan sanavaltaa määrätietoisesti tärkeimpänä tavoitteena varmistaa työpaikkojen säilyminen. Valtionyhtiöiden myyntiaikeiden sijaan yhtiöiden elinkelpoisuutta tulee vahvistaa julkisilla investoinneilla. Muun muassa rauta- ja maanteiden peruskorjauksiin tulee myöntää merkittävästi enemmän varoja. Tämä antaa työtä pk-yrityksille ja säästää ne konkurssiuhalta. Näissä olosuhteissa olisi hallitukselta kaivattu työttömyyden kasvun pysäyttävää elvytystä.

Valtion tuottavuusohjelma tuottaa lisää työttömiä, mikä on käsittämätöntä politiikkaa keskustavetoiselta hallitukselta. Se vie viimeisetkin valtionhallinnon työpaikat maakunnista, samoin Metsähallituksen ja metsäkeskusten toimintojen pilkkomiset erillisiksi yhtiöiksi. Sanomattakin on selvää, että työpaikkoja lähtee maakunnista, joissa jo ennestään on vähän julkisen sektorin työpaikkoja. Myös rakennemuutospaikkakuntien jälkihoitoon tulee panostaa edelleen.

Arvoisa puhemies! Tuoreimpien ennusteiden mukaan maahamme on arvioitu 11 prosentin työttömyysastetta ensi vuodeksi. Tämä tarkoittaa 120 000:ta uutta työtöntä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Työttömäksi joutuneet ovat toistaiseksi selviytyneet pahemmilta talousvaurioilta matalien korkojen ansiosta. Matala korkotaso ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja suurien teollisuusmaiden talouden nousu tulee nostamaan korkotasoa. Työttömien talous voi muuttua tällöin korkojen nousun vuoksi kestämättömäksi, ja työttömyyden haitat tulevat tällöin kertautumaan. Syntyy pitkäaikaisia vaurioita, joiden korjaaminen tulee olemaan vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Monet asiat yhteiskunnassamme ovat nyt eri tavalla kuin 1990-luvulla. Enää ei ole olemassa niitä keinoja, joilla maamme nousi edellisestä lamasta eli ei ole sellaista Nokiaa, mikä silloin oli osaltaan nostamassa Suomea suosta. Vientisektorin nousua odottaessa täytyy kansalaisten osaamista vahvistaa ja etsiä uusia innovaatioita. Tärkeää on kehittää erityisesti palveluita. Teollisuus on siirtänyt tehtäviä alihankinnoiksi esimerkiksi siivouksessa, kuljetuksissa, kirjanpidossa, mainonnassa ym. palvelualoilla.

Työllisyys kasvoi viime vuosina kovasti yksityisen kulutuksen varassa hotelli-, ravitsemus- ja majoitustoiminnassa sekä yksityisissä palveluissa. Yksityinen kulutus on vahvasti riippuvainen ihmisten työllisyydestä, ja nykyisellä työllisyyskehityksellä on vaikea nähdä tapahtuvan kulutuksen kasvua. Vanhasen hallitus ei pyrikään hoitamaan lisääntyvän työttömyyden ongelmaa, vaan päinvastoin pyrkii luomaan halpatyövoimamarkkinat Suomeen.

SDP:n esitykset työttömyyden ratkaisemiseksi ovat vaihtoehtobudjetin perusta, jolle on hyvä rakentaa tulevaisuutta.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Moni edustaja on tuonut matkailualan täällä esille, ja rahat vähenevät siltä sektorilta, ja se on erittäin valitettavaa, koska matkailu on tällä hetkellä Suomelle erittäin tärkeää ja tulevaisuudessa voi olla vielä tärkeämpi. Onneksi hallitus laskee ensi vuonna ravintoloiden arvonlisäveron 13:een, olisi ehkä saanut tulla jo ennen vuodenvaihdetta, koska ensi talvesta tulee varmasti kova sillä sektorilla, mutta tämä pelastaa tuhansia työpaikkoja.

Vielä parempi tämä olisi ollut, jos olisi menty kokoomuksen ehdotuksen mukaan eli otettu 14 prosenttia kaupan ja ravintoloiden arvonlisäveroksi, koska silloin meidän ei olisi ehkä tarvinnut koskea tähän yleiseen 22 prosentin kantaan, koska se nostaa taas esimerkiksi rakentamisen kustannuksia, jotka ovat nyt jo kalliit.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme merkittävää hallinnonalaa: työ- ja elinkeinoministeriötä. Oppositio huutaa rahaa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Täytyy muistaa, että tämä nykyinen lama on erilainen kuin 1990-luvun lama. Silloin meillä oli kansallinen suomalainen lama; tämä on kansainvälinen, ympäri maailmaa tapahtuva, kaikkia koskeva globaali lama.

Mielestäni arvostamani talousnero Etlan, Elinkeinoelämään Tutkimuslaitoksen, toimitusjohtaja Sixten Korkman sanoi tämän asian niin, että Rymättylän tyttökin sen ymmärtää. Hän sanoi eräässä haastattelussaan, että "ei vaan mahda mitään, jos Suomi tuottaa viisi tuotetta, mutta koko maailmassa on vain kolmelle tuotteelle ostaja". Tässä tilanteessa me olemme. Ei se auta, vaikka me tuottaisimme vaikka mitä täällä, kun ei ole ostajia. Tämä on vain totuus.

Minäkin kannan murhetta, kuten edellinen puhujakin, ed. Pihlajaniemi, Mekin alasajosta. Matkailun edistämiskeskus on ollut merkittävä Suomen matkailun edistäjä, niin kuin nimikin sanoo. Ihmettelen, että sitä ajetaan alas. Jo 30 vuotta sitten esiinnyin paljon Mekin tilaisuuksissa ympäri maailmaan. Muistan, kun vuonna 1979 olimme Lontoossa Cumulus-yhtyeen kanssa esiintymässä Mekin tilaisuudessa: Piccadilly-hotelli keskellä Lontoota, jonne Matkailun edistämiskeskuksen Lontoon-toimisto oli haalinut 700 matkatoimistoyrittäjää ympäri Englantia. Heille esiinnyttiin ja pidimme iltaa, ja tällä tavalla Mek teki Suomea tunnetuksi. On erittäin ikävää, että Mekiä ajetaan alas.

Ajatellaan vielä tuota Lappia. Meillä Suomen Lappiin on tälläkin hetkellä noin 5 miljardin euron hankkeita tulossa ja rakennetaan koko ajan lisää. Kun ajattelee, mitä vieressä on, niin Venäjän puolella ei tietenkään mitään, mutta ei myöskään Ruotsin puolella, ei Ruotsin Lapissa ole mitään. Meillä on merkittävä puhdas matkailualue Lappi, ja Mekillä olisi merkittävä tehtävä senkin ylläpitämisessä. Samaten Lapin merkitys tietenkin nousee tulevien ja olevien kaivosten myötä. Toivottavasti kaikki kaivokset nousevat pystyyn sinne.

Seuraavaksi otan kantaa vielä tuohon laiva-asiaan, entisenä merimiehenä, edelleenkin, puhun. Se on ikävää, että kun Viking Line todellakin tekee kaksi uutta laivaa ja ne tehdään Suomessa, he eivät tiedä vielä, mihin niitä liputetaan. Yksi merkittävä syy, miksi koko meidän laivastomme joudutaan uusimaan, on — kuinka ollakaan — suomalaisen liikenneministeriön virkamiehen EU:ssa esittelemä asia.

Tällä hetkellä laivat käyttävät polttoainetta, jossa on 4,5 prosenttia rikkiä, ja suomalaiset kahden muun EU-maan kanssa etunenässä ovat esittäneet, että Itämerellä, Englannin kanaalissa ja Pohjanmerellä rikkipitoisuus lasketaan 4,5 prosentista 0,1:een. Se on syy, miksi koko laivasto täytyy uusia, koska jos vanhoihin Vikingin laivoihin tai mihin tahansa, Siljan tai muidenkin, nykylaivoihin laitetaan uusi moottori, joka voi käyttää tuollaista polttoainetta, se tulee kalliimmaksi kuin uuden laivan rakentaminen. Siksi meille on erittäin tärkeää, että meidän telakkateollisuutemme toimii ja myöskin, että nuo laivat liputettaisiin Suomeen. Se on ensiarvoisen tärkeää. Edelliset kaksi Vikingin laivaakin on liputettu Ruotsiin. Siinä on yhtenä syynä myöskin nuuskan myynti.

Otan vielä yhteen asiaan kantaa. Tein kuukausi sitten kirjallisen kysymyksen: "Syöttötariffin asettaminen metsäbiomassalle". Sen mukaan tätä syöttötariffin alarajaa on laskettava maatiloille ja energiayrittäjyydelle ym. soveltuvaksi siten, että syöttötariffin alaraja olisi 10 kilowattia. Tästä on hyvänä esimerkkinä muun muassa puukaasua tuottava tehdas Reisjärvellä Keski-Pohjanmaalla. Se on hyvin innovatiivinen laitos, joka ei päästä sieltä savupiipusta mitään muuta kuin vesihöyryä. Sieltä ei tule savua lainkaan, kaikki hyödynnetään ja pestään ja puunataan. Ministeri Pekkarinen oli avaamassa tuon Gasekin puukaasutehtaan ja tietää varmasti, mistä on kysymys.

Tällaisten innovaatioiden lisäksi olen myöskin henkeen ja vereen turpeen kannalla. Onneksi myöskin ministeri Pekkarinen toitottaa tuota asiaa. Toivottavasti Ipcc joskus antaa turpeelle tällaisen hitaasti uusiutuvan luonnonvaran statuksen, jolloin sitä voitaisiin käyttää. Se on niin merkittävä luonnonvara, joka meillä on, kun meillä on 10 miljoonaa hehtaaria suota eli kolmasosa Suomesta on suota ja siitä tällä hetkellä käytetään turpeeseen vain 0,4 prosenttia. Se energiavaranto, joka tuolla turvesoilla on käyttämättömänä, vastaa Pohjanmeren kaasu- ja öljyvaroja yhteensä. Siis toivon henkeen ja vereen, että me saisimme tuota meidän omaa "öljyämme" käyttää. Ihmettelen, miksi siitä pidetään niin pahaa suuta, kun Saksa ja Ranska kuitenkin miljardeilla euroilla saavat ihan vapaasti tukea valtion rahoilla kivihiiltä, joka on huomattavasti saastuttavampaa ja josta ei tule koskaan mitään hiilinielua niin kuin loppuun käytetystä turvesuosta. Siitä tulee hiilinielu, kun sinne isketään puuta tai ruokohelpeä tai muuta sellaista. Turve kunniaan!

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä ed. Rajala totesi puheessaan, niin todella elämme kansainvälistä lamaa, jolla on merkitystä meidänkin työllisyyteemme ja siihen, mitä meidän työelämässämme kaiken kaikkiaan tapahtuu. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta on nostanut vahvasti esille nimenomaan yritysten kansainvälistymisen ja siinä yhteydessä innovaatiopolitiikan ja toteaa, miten talouden globaali taantuma on supistanut voimakkaasti kotimaan vientivetoista teollisuutta. Teollinen tuotanto on laskenut jyrkästi viimeisen vuoden aikana, ja teollisuuden suhdannenäkymät ovat edelleen heikot ja tilauskanta alhainen. Ja tähän koko metsäteollisuuden matalaan tasoon jne. meidän on löydettävä uusia ratkaisuja. Innovaatiopolitiikkaa tarvitaan. Me tarvitsemme uusia keinoja, kun me puhumme niin maaseutuyrittäjyydestä kuin matkailuyrittäjyydestäkin, joilla molemmilla alueilla varmasti olisi mahdollisuuksia luoda uutta yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja, mutta ne edellyttävät juuri niitä uusia innovaatioita.

On hyvä, että valiokunta korostaa siis tätä, minkälainen murrosvaihe Suomessa on menossa ja että on huolehdittava koko teollisuuden toimintaedellytyksien vahvistamisesta. Mutta samalla minusta on hyvä, että valiokunta on myös siihen kiinnittänyt huomiota, että tulee korostaa yritysten t&k-panostuksia, ja toteaa, että uusien tuotteiden syntyminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista osaamiseen sekä myös yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten vahvaa otetta yrityslähtöiseen kehittämistyöhön. Siis tätä eri toimialojen yrityslähtöistä kehittämistyötä koulutuksen, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa tarvitaan. Siis koko elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta on kysymys. Ja jos uudistamista edellytetään, niin tarvitaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. On hyvä, että politiikkalohkon määrärahoiksi tässä esitetään 787 miljoonaa euroa, mikä on lähes 45 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Eli panostuksia työllisyyteen on, mutta varmasti todettava on, että jos me puhumme kokonaisuudessaan elvytyspaketista, niin tämä ei ole vielä mikään elvytyspaketti, vaan on nähtävä koko työllisyyden toimialue, hallinnonala, myös paitsi uusista yrityksistä niin myös siitä, mitä meillä todella on tapahtumassa nuorten syrjäytymisessä, nuorten työttömyyden lisääntymisessä ja miten me siihen vastaamme. Ja toisena ovat pitkäaikaistyöttömät, vaikeasti työllistettävien joukko. Siis nämä molemmat lisääntyvät. Siis nuorten työttömien määrä ja pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat vielä vaikeasti työllistettäviä, heidän määränsä lisääntyy. Eli me tarvitsemme erilaisia uusia ratkaisuja.

Kristillisdemokraattisen ryhmämme vaihtoehtobudjetissa on nostettu esille nimenomaan nämä vaikeasti työllistettävien erityistoimet, että niihin tulisi saada lisää rahoitusta, vaikka edellä tulikin esiin, että rahalla ei kaikkea ratkaista, vaan tällä kehittämistoiminnalla. Mutta kyllä nimenomaan ne keinot, joilla elvytetään, työllistetään vaikeasti työllistettävät tai joilla nuorten syrjäytyminen ehkäistään, niin kyllä ne vaativat erityistukia, erityistoimenpiteitä ja rahoitusta.

Sitten vielä voi sanoa, että työttömyyden alueelliset erot ovat edelleen erittäin suuria, ja kannamme myös ryhmässämme huolta siitä, että eri alueilla työttömyys näyttäytyy erilaisena. Silloin korkean työttömyyden alueelle tulisi saada erityistukea ja tuohon vaikeasti työllistettävien erityistoimiin. Ja se, millä olemme Suomessa jo alkuun panneet monta yritystä ja työtä, on starttiraha. Se on hyvä, mutta siihen tulisi nimenomaan saada lisää, jotta tämä (Puhemies: 5 minuuttia!) saataisiin oikealla tavalla ja riittävästi kohdentumaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Huolimatta kymmenien miljardien pankkitakauksista, valtion pääomasijoituksista sekä lainoista pankeille on yritysten rahoituksen saatavuus vaikeutunut. Mikroyritysten rahoitusongelmat lisääntyivät jo vuonna 2007 ja erityisen selvästi vuonna 2008. Ongelmat ovat edelleen lisääntyneet tänä vuonna. Nyt lähes 40 prosentilla rahoitusta hankkineista tai rahoituksen hankintaa yrittäneistä mikroyrityksistä on ollut vaikeuksia saada rahoitusta. Pienten, keskisuurten ja suurten yritysten rahoitusongelmat olivat suhdannetilanteeseen nähden suhteellisen matalia vielä viime vuoteen saakka. Nyt ongelmat ovat lisääntyneet rajusti. Yli neljänneksellä näistä yrityksistä oli vaikeuksia saada rahoitusta. Osuus on aikaisempiin vuosiin verrattuna huomattavan korkea.

Mikro- ja pienten yritysten rahoitusongelmat eroavat jonkin verran keskisuurten ja suurten yritysten ongelmista. Ensin mainituille yleisiä rahoitusongelmia olivat vakuusvaatimusten kireys ja se, etteivät ne saaneet lainkaan rahoitusta. Rahoituksen liiallinen kalleus ja haluttua lyhyempi laina-aika olivat tyypillisimpiä ongelmia keskisuurille ja suurille yrityksille.

Arvoisa puhemies! Uusien luottojen korkomarginaalit keventyivät useita vuosia, kunnes kääntyivät viime vuoden kyselyssä nousuun. Marginaalien keskimääräinen leveneminen on jatkunut. Jopa neljä viidestä uusia luottoja hankkineista keskisuurista ja suurista yrityksistä ilmoitti uusien luottojensa marginaalien leventyneen verrattuna aikaisemmin nostamiinsa luottoihin. Tulos on yhdenmukainen sen kanssa, että keskisuuret ja suuret yritykset pitävät luottojen kalleutta keskeisenä rahoitusongelmanaan. Marginaalit levenevät myös yli kolmanneksella mikroyrityksistä ja lähes puolella pienistä yrityksistä. Pääomasijoitusten merkitys on Suomessa toistaiseksi hyvin vähäinen ja kohdentuu useimmiten yritysten alku- ja kasvuvaiheeseen rahoituksen järjestämisessä. Pääomasijoitusten määrä on myös vähenemään päin.

Mitä sitten tulee julkiseen yritysrahoitukseen, niin julkisen rahoituksen käyttö on vähentynyt mikroyrityksissä. Sen sijaan pienten ja suurten yritysten julkisen rahoituksen hankinta on jonkin verran lisääntynyt. Ongelmallista on, että julkinen yksityisrahoitus kohdistuu pääosin suuriin yrityksiin. Onkin tärkeätä, että julkisen yritysrahoituksen toimintamalleja kehitetään siten, että voidaan palvella myös mikro- ja pienyrityksiä. Tämä on tärkeää siksikin, että mikroyritysten koko on koko yrityskannasta yli 90 prosenttia. Myös pankeilta on edellytettävä vastuunkantoa terveiden mikroyritysten rahoittamisessa. Lienee myös selvää, että julkista yritysrahoitusta pitää parina seuraavana vuotena edelleen kehittää. Taantumasta talousnousuun kuluu aikaa. Julkista yritysrahoitusta tarvitaan entistä enemmän, koska pankit ovat käyneet liian varovaisiksi.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen taloustaantuma heijastuu myös Suomeen: vientiteollisuus on vähentynyt, viennin lasku ei johdu ensisijaisesti kilpailukykyongelmista, vaan globaalisti tapahtuneesta kysynnän vähenemisestä. Nykytilanteessa on tärkeää pyrkiä uuden kasvupohjan luomiseen, keskeisten pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseen ja taantuman välittömien kielteisten vaikutusten lieventämiseen. Talouskriisin kielteiset vaikutukset tulevat kohdentumaan voimakkaimmin lomautettuihin, työpaikkansa menettäneisiin ja nuoriin, joiden siirtyminen oppilaitoksista työhön on vaikeutunut. Talouskriisi koskettaa myös kunnallisten palvelujen käyttäjiä verotulojen vähentyessä.

Hallitus on satsannut merkittävästi ensi vuoden talousarvioesityksessä nuorten ja vastavalmistuneiden tukemiseen yhteensä 50 miljoonan euron lisämäärärahalla, josta 33 miljoonaa euroa menee työ- ja elinkeinoministeriölle käytettäväksi muun muassa ohjaus- ja neuvontapalveluihin, työvoimapoliittiseen koulutukseen ja työpajoilla työllistämiseen.

Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen esitetään 2,5 miljoonan euron lisäystä, jolla saadaan palkattua nuorten palveluun 50 määräaikaista työntekijää. Tämäkään ei todennäköisesti ole riittävää, mutta hallituksen toimet ovat oikean suuntaiset ja oikea-aikaiset.

Nuorisotyöttömyys on kasvanut viimeisten kuukausien aikana hälyttävästi. Työttömiksi ovat joutuneet myös akateemisesti korkealle koulutetut nuoret. Kokemukset 1990-luvun laman jäljiltä ovat meillä vielä tuoreessa muistissa, ja hallitus on pyrkinyt kaikin keinoin torjumaan sen, ettei sama pääse toistumaan tällä kertaa. Nuorisotyöttömyys vaihtelee alueellisestikin melko rajusti.

Tottahan on se, että kaikki viime laman jälkeen työttömäksi jääneet eivät ole pystyneet työllistymään milloinkaan täysiaikaisesti. Monille henkilöille useat eri ongelmat ovat kasautuneet ja syrjäytymiskehitys on lähtenyt matkaan. Tähän haasteeseen nykyhallitus pyrkii käymään käsiksi muun muassa lisäämällä ammatillisen koulutuksen paikkoja ja lisäämällä oppisopimuskoulutusta.

Työpajatoiminta on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ratkaisuksi edetä pikkuhiljaa kohti avoimia työmarkkinoita. Muun muassa nuorten työvoimakoulutusta ja työpajoille työllistämistä lisätään ja oppisopimuskoulutuspaikkojen löytymistä tehostetaan. Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön yhteistyöllä on löydetty monia syrjäytymisuhan alaisia nuoria ja autettu heidät työ- ja koulutusmahdollisuuksien piiriin. Syrjäytymiskehityksen estäminen on erityisen tärkeää jo siksi, että yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle toista miljoonaa euroa. Taloudellisten menetysten lisäksi nuorelle itselleen ja hänen läheisilleen aiheutuu inhimillisiä kärsimyksiä.

Huoltosuhteen heiketessä meillä ei ole varaa menettää kenenkään työpanosta. Kaikki työikäiset ja työkykyiset on välttämätöntä pitää työmarkkinoiden saatavilla, koska taantuman päätyttyä meillä todennäköisesti on työvoimapula. Lisäksi väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi työelämästä poistuu tulevina vuosina huomattavasti enemmän työvoimaa kuin työmarkkinoille tulee lisää.

Valiokunta korostaakin budjettimietinnössään aivan oikeutetusti, että nuorten työllisyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikuttavuutta on seurattava ja tarvittaessa varauduttava osoittamaan vielä lisää resursseja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymiseen. Valiokunta katsoo myös, että hallituksen tulisi käynnistää myös kokonaan uusia kokeilumalleja nuorten työllisyyden parantamiseksi. Keskeistä on, että nuorten työttömyys jää mahdollisimman lyhytkestoiseksi, sillä tutkimusten mukaan jo kolmen kuukauden työttömyys voi johtaa nuoren syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Tähän ei suomalaisella eikä varmaan millään muullakaan yhteiskunnalla ole varaa.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on puhuttu ja keskusteltu paljon työurien pidentämisestä niin alku- kuin loppupäästä mutta myös keskivaiheessa. Muun muassa Masto-hanke tähtää varsinkin masennuksesta kärsivien henkilöiden saamiseen takaisin työelämään. Myös Työterveyslaitos tekee ensiarvoisen tärkeää tutkimus- ja kehitystyötä, jolla tuetaan työhyvinvointia ja työurien jatkamista. Sen tuottamaa tietoa ja asiantuntija-apua tarvitaan kipeästi, jotta Suomi selviytyy meneillään olevasta taantumasta mahdollisimman vähin vaurioin ja työelämässä osataan nostaa tuottavuutta keinoilla, jotka samanaikaisesti lisäävät työhyvinvointia ja parantavat ihmisten jaksamista työssä. Siksi Työterveyslaitoksen rahoituksesta on kannettava huolta, jotta se jatkossakin voi toimia osaltaan suomalaisen työelämän kehittäjänä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen talouskriisi iski Suomeen voimalla. Oikein kohdennetuilla elvytystoimilla työttömyyden kasvua olisi voitu hidastaa, sillä tekemätöntä työtä on vaikka kuinka paljon.

Useat ihmiset puhuvat paljon työttömyydestä ja hallituksen tavasta hoitaa tätä suurta ongelmaa. On vaikea ymmärtää, että hallitus puhuu työurien pidentämisestä ja samaan aikaan toteuttaa rajua valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Hallitus ei ole myöskään tehnyt riittävästi päätöksiä, joilla voitaisiin parantaa nuorten ihmisten työllistymistä. Pelkästään Uudenmaan alueella alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria on yli 6 300. Tällä hetkellä työttömiä on kaikkiaan 270 000, ja pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt nousuun ensi kerran vuoden 1996 jälkeen. Nuoria, alle 25-vuotiaita, oli lokakuun lopussa työttömänä 33 700. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on nostaa osaamista, tuottavuutta ja työllisyysastetta. Millä toimin hallitus nostaa työllisyysastetta? Tällä hetkellä ilman työtä on maassamme todellakin 270 000 ihmistä.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitus on valinnut linjan, jossa elvytystoimet ovat pääasiassa veroelvytystä. Valitut elvytystoimet eivät ole tuoneet parannusta maamme talouteen. Kokonaistuotanto on pudonnut tämän vuoden aikana Suomessa peräti 27 prosenttia eli muuta Eurooppaa nopeammin. Veronkevennyksistä huolimatta kotimainen kysyntä on laskenut tuntuvasti. Lomautukset ja irtisanomiset ovat kasvaneet vuoden aikana. Työttömyyden ennustetaan vielä kasvavan tulevina vuosina. Suomessa hävisi vuodessa lähes 120 000 työpaikkaa. Edellisen hallituksen aikana maamme nostettiin taloudellisesta lamasta ja luotiin satojatuhansia uusia työpaikkoja.

Veroelvytyksen tehottomuuteen on kiinnitetty huomiota myös Euroopan komissiossa. Se moitti Suomen hallitusta tehottomasta elvytyksestä ja kuntien taloustilanteen laiminlyömisestä. Suomessa kunnat tekevät noin 75 prosenttia julkisista investoinneista, ja kun kunnilla ei ole varaa investoida, on kyse todella merkittävästä asiasta työllisyyden kannalta.

Työllisyys on supistunut teollisuudessa ja rakentamisessa, yksityisen kulutuksen lasku heikentää työllisyyttä myös palvelualoilla. Työllisyys on kuluvan vuoden aikana supistunut myös julkisella sektorilla. Valtiolla väki vähenee tuottavuusohjelman myötä, ja kunnat vähentävät työvoimaansa kuntatalouden vaikeuksien syventyessä, vaikka huonot ajat lisäävät julkisten palvelujen tarvetta. Suhdannepoliittisestikin tämä on täysin väärin.

Esitämme sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamista ja satsauksia innovaatiopolitiikkaan. Haluamme kaikin keinoin turvata työllisyyttä ja kääntää työttömyysluvut laskuun.

On tärkeää pitää huolta myös kuntien toimintaedellytyksistä ja vahvistaa kuntataloutta. Julkisella sektorilla tehdään tärkeää työtä, ja kun palvelut ja yhteiskunnan infra toimivat, voivat myös yritykset keskittyä täysillä omaan toimintaansa.

Sosialidemokraatit esittävät 130 miljoonaa euroa työvoimapoliittisiin toimiin ja työllisyysperusteisiin investointeihin ensi vuodelle. Erityisesti nuorille työttömille on tarjottava riittävästi koulutusta, tukityötä, työharjoittelua ja työpajapaikkoja. Nyt on huolehdittava siitä, että nuoret selviävät tästä taantumasta mahdollisimman pienin kolhuin, sillä tutkimusten mukaan jo muutaman kuukauden työttömyys voi syrjäyttää työelämästä pysyvästi. Tämän vuoksi myös työ- ja elinkeinokeskuksissa pitää olla riittävästi voimavaroja, ja esitämme niiden toimintamenoihin 3 miljoonan euron lisäystä.

Tämän päivän Suomessa monen ihmisen ja monen perheen talous on tiukoilla työttömyyden vuoksi. Esitämme työttömien perusturvan parantamista korottamalla peruspäivärahaa ja nostamalla työttömyysturvan lapsikorotuksia 20 prosentilla. Esitämme myös, että työmarkkinatuen puolison ja vanhempien tulojen tarveharkinnasta luovutaan. Työttömyydestä kärsivien lapsiperheiden taloutta parantavat myös esityksemme lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta ja lapsiperheiden toimeentulotuen korotuksesta sekä yleisen asumistuen parantamisesta.

Arvoisa puhemies! Työpaikka on monille tärkeä kiinnekohta, mutta sitäkin tärkeämpi on oma koti. Siksi esitämme, että valtiontakauksen avulla rakennetaan järjestelmä, jossa omistusasuja saa joustoa asuntolainan maksuun äkillisen työpaikan menetyksen yllättäessä. Myös maksuvaikeuksiin joutuneille vuokra-asukkaille tulee luoda malli, jonka avulla turvataan mahdollisuus säilyttää koti tilapäisten maksuvaikeuksien yllättäessä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tässä keskustelussa on aika moneen kertaan sanottu, että nyt ei pidä tehdä samoja virheitä kuin tehtiin 1990-luvun alun laman aikaan. Tänäkin iltana ed. Kallio ja viimeksi ed. Sihto mainitsivat näin. Kun olin tuolloin aika lailla vastuussa niistä päätöksistä, joita silloin tehtiin, niin herää kyllä kysymys, että olisi hyvin mielenkiintoista saada vähän yksilöidympää tuon heiton sisältä, mitä virheitä silloin tehtiin, ja varmaan tehtiin, niin kuin tehdään tänä päivänä ja on tehty kaikkina aikoina. En minä sitä puolusta sinänsä, mutta niiltä, jotka sanovat noin, olisi hyvä kuulla, mitä ne virheet todella olivat.

Mehän jouduimme siihen tilanteeseen hyvin kansallisesti. Ero tämän päivän talousahdinkoon on siinä suhteessa varsin suuri. Tämä on globaali kriisi. Se oli kansallinen kriisi Pohjoismaissa ja sitten säästöpankkikriisi Suomessa ja oli syntynyt Holkerin hallituksen aikana lähinnä, kun silloin rahamarkkinat vapautettiin ja ulkomaista pääomaa tuli maahan valtavat määrät ja ne käytettiin tehottomasti laskettelurinteiden, hotellien, pääkonttorien pankeille ja muille rakentamiseen, ei tuotannollisiin investointeihin niin kuin olisi pitänyt, ja siitä syntyi se valtava kupla, joka sitten väistämättä puhkesi, kun harjoitettiin vielä vakaan ja vahvan markan politiikkaa.

Tuo laukesi sitten vuoden 1990 syksyllä ja siitä lähtien Ahon hallituksen syliin. Silloin otettiin velkaa niin paljon kuin jostakin vaan saatiin, niin kuin tämän päivän Helsingin Sanomissa Iiro Viinasen haastattelussa todetaan, ja varmaan, kun hänen kirjansa tulee taas, niin on uutta tietoa. Otettiin niin paljon velkaa kuin jostakin saatiin, mutta kun luottokelpoisuus oli menetetty, se oli tavattoman kallista. Mutta ehkä se virhe, jonka voi virheeksi sanoa, oli se, että me pelastimme pankit — sinänsä ei ehkä siihenkään ollut vaihtoehtoa — mutta emme pystyneet pelastamaan pankkien asiakkaita, vaan yrityksiä ja kotitalouksia ajautui syvään taloudelliseen ahdinkoon, konkurssiin, ja sitten niitä päästiin rahastamaan ja ajamaan ihmisiä ahdinkoon, joka on jatkunut monilla pitkälle näihin päiviin asti.

Toisaalta sitten siinä Ahon hallituksen alkuvuosina olivat vielä nämä määräenemmistösäännökset täällä, että säästölakeja ei saatu läpi eduskunnassa, kun hallituksella ei ollut kahden kolmasosan enemmistöä, ja niin sitten ei päästy tarttumaan niihin ongelmiin, jotka olivat syntyneet, riittävän tehokkaasti ja riittävän ajoissa ja syntyi vastakkainasettelu ay-liikkeen ja hallituksen välillä ja se johti varmaan yhteensä 100 000 työttömän turhaan määrään. Arvioni on tällainen aika raaka, eli tilanne oli kyllä silloin aivan erilainen.

Sitten Lipposen hallitus 1995 aloitti ne varsinaiset leikkaukset perusturvaan, eläkkeisiin, työttömyysturvaan, lapsilisiin, se pitkä niin sanottu Liisan lista toteutettiin 1995—1996, ja sen seurauksena sitten tuloerot alkoivat ryöstäytyä ja ihmiset joutuivat suureen ahdinkoon, kun olisi ollut mahdollista hoitaa asiat toisella tavalla silloin, mutta se ei enää kuulunut varsinaisesti siihen 1990-luvun alun laman hoitoon vaan sen jälkiseurausten korjaamiseen, jotka mielestäni sitten kyllä korjattiin hieman karkealla tavalla.

No niin, herra puhemies, se siitä menneestä. Nyt elämme tätä aikaa ja todella meillä on vakava ongelma, vakavia kriisejä, ja erityisen vakavana näen sen, että meidän perusteollisuutemme on ajautunut siihen tilanteeseen, että tehtaita suljetaan lopullisesti. Esimerkiksi Ruotsissa osin valuuttakurssinkin ansiosta vienti on paremmassa vedossa heikoilla vientimarkkinoilla ja siellä teollisuus pysyy maassa, ja kun nyt toivon mukaan mahdollisimman pian tästä taantumasta, lamasta, noustaan, niin Ruotsissa ovatkin ne teollisuuslaitokset olemassa ja toiminnassa, mutta Suomessa ne on ajettu alas. Se vaikuttaa meille hyvin vahingollisesti, kun pitäisi päästä uuteen nousuun.

Nyt toisaalta sitten pk-yrityssektorilla nämä rahoituksen ongelmat, joista täällä on puhuttu, ovat vakava kysymys ja siihen pitäisi puuttua, niin kuin talousvaliokunta lausunnossaan puuttui. Finnveran ja muiden ehtojen tälle rahoitukselle pitäisi olla paremmat kuin tänä päivänä on, siitä on tullut palautetta. Juuri näiden pk-yritysten nostaminen uudelleen jaloilleen niin, että ne selviävät, terveellä pohjalla sinänsä olevat yritykset selviävät tästä, on avainkysymys työllisyydelle ja maakunnissa erityisesti.

Herra puhemies! Sitten lyhyesti totean, että tämän (Puhemies: 5 minuuttia!) työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan osalta pidän tavattoman ikävänä nyt, kun tehtiin aluehallinnon uudistus, että maakuntien kehittämisrahan sitomatonta osaa leikattiin. Se on hävytöntä, melkein sanoisin, jos tuota sanaa voi käyttää. Itselläni on muutosesitys 40, jonka toivon kyllä saavan kannatusta, mutta eipähän se sitä kautta tule. Nyt pitäisi maakunnille antaa liikkumavaraa, että ne voisivat panostaa siellä tämmöisten edellytysten parantamiseen.

Sitten toinen kysymys on tämä nuorisotyöttömyys, johon pitäisi voimallisesti puuttua. Se puuttuminen on ollut aivan liian velttoa tässä vaiheessa. Viime keväänä tämä lähtö Esr-rahoilla leikkimään oli hallitukselta raskas virhe. Silloin olisi pitänyt tehdä aito lisäbudjetti, panostaa siihen, sitä kautta erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseen. Mutta hallitus otti säästösyistä tämän Esr-rahoituksen keinoksi, ja siellä on valtava byrokratia, kankeus ja jopa uhka, että sääntöjä ei noudateta, kun niitä varoja käytetään, ja nyt vasta on päästy siinä hieman eteenpäin. Silloin varoitimme siitä, että tämä tie ei johda hyvälle pohjalle, ja meillä on nyt turhanpäiten tuhansia nuoria työttöminä ja muitakin työttömiä sen takia, että hallitus valitsi tuon Esr-rahoituksen käytön viime keväänä eikä tehnyt aitoa työllisyyslisäbudjettia. Nyt on kyllä pakko vaatia hallitukselta voimakasta panostusta ja ennen kaikkea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen pelastamiseksi.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi kyseli, mitä moitteita on annettu 1990-luvun lamasta. Minä olen ollut niin vähän aikaa eduskunnassa, että minä en tälle moitepuolelle lähde, mutta yksi semmoinen, mitä on ainakin opittu, on se, että työvoimapolitiikassa on vähän saatu tämmöistä omaehtoisuutta siihen linjaan.

Viime lamasta asti oman työni ohella olen ollut tämmöisen Omaehtoisen työllistymisen tuen puheenjohtaja, ja silloin 1990-luvun lamassa meillä lainsäädäntö velvoitti ihmisiä olemaan tekemättä mitään, ja se on ollut aktiivisen työvoimapolitiikan vastakohta. Nyt me on saatu semmoinen laki, mikä sallii jo omaehtoisia opintoja, mutta edelleenkin meidän pitäisi siinä parantaa, että sen lisäksi, että me hoidamme tämän sosiaaliturvan ja huolehdimme työttömien inhimillisestä hädästä, meidän pitäisi pystyä tekemään kasvuhakuisempaa työvoimapolitiikkaa. Eivät yrityksen ongelmat ratkea sillä, että se lomauttaa myyntitykkinsä; myyntitykkien pitäisi myydä entistä enemmän, ja se pitäisi mahdollistaa ikään kuin tämän meidän tekemisemme kautta. Työvoimapolitiikan tavoitteena pitäisi olla sen, että tehdään enemmän ja the time between the jobs -ajattelulla opitaan, käytetään se aika oppimisen parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Itse asiaan. Ehkä itse näen suurimpana ongelmana sen, että eduskuntaan on kasaantunut ja kerääntynyt lähinnä menopuolen osaamista. Ehkä liian vähän meitä on täällä miettimässä sitä, miten tätä tulopuolta rakennettaisiin. Itse jo vuodesta 1995 olen ollut huolissani siitä, kun muutostekijät tässä toimintaympäristössä, globaalimaailma ja globaalikilpailu, tietoyhteiskuntakehitys, teknologian nopea kehitys, palveluteollisuus, kestävä kehitys, edellyttävät sitä, että kun haasteet kasvavat, niin koko ajan pystytään laatua ja sisältöjä tieteessä, tutkimuksessa ja koulutuksessa parantamaan. Suomi vastasi näihin haasteisiin, kasvaviin haasteisiin, lisäämällä määriä, ei nostamalla rimaa. Onneksi sitä kurssia on nyt muutettu, ja ehkä päästään kiinni tähän.

Meidän kansallinen innovaatiojärjestelmämme on erittäin keskeisessä asemassa, ja se arvio, mitä Oecd siitä viimeksi antoi, että se on vähän liian hajallaan tämä meidän järjestelmämme ja se ei ole tarpeeksi kansainvälinen, nämä näkemykset on otettava tosissaan. Meidän on kerättävä voimiamme ja yhdistettävä voimia. Minä en näe tätä sillä tavalla, että kaupunkeja ja maakuntia ja maaseutua asetettaisiin vastakkain. Minä näen, että koko Suomi on se yksikkö, mikä pitää saada hyvin toimimaan, ja meidän pitää tämmöisellä verkostomaisella toimintatavalla voimia koota. Minä olen aivan varma siitä, että tulevina vuosina nähdään, että Suomen vahvuus on se, että meillä on sekä kaupunkeja, maakuntia ja maaseutua. Minä olen ihan varma, että sillä tavalla meidän pitää tämä ajatella.

Ed. Kallio piti täällä minusta erinomaisen puheenvuoron ehkä lukuun ottamatta niitä budjettilisäyksiä — nyt jo budjetti on kovin iso — mutta hän näki asian niin, että tämä on sellainen sekä—että-kysymys, että meidän pitää huolehtia meidän perinteisestä teollisuudestamme sekä uusista aloista. Ehdottomasti olen samaa mieltä, että meidän pitää säilyttää kilpailukyky niillä alueilla, missä me olemme olleet hyviä, ja ponnistaa niillä eteenpäin ja sitten luotava uutta. Esimerkiksi uusi kaivoslaki tulee säätää sillä tavalla, että siinäkään ei anneta Ruotsille merkittävää kilpailuetua. On erittäin tärkeätä, että tämä kaivannaisteollisuus pysyy kilpailukykyisenä.

Innovaatiojärjestelmän kannalta itse näen erittäin ongelmallisena sen, että me Suomessa teemme tämmöistä siiloajattelua, että meillä on esimerkiksi kaikki julkisen sektorin toimijat omassa siilossaan, sosiaali- ja terveyssektori varsinkin. Sen sijaan pitäisi olla paljon yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä ja tämmöistä läpikäyvää ajattelua, millä näitä innovaatioita voitaisiin hyödyntää kaikilla aloilla. Meidän pitäisi parantaa sitä toimintakonseptia.

Minulla oli mahdollisuus keskustella ison intialaisen insinöörifirman vetäjän kanssa, jossa on noin 100 000 työntekijää. Hän ilmoitti, että määrätyillä alueilla meillä ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla Intian kanssa, jossa valmistuu noin 500 000 insinööriä vuodessa. Mutta hän ehdotti minulle, että Suomi miettisi, missä he ovat huonoja, missä Intiassa ollaan huonoja, että Suomen kannattaisi keskittyä niihin asioihin. Yksi esimerkki on se, että intialaiset ovat erittäin hyviä silloin, kun on määrätyt tehtävät, mutta heti kun on paljon epämääräistä, on paljon asiakaspintaa, siihen liittyy paljon palvelua, niin he eivät olekaan enää niin kilpailukykyisiä. Sieltä löytyisi meille semmoisia aihioita, missä meidän pitäisi päästä eteenpäin.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Työllisyys on todellakin meidän suurin haasteemme varmaan Suomessa muutenkin, mutta erityisesti talouslaman kohdalla, ja kun Suomi elää viennistä, on se vielä suurempi haaste. Kun verrataan Suomea muihin viennistä riippuvaisiin maihin, muun muassa Saksaan ja Ruotsiin, on näissä kasvu jo alkanut, mutta Suomessa yhä edelleen rämmitään ihan toisenlaisissa luvuissa. Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ovat ne keinot, millä muut maat ovat viennin jo saaneet kasvamaan, mutta Suomessa nämä elvytyskeinot, mitä tämä hallitus on tarjoillut, eivät ole siihen sitten tepsineet.

Niinpä sosialidemokraattien listassa viennin edistämiseksi on useita toimenpiteitä, muun muassa kansainvälistymisavustukset yritysten yhteishankkeisiin, sillä tällä hetkellä meillä oikeasti erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset eivät yksin omaa sitä voimavaraa lähteä kansainvälisille markkinoille. Tässä kohden varmaankin sekä uudet että vanhat alat on huomioon otettava.

Toinen on tietenkin innovaatiokeskittymien kehittäminen, joka myöskin palvelisi näitä pienempiä toimialoja, samoin valtion avustukset elinkeinopolitiikan edistämiseen eräille järjestöille ja yhteisöille, jotka tätä edistämistyötä tällä hetkelläkin tekevät, mutta joilta on tällä hetkellä jopa vähennetty täällä avustuksia. On käsittämätöntä, että toimitaan päinvastoin kuin mitä ehkä on puheet, kuinka tuetaan tätä ulkomaille menoa. Näissä kaikissa alueissa ympäristö- ja palvelualat ovat varmaan meidän perusteollisuutemme lisäksi ne tulevaisuuden satsattavat, mihinkä meillä on hyviä alkuja, mutta ne eivät pärjää yksin, vaan siihen tarvitaan myöskin valtiovallan ohjausta näiden tukien muodossa.

Sitten tämä ihan kotimainen työllistämispolitiikka ja työllistämislisäykset.

Tietenkin meillä on oltava ensimmäisenä toimiva työvoimahallinto. Tänään aiemmin iltapäivällä työministeri on täällä valitellut, että kaikkia niitä lisäyksiä ei ole budjettiin tullut, mitä olisi sinne toivottu, että työvoimahallinto voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla ja vastata niihin haasteisiin, mihin se on nyt joutunut. Tarvitaan enemmän satsauksia yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ja muun muassa vaikkapa telakkapuolelle, tähän meillä erittäin vahvaan osaamisalueeseen, laivanrakentamiseen. Suomalainen jäänmurtaja- ja muunlainen tekniikka, jolla voitaisiin suunnata myöskin tuonne Pohjoisen jäämeren alueelle, olisi sitä erityisosaamisaluetta, mihinkä Suomella olisi hyvät mahdollisuudet, mutta se vaatisi nyt erityissatsauksia, kun tällä hetkellä tiedämme, missä jamassa meidän telakkamme ovat.

Rakennemuutosalueet ovat moneltakin puolelta tietenkin olleet huolen aiheena. Täytyykin ihmetellä, miten sitten meillä sekä maakunnan kehittämisraha ja toisaalta työllisyysperusteiset investoinnit ja erityisesti äkilliset rakennemuutosten rahoitukset eivät sitten seuraa tätä muuttuvaa tilannetta. En voi oikeastaan ymmärtää, että niitä pieniä alkuja ei tueta. Kyseessä ei ole suuret rahat, joilla muun muassa maakunnan kehittämisrahan kautta laitetaan alkuun, ja se, että näistä vähennetään edellisestäkin vuodesta, tuntuu kyllä kummalliselta työllisyyspolitiikalta. Se vähentäminenhän tapahtuu myöskin niiltä alueilta, joilla on suljettu tehtaita ja tuhansia ihmisiä on työttömänä, ja niitä pieniä uusia alkuja ei siis haluta tukea.

Suuri satsaus on siis myöskin tietenkin laitettava työllistämiskoulutus- ja erityistoimiin, ja olemmekin esittäneet tässä vaihtoehtoisessa mallisamme budjetista tämmöistä kolmen vuoden toimintapakettia erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja sen hoitamiseen, joka on siis kasvanut yli 60 prosenttia. Se tarkoittaa harjoittelupaikkoja, oppilaitosten aloituspaikkoja lisää, lisää tukityöllistämispaikkoja ja lisää työvoimakoulutusta. Meillä olisi hyvä mahdollisuus työllistää vaikka väliaikaisesti tämmöisiä nuoria, jotka ovat nyt jääneet koulun jälkeen ilman mitään, vaikkapa valtiolle, kuntiin, järjestöihin. Näissä tekemätöntä työtä kyllä riittää, mutta resursseja muun muassa kuntapuolella lisäpalkkauksiin ei varmaankaan ole.

Kyllähän on tietenkin kummallista, että meillä tänä vuonna on työllisyystoimien piirissä 3 000 ihmistä vähemmän kuin silloin, kun meillä oli pienempi työttömyysprosentti. Tämä linja näyttää nyt siis jatkuvan myöskin ensi vuonna, jos ei tähän saada lisää satsauksia, kun me tiedämme, että ennusteet ensi vuoden työttömyydestä ovat 10—13 prosenttia, vaikkakin täytyy sanoa, että joillakin alueilla työttömyys on niin suurta jo tällä hetkellä.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Pekkarista ja TEMin virkamieskuntaa hyvästä yhteistyöstä tämän hallinnonalan työn osalta ja samalla kiitän myös teitä arvoisia kollegoja erinomaisesta hallinnonalan keskustelusta. Haluan vielä muutamaan asiaan kiinnittää huomiota ja täydentää jaoston esittelypuheenvuoroa.

Minusta äärimmäisen tärkeää on, että me pääsemme elinkeino-, talous- ja työllisyyspolitiikassa sektoroitumisesta laajaan yhteistyöhön. Se merkitsee todella sitä, että me kattavasti pyrimme löytämään luovalla lähestymistavalla uusia toimintakäytäntöjä. Monissa puheenvuoroissa on todettu tämä viennin rapautuminen. On vedottu siihen, millä tavalla kotimaassa työllistetään uudella tavalla ihmisiä, mutta minä, arvoisat kollegat, haluan hyvin vahvasti tuoda esille sen, että jos me emme pysty palauttamaan Suomen viennin asemaa sille tasolle, millä se oli tämän taantuman alkaessa, niin vaihtoehtona on selvä elintason lasku. Tässä mielessä se, että me todella ponnistelemme sekä nykyisen vientiteollisuuden että ennen kaikkea uusien alkujen liikkeelle saamiseksi tämän taantumankin olosuhteissa, on äärimmäisen tärkeää ja tulee olemaan ensi vuoden aivan keskeinen haaste.

Mutta kun tähän liittyy niin keskeisesti myös talouspolitiikka, niin en malta olla sanomatta muutamaa sanaa, koska nyt päätään nostaa erittäin voimakkaasti Suomessa keskustelu verotuksen korottamisesta. Minä haluan, arvoisat kollegat, pysäyttää siihen, miten noustiin 1990-luvun vaikeista lähtökohdista. Me pudotimme kokonaisveroastetta 48:sta runsaaseen 41 prosenttiin, ja esitän sen kysymyksen, olisiko Suomi edennyt sellaiseen talouskasvuun, jos me olisimme yrittäneet veronkorotuksilla edetä. Haluan tässä yhteydessä kiinnittää erityistä huomiota niihin kilpaileviin talousalueisiin, jotka tällä hetkellä ovat jo elpyneet, joissa talouskasvu on jo erittäin voimakasta, Kiina, Intia, Brasilia, monet Aasian tiikerimaat, Vietnam mukaan lukien, joissa todella talous kasvaa nyt jo merkittävällä tavalla. Sen sijaan velkaantuneet, ikääntyneet Euroopan unionin jäsenmaat edelleen yskivät ja hakevat narun päätä, millä tavalla päästään kasvuun ja kehitykseen.

Suomi yhtenä dynaamisimpana Euroopan unionin jäsenmaana ei saa sortua niihin virheisiin, joilla me edelleen hidastamme tätä nousun mahdollisuutta. Tässä mielessä otan, arvoisa puhemies, erityisen voimakkaasti kantaa siihen, että enemmänkin verotuksessa meidän pitää löytää verotuksen kannustimia, asia, josta on käyty paljon keskustelua, mitenkä tutkimus- ja kehitystoiminnan verohelpotuksia saataisiin Suomessa käytäntöön. Minä toivon, että tulevan vuoden aikana tähän löydetään ratkaisu. Nimittäin niin EU-kilpailijamaat kuin Kiina, Korea ja Japani ovat ottaneet nämä verohelpotukset hyvin merkittävällä tavalla yritysten kehittämistyön tueksi.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä muutamaan kohtaan lyhyesti. Tässä on keskusteltu Finnveran roolista. Finnveran myöntämisvaltuudet sinällään ovat hyvällä tolalla, mutta se, millä tavalla pankit saadaan mukaan myös pienyritysten, mikroyritysten rahoitustoimintaan nykyistä aktiivisemmin, tulee olemaan ihan avainkysymys. Tässä mielessä minä toivon, että pankit ottavat niille kuuluvan vastuun, ja tarvittaessa Finnveran myöntövaltuuksia pitää olla valmiit meidän korottamaan.

Fintra vastaa kansainvälistymiskoulutuksesta, ja nyt valtiovarainvaliokunta lisäksi Fintran rahoitusta 500 000 eurolla sen vuoksi, että varmistutaan siitä, että kansainvälinen vientikoulutus säilyy riittävällä tasolla. Arvoisa puhemies! Minä ihan vetoan siihen, että yliopistot, ammattikorkeakoulut tulevat tälle alueelle täydentämään hiipuvaa Fintran toimintaa. On hyvin todennäköistä, että 2011 Fintra ei ole enää vastaavanlainen vientikoulutuksen järjestäjä, ja kuitenkaan tämän tärkeän kansainvälistymiskoulutuksen tarve ei tule maastamme poistumaan.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi Matkailun edistämiskeskuksen alasajosta. Ensi vuodelle hallitus esittää tuossa budjettikirjassa määrärahojen leikkaamista 14,8 miljoonasta eurosta 9,3 miljoonaan euroon eli kaikkiaan -5,5 miljoonaa euroa. Budjettimietinnössä on valiokunnan lisäys, tuo 500 000 euroa, todella riittämätön. Norjassa vastaavan organisaation rahoitus on ensi vuonna runsaat 31 miljoonaa ja Ruotsissakin noin 11,5 miljoonaa euroa. Matkailun suora työllistämisvaikutus on noin 66 000 henkilötyövuotta ja osuus bkt:stä 2,4 prosenttia. Lisäksi Mek on monelle matkailuyritykselle myös kansainvälisen kasvun moottori. On kysyttävä, miksi näin menetellään.

Arvoisa puhemies! Kuljetustuesta sen verran, että se on erittäin tärkeä. Se on täällä tänäänkin todettu, ja myös allekirjoittanut toivoo, että sitä jatkossa kehitettäisiin Ruotsin mallin mukaiseksi myös meillä täällä Suomessa.

Sitten velkaneuvonnasta. Laki velvoittaa valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Vaikka velkajärjestelylain voimaantuloaikoihin vuonna 1993 ajateltiin ylivelkaantuneiden henkilöiden asioiden tulevan hoidetuiksi muutamassa vuodessa, palvelujen kysyntä on jatkunut edelleen tasaisena. Asiakaskunnan rakenne on kuitenkin muuttunut. Suurimpana ryhmänä ovat nykyisin nuoret. Myös velaksi kuluttamista tapahtuu paljon. Erityisesti korkean työttömyyden alueilla, kuten omassa maakunnassani Pohjois-Karjalassa, velkaneuvontapalvelujen kysyntä kasvaa koko ajan. Työttömien lisäksi lomautetut sekä esimerkiksi peliriippuvaiset ovat uutena talous- ja velkaneuvontaa tarvitsevana ryhmänä.

Velkaneuvonta-asiat ovat vaativia, ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Siitäkin huolimatta, että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen menevien hakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Lisäksi vanhat hakemukset, lisätilitys laskelmineen ja maksuohjelman muutoksineen työllistävät edelleen talous- ja velkaneuvontaa. Jonot ovat pitkiä, ja keskeneräisiä töitä on paljon.

Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa edellytetään talousneuvontapalvelujen järjestämistä ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi asetettua ennalta ehkäisevää työtä on jo nykyisten määrärahojen puitteissa ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta ja ylivelkaongelmien selvittäminen vievät velkaneuvojan ajan. Tämä on otettava huomioon talous- ja velkaneuvontaan varatuissa määrärahoissa. Asiakkaita talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään toimintaan saada lisäresursseja. Lisäksi on huomioitava se, että harvaan asutuilla muuttotappioalueilla velkavaikeuksissa olevien ihmisten määrä ei vähene samassa suhteessa kuin asukasluku. Tällaisilla alueilla velkaneuvontaan osoitetut rahat vähenevät entisestään, vaikka kulut tosiasiassa kasvavat.

Arvoisa puhemies! Tämänvuotisesta tasosta velkaneuvontaan varatut rahat tulevat olemaan noin miljoona euroa vähemmän. Vaikka tuonne budjettimietintöön on 500 000 euroa lisätty talous- ja velkaneuvontaan, SDP:n valtuustoryhmä esittää omassa budjettivastalauseessaan 1,1:tä miljoonaa euroa lisää, ja myös oma talousarvioaloitteeni on huomenna äänestyksessä. Siellä tämä summa on 1,6 miljoonaa, jota esitän talous- ja velkaneuvontaan. Tällä määrärahalla päästäisiin samalle tasolle kuin tänä vuonna. Toivon, että jos huomenna ei äänestyksienkään jälkeen olla tämänvuotisella tasolla tässä, niin sitten lisäbudjetissa asia hoidetaan kuitenkin. Valitettavasti vuodesta toiseen nämä määrärahat ovat olleet riittämättömät. Kun ne olisivat sillä oikealla tasolla, niin se todella olisi ennalta ehkäisevää työtä ja kokonaislasku yhteiskunnalle niin inhimillisesti kuin rahallisestikin olisi pienempi.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi täällä omassa puheenvuorossaan toi esille, että täällä salissa on käytetty sellaisia termejä, että toivotaan, ettei sama pääse toistumaan kuin viime laman jäljiltä kävi. Ja mainitsisin allekirjoittaneen ja ed. Kallion. Itse omassa puheenvuorossani toin selvästi esille, että toivon, että ne kokemukset, joita 1990-luvun laman jäljiltä on ollut ja on meillä tuoreessa muistissa, niin hallitus on pyrkinyt kaikin keinoin torjumaan ne, että se sama ei toistuisi. Eli tarkoitin nimenomaan, niin kuin ed. Kankaanniemikin mainitsi, näitä leikkauksia, joita tapahtui Lipposen hallituksen aikana, jolloin perusturvasta leikattiin. Silloin talouden tilanne oli kaiken kaikkiaan erilainen. Suomi ei saanut velkaa tai lainaa niin kuin tänä päivänä nyt on saanut ja pystynyt sillä lailla elvyttämään velkarahalla. Eli on se pelko, että tällä kertaa ei toistettaisi sitä, että perusturvasta ruvettaisiin leikkaamaan, eli niiltä ihmisiltä, joilla menee kaikista heikoimmin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Piirainen ei ole enää täällä, mutta jäi mieleen hänen sanomansa, kun hän sanoi, että heillä siellä suunnassa oppisopimuskoulutuksella olevat eroavat kesken kurssin ja kesken kauden eikä se pelaa.

Minun mielestäni ympäri maata, ja on aika paljon omakohtaistakin kokemusta, se on pelannut äärettömän hyvin. Minä olen ollut sitä mieltä ja olen edelleen sitä mieltä, että siihen kannattaisi kyllä panostaa aika paljon valtion, koska se on mielestäni erittäin hyödyllistä ja järkevää toimintaa.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! En malta olla käyttämättä vielä lyhyttä puheenvuoroa energiaratkaisuihin liittyen. Edellisen puheenvuoron käytin osaamisesta, ja tämä on energiasta. Ne ovat omasta mielestäni tärkeimmät tekijät Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Nyt Kööpenhaminan kokouksen aikaan, vaikka ehkä perusteltua kritiikkiäkin esitetään, on hyvä todeta, että joka tapauksessa meillä on mittavia energiaratkaisuja edessä. On laskettu niin, että jos se määrä energiaa poistuu, mikä öljyn polttamisesta tällä hetkellä saadaan, niin se tarkoittaisi noin 4 500 uuden ydinvoimalan rakentamista maailmaan. Se kertoo jo sen mittaluokan, että meidän täytyy kaikkien energiaratkaisujen kaikkia vaihtoehtoja kehittää, energiatehokkuutta parantaa.

Kun arvioidaan energiankulutusta, tulee mieleen semmoinen vanha vitsi, että Suomen Teknillinen Seura muistaakseni antoi lausunnon, kun Imatrankosken voimalaitos rakennettiin, että koskaan Suomessa ei tulla tarvitsemaan niin paljon sähköä kuin siitä voimalaitoksesta irtoaa, niin että olisin aika varovainen, kun mietitään sähkön tulevaa tarvetta. On hyvä myöskin muistaa, että sähkönkulutus ja Suomen bruttokansantuote menevät samalla kulmakertoimella ja samassa suhteessa, eli sillä on paljon tekemistä meidän hyvinvointimme kanssa.

Pitää myöskin muistaa, että viime vuonna me saimme 5 miljardia energiateollisuutemme viennistä. Siitä on edelleenkin pidettävä hyvää huolta, ja se antaisi Suomelle oivan mahdollisuuden. Siinäkin pitää muistaa, että me tarvitsemme edullista energiaa, jotta me voimme tuottaa näitä moottoreita ja tuulivoimaloita ja muita. Sekin puoltaa ydinvoiman rakentamista.

Ihmettelen eduskunnan näkemystä. Ymmärrän sen, että eettisistä syistä eduskunnan pitää päättää, mitkä ydinvoimahakemukset täyttävät lupaehdot, mutta en ymmärrä sitä, että eduskunta haluaa säätää määrää ja haluaa rajoittaa niitä investointeja, mitä suomalaiseen energiantuotantoon tekisi. Olen itse sitä mieltä, että ehdottomasti pitäisi myöntää luvat kaikille niille hakijoille, joidenka ydinvoimalahakemukset täyttävät nämä lupaehdot.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Suomella ei ole varaa nopeasti kasvavaan massatyöttömyyteen. Tärkeimpänä tekijänä tällä hetkellä on lyhyellä aikavälillä työllisyyden turvaaminen ja työttömyyden kasvun hidastaminen. Hallitus on laiminlyönyt työllisyyden hoidon ja on toistamassa 1990-luvun laman virheet työllisyyden hoidonkin osalta. Tällä hetkellä työllisyys ei supistu pelkästään teollisuudessa ja rakentamisessa. Yksityisen kulutuksen lasku heikentää työllisyyttä myös palvelualoilla. Seuraava kärki työllistämisen kehittämisessä ja innovoinnissa olisikin kohdistettava palvelualoille. Sieltä meidän tulee hakea uusia luovia ratkaisuja.

Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden raju kasvu ja rakenteellisen työttömyyden kääntyminen nousuun. Korkeakouluistamme valmistuu koko ajan nuoria osaajia suoraan kortistoon. Tämä ei voi olla hyväksyttävää kehitystä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on ryhdyttävä nopeasti. Helpointa olisikin ehkäistä työttömyyttä varhaisella puuttumisella heti koulutuksen jälkeen. Myös tukityöllistämisen osuutta olisi rohkeasti kasvatettava, jotta kolmannen sektorin toimijoilla riittäisi mahdollisuuksia työllistämiseen.

Esimerkiksi Keski-Suomessa on maakuntahallitus juuri myöntänyt tähän nuorten työllistämiseen 150 000 euroa, ja tavoitteena onkin Keski-Suomessa nuorisotyöttömyyden puolittaminen, joka on myös maakuntaohjelmaan merkitty. Kehittämisyhtiöt voivat näin pikapuoliin hakea liitolta rahoitusta nuorten työpajatoimintaan ja sen käynnistämiseen. Eli kaikkia maakunnallisiakin keinoja tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvun takia tarvitaan myös työ- ja elinkeinotoimistoihin lisähenkilökuntaa. Tehokkaaseen työnhaun ohjaukseen, osoitusten tekemiseen, henkilöiden esittelemiseen avoinna oleviin työpaikkoihin tarvitaan lisää henkilöstöä työ- ja elinkeinotoimistoihin. Hallituksen esittämillä resursseilla ei tätä lisätyötavoitetta kyetä hoitamaan. SDP esittääkin, että työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin lisätään 3 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ihmiset velkaantuvat yrittäessään pärjätä kovenevassa maailmassa. SDP pitää talous- ja velkaneuvonnan palvelujen tarjonnan tilaa huolestuttavana. Esitetyllä määrärahalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan. Siksi esitämmekin 1,1 miljoonan euron lisäystä velkaneuvonnan järjestämiseen.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Varmaan aika lailla keskustelun loppuhetkiä.

Haluan vielä yhtyä niihin näkökulmiin, joilla Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenoasiaa on käsitelty. Tähän asiaan hallituksen on palattava. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään myös on todennut, on saatava selvitys kevääseen mennessä Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevan uudistuksen vaikutuksista erikokoisten matkailuyritysten tasolla.

Matkailun edistämiskeskushan on ollut rakentamassa muun muassa Suomi-portaalia, johonka vastaavasti myös eri alueelliset toimijat pääsevät mukaan, eli tulee paljon uuttakin. Mutta tietysti ei ole mahdollista toimiminen varsin paljon pienentyneillä määrärahoilla ainakaan siinä laajuudessa, missä aiemmin on toimittu. Mutta löytyykö uusia keinoja Suomen matkailun eli matkailuelinkeinon edistämiseen, se on asia, joka pitää selvittää, ja tähän valiokunta omalla mietinnöllään on halunnut vaikuttaa.

Raha ei aina ratkaise kaikkea matkailussa. Hyvin monet tekijät ovat vaikuttamassa siihen, millaisia virtoja Suomeen tulee. Epidemiat ja muutkin voivat siihen vaikuttaa joskus, mutta silti pitkäjänteistä työtä pitää tehdä, ja tästä matkailualan yritykset ja eri järjestöt ovat olleet erittäin huolissaan, ja siinä mielessä kyllä tämä on otettava myös hallituksen puolelta hyvin vakavasti esille.

Yleiskeskustelu pääluokasta 32 päättyi.

​​​​