Täysistunnon pöytäkirja 64/2009 vp

PTK 64/2009 vp

64. TIISTAINA 9. KESÄKUUTA 2009 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Tapani Tölli /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu poliisin hallintorakenteen uudistaminen. Ohjelman mukaan poliisipiirien määrää vähennetään ja hallintorakenteen uudistamista jatketaan siten, että se kohdistuu myös poliisin ylijohtoon ja poliisin lääninjohtoihin, myös poliisin valtakunnallisiin yksiköihin ja Helsingin poliisilaitoksiin.

Näin siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin. Uudistuksen yhteydessä varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa. Ruotsinkieliset palvelut turvataan, ja lisäksi hallitusohjelmassa edellytetään selvitettäväksi, erotetaanko toisistaan ministeriön ohjaus- ja valvontatehtävät sekä operatiivisen poliisitoiminnan johto.

Kuluvan vuoden alusta on toteutettu poliisihallintorakenteen uudistamisen ensimmäinen vaihe. Paikallispoliisi on tuolloin siirtynyt 90 poliisilaitoksesta 24 poliisilaitokseen.

Nyt tämän hallituksen esityksen mukaisesti poliisihallintoon muodostetaan uusi, kaksiportainen malli. Tämä uusi ohjaus- ja johtamismalli merkitsee sitä, että sisäasiainministeriölle kuuluu vastaisuudessa poliisin toimialan strateginen ja poliittinen ohjaus, toimintaedellytysten turvaaminen, säädösvalmistelu ja kansainvälinen yhteistyö.

Operatiivista poliisitoimintaa johtaa ja ohjaa sekä poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden tulosohjauksesta vastaa poliisin keskushallintoviranomaisena Poliisihallitus, joka muodostuu osasta nykyisin poliisin ylijohtona toimivaa sisäasiainministeriön poliisiosastoa sekä poliisin lääninjohdosta.

Tämän uudistuksen myötä paikallispoliisin poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi, sekä poliisiammattikorkeakoulu ja poliisin tekniikkakeskus ovat suoraan Poliisihallituksen alaisia poliisiyksikköjä.

Tämä poliisin hallintorakenteen uudistaminen liittyy myös vireillä olevaan aluehallinnon uudistamishankkeeseen, joka on parasta aikaa valiokuntakäsittelyssä. Tarkoitus on, että Poliisihallituksella on organisatorisesti valtion aluehallintoon sijoitetut, mutta toiminnallisesti Poliisihallitukseen kuuluvat toimipisteet erikseen määriteltävillä paikkakunnilla. Näitä tulee olemaan kolme. Uudistettavassa aluehallinnossa sijoitetaan näihin kolmeen aluehallintoviranomaiseen poliisin vastuualueet, joiden yleisinä tehtävinä ovat poliisitoimen alueellinen viranomaisyhteistyö, toisaalta varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen ja kolmanneksi peruspalveluiden alueellisen saatavuuden arviointi poliisitoimen osalta. Näistä tehtävistä säädetään hallituksen esitykseen 59/2009 vp sisältyvässä aluehallintoviranomaisesta annettavassa laissa, joka, niin kuin totesin, on parasta aikaa valiokuntakäsittelyssä. Nämä kolme poliisin vastuualuetta hoitaisivat poliisille kuuluvia tehtäviä myös niiden aluehallintovirastojen alueilla, joihin ei perusteta poliisin vastuualuetta.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että poliisin hallintorakenneuudistus toteutetaan myös käytännössä kaksiportaisen hallintomallin mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, ettei sisäasiainministeriön poliisiosastolla ole enää tulevaisuudessa poliisin operatiivisiin tehtäviin liittyvää toimivaltaa. Poliisin operatiivisen toiminnan ylin johtaminen sekä poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden tulosohjaus kuuluu vastaisuudessa Poliisihallituksen tehtäviin.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa keskusteltiin luonnollisesti paljon myös kielikysymyksestä. Valiokunta tähdentää, että ruotsinkielisten poliisipalvelujen takaamisessa on ensiarvoista ruotsin kieltä taitavien poliisimiesten ja lupapalveluhenkilöstön riittävä määrä. Valiokunta painottaa, että kielilain velvoitteiden mukaisesti on turvattava myös käytännössä perustuslaissa sää-detty jokaisen oikeus käyttää viranomaisessa omaa kansalliskieltään, suomea tai ruotsia.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että poliisin hallintorakenteen uudistaminen toteutetaan mahdollisimman kitkattomasti ja onnistuneesti. Muutostilanteissa on tämän vuoksi syytä jo ennakolta sääntelyvaiheessa pyrkiä välttämään tulkintaongelmien ja epäselvyyksien syntymistä.

Keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi ovat jatkossa Poliisihallituksen alaisia valtakunnallisia poliisiyksiköitä. Hallituksen esityksestä ilmenee, että valtakunnallisten poliisiyksiköiden tehtäviin ei ole ollut tarkoitus tehdä muutoksia. Valiokunta pitää tätä perusteltuna lähtökohtana. Luonnollista kuitenkin on, että poliisin organisaatiota uudistettaessa kiinnitetään huomiota siihen, että johtamisjärjestelmät ovat matalia ja hallinnollisia tehtäviä keskitetään.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnitti huomiota myös poliisien resursseihin, joista tänäkin iltana täällä on puhuttu. Valiokunta on toistuvasti tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Erityisesti valiokunta on painottanut poliisin operatiivisten tehtävien ja kansalaisten lupapalveluiden edellyttämien henkilöstötarpeiden tärkeyttä. Käsiteltävänä olevalla hallintouudistuksella tavoitellaan noin 40 henkilötyövuoden tuottavuushyötyjä verrattuna nykyiseen ministeriötason ja läänitason henkilöstömäärään. Nämä tuottavuushyödyt on syytä kohdentaa edellä mainittuihin keskeisimpiin tehtäväpainopisteisiin.

Poliisin pidemmän aikavälin resurssitarpeita selvittänyt, hallitusohjelmassakin edellytetty työryhmä on saanut työnsä päätökseen viime maaliskuussa. Valiokunta on valtioneuvoston selonteosta koskien valtionhallinnon tulevien vuosien kehyksiä todennut tyydytyksellä tästä selonteosta ilmenevän, että poliisin toimintaa kehitetään työryhmän esittämien toimenpiteiden pohjalta. Valiokunta painottaa, että poliittinen sitoutuminen työryhmän työhön on yhteiskunnan kannalta hyvin välttämätöntä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tarkkaan seuraa poliisin paikallishallinnon uudistuksen toimeenpanoa sekä käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvän hallinnonuudistamisen toisen vaiheen toteuttamista. Valiokunta toteaa, että on syytä varautua siihen, että valiokunta tulee pyytämään perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen uudistuskokonaisuuden toimeenpanosta.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tätä hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, niin kuin yleensä valiokunta mietinnössään toteaa, ja puoltaa tämän lakiehdotuksen hyväksymistä yksimielisesti.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on erittäin tärkeä ja jatkoa aiemmalle poliisin organisaatiouudistamiselle, jossa paikallispoliisi muuttui 90 poliisilaitoksesta 24 poliisilaitosta käsittäviksi yksiköiksi. Tuon niin sanotun Pora I:n tavoitteenahan oli tehostaa poliisin toimintaa, ja toisaalta keskeisin perustelu oli se, että poliisin kenttätyöhön, kansalaisten pariin, saadaan enemmän näkyvää poliisia ja poliisitoiminnan rikostorjuntaan ja turvallisuuden ylläpitämiseen lisää tehokkuutta. Kun tuo uudistus tehtiin, niin sen seurauksena voitiin todeta, että läänin poliisijohdot käyvät sellaisenaan tarpeettomiksi tai niitä on liian paljon, kun joissakin lääneissä useita poliisilaitoksia käsittävä lääni muuttui niin, että tuli vain kaksi poliisilaitosta tai esimerkiksi, niin kuin Länsi-Suomen läänissä, 34:stä vain 7. Tämän vuoksi hallintovaliokunta tätä edellistä uudistusta käsitellessään lausui lausumassaan, että on syytä pohtia koko organisaatiota uudelleen ja käynnistää tämä poliisihallinnon uudistaminen niin, että se saataisiin kaksiportaiseksi.

Nyt tämä hallituksen esityshän tarkoittaa si- tä, että poliisihallintoon muodostettava uusi ohjaus- ja johtomalli merkitsee sitä, että sisäministeriölle kuuluu vastaisuudessa poliisin toimialan strateginen ja poliittinen ohjaus, toimintaedellytysten turvaaminen, säädösvalmistelu ja kansainvälinen yhteistyö, kun taas operatiivista poliisitoimintaa johtaa ja ohjaa sekä poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden tulosohjauksesta vastaa poliisin keskushallintoviranomaisena Poliisihallitus, joka muodostuu osasta nykyistä poliisin ylijohtoa ja poliisin läänin johdosta. Nämä henkilöt siirtyvät joko Poliisihallitukseen läänin johdosta tai sitten paikallispoliisiin. Uudistuksen myötä paikallispoliisin poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt, siis keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi, sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus ovat suoraan poliisihallinnon alaisia poliisiyksiköitä ilman siis tätä väliporrasta.

Sen sijaan eräs organisatorinen muutos tähän sitten tuli, kun kehitettiin tätä aluehallintovirastoa. Sinne haluttiin poliiseja myöskin mukaan, ja tässä uudistettavassa aluehallinnon virastossa on poliisin vastuualueet, ja näillä vastuualueilla on erilaisia viranomaisyhteistyötehtäviä, valmiussuunnittelua ja sitten peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointiin liittyviä tehtäviä, mutta nimenomaan poliisin operatiivisen toiminnan ylin johtaminen sekä poliisilaitosten ja poliisin valtakunnan yksiköiden tulosohjaus kuuluu siis Poliisihallitukselle. Kaksiportainen hallintomalli tarkoittaa sitä, ettei aluehallintoviranomaiseen sijoitetuista Poliisihallituksen alueellisista yksiköistä muodostu erillisiä alueperiaatteen mukaisia toimivia toimipisteitä, jotka johtaisivat poliisilaitoksia, vaan niitä johtavat suoraan poliisipäälliköt ja Poliisihallituksen alaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tämä laki sisältää hyviä täsmennyksiä myöskin eri poliisiyksiköiden tehtäviin, ja on tärkeää, että Helsingin poliisilaitokselle määritellään laissa erityisiä tehtäviä. Helsingin poliisilaitos jo nyt tietysti tämän erityisen, poikkeavan suuren kokonsa ja erityisten Helsingin alueen tehtävien ja valtakunnan tehtävien vuoksi asettuu erilaiseen asemaan, ja tehtäviä ovat esimerkiksi osallistuminen valtion ylimmän johdon turvaamiseen, vieraiden valtioiden lähetystöjen turvaaminen, kansainvälisten kokousten ja tapahtumien turvaaminen jne. Myöskin valmiusyksikkö, jolla turvataan erilaisissa väkivaltatilanteissa turvallinen operaatio, on Helsingin poliisiyksikön johdossa ollut ja siellä myöskin pysyi. Tässä on tärkeää, että näistä valmiusyksikön johdon operaatioista päättää edelleen siellä päällystöön kuuluva poliisimies, joka on ympärivuorokautisesti aina täällä, niin kuin jokaisessa muussakin poliisilaitoksessa, saatavilla tai töissä.

Arvoisa puhemies! Myös keskusrikospoliisin osalta on määritelty keskusrikospoliisin tehtäviä, ja valiokunta lisäsi asiantuntijakuulemisten jälkeen keskusrikospoliisin tehtäviin asiantuntijapalvelujen tuottamisen. Myös liikkuvalle poliisille esitettyjä, laissa olevia tehtäviä lisättiin ja kirjattiin lakiin liikkuvan poliisin tehtäviin Helsinki—Vantaan lentoaseman poliisitehtävien hoitaminen, kuten tänäkin päivänä, ja huolehtiminen tasavallan presidentin ja entisten presidenttien sekä heidän puolisoidensa henkilöturvallisuudesta. Pidän tätä erittäin tärkeänä, että tämä on lakitasoisesti määritelty, koska nämä tehtävät ovat liikkuvalla poliisilla pysyviä ja liikkuvalla poliisilla on kaikista parhaat edellytykset selvitä näistä tehtävistä, koska liikkuvalla poliisilla ei ole samanlaista ympärivuorokautista hälytystehtäviin organisoitua päivystysjärjestelmää, vaan heidän tehtäviensä luonne on toisenlainen, vaikka he osallistuvatkin poliisin kenttätoimintaan silloin, kun paikallispoliisi apua tarvitsee.

Tämä liikkuvan poliisin rooli on puhuttanut vuosien aikana, ja tämä laki kyllä toisaalta vahvistaa liikkuvan poliisin roolia tulevaisuudessa, koska nämä tehtävät on määritelty lakitasolla. Itse pitkän poliisikokemukseni perusteella voin todeta, että liikkuva poliisi on erittäin tärkeä organisaatio kansalaisten turvallisuuden kannalta. Nyt kun meillä on suuria alueita ja välttämättä poliisipartioita ei ole uusissakaan poliisilaitoksissa, monissa on vaan yksi tai voi olla useampiakin, mutta kun on laajat alueet, niin on erinomaisen tärkeää, että kun liikkuva poliisi on tuolla maakunnissa liikkeellä, niin heidät saadaan koska vaan nopealle tehtävälle hälytettyä, ja jos liikkuvaa poliisia ei olisi, niin tämä voimavara menisi. Ja kokemus on osoittanut jo hyvin helposti, että jos ne jaetaan vaan poliisilaitoksiin, niin nämä miehet hukkuvat osittain myöskin byrokratiaan.

Täällä aikaisemmassa keskustelussa ptr-lain osalta tuotiin esille, että näiden uusien poliisilaitosten osalta poliisimäärät ovat siellä kentällä vähentyneet, ja nyt on semmoinen tilanne, että kun hallitus rahoitti aika merkittävästi poliisivirkoja, niin tällä hetkellä poliisivirkoja ei ole vähemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten, mutta tosiasia on se, että poliisin tehtävien lisääntyminen ja erilaiset muut poistumat vähentävät poliisimiesten käytännössä kentälläoloa ja se antaa semmoisen kuvan, että siellä ei poliiseja ole. Toisaalta uudistuksen tarkoitus, tämän aiemman poliisihallinnon rakenneuudistuksen tarkoitus, oli se, että poliisipäällystöä vähennetään, kun niitä päälliköitä sitten jää eläkkeelle, ja tämä on edelleen ministeriön tarkoitus ja myöskin hallintovaliokunnan edellyttämä asia, että kun poliisipäällikön virkoja vapautuu, niin näistä sitten perustetaan tai niillä rahoitetaan kentällä olevien poliisien määrää.

Olen henkilökohtaisesti hyvin tyytyväinen tähän lakiin ja tähän uudistukseen ja toivon, että se toimii kansalaisten parhaaksi.

Anna-Maja Henriksson /r:

Herr talman, arvoisa puhemies! Den här lagen är säkert till många delar motiverad men till alla delar kan man inte vara nöjd, och det gäller speciellt statusen för de regionala enheterna.

Arvoisa puhemies! Tämä laki on varmasti monelta osin hyvä, mutta edelleen olen pettynyt siihen, millä tavalla hallintovaliokunta on käsitellyt alueellisten yksiköiden oikeudellista asemaa, koska sitä ei ole vielä tässä laissa ratkaistu. Edelleen on perusteltua kysyä, mikä on alueellinen yksikkö. Onko se muuta kuin lista niistä poliisimiehistä, joilta vaaditaan ruotsin kielen hyvää taitoa, vai onko se jotain muuta?

Tämän asian otin esille myös lähetekeskustelussa ja olisin toivonut, että hallintovaliokunta olisi kuitannut tämän jollakin toisella tavalla kuin toteamalla, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, koska jos ne halutaan turvata, pitää myös luoda sellaiset puitteet, että se on mahdollista.

Tämä lakiuudistus tarkoittaa käytännössä nyt sitä, että koko maassa ei tule olemaan yhtäkään sellaista poliisipäällystön virkaa, jossa edes vaaditaan hyvää ruotsin kielen taitoa, ja se ei voi olla tyydyttävä asiaintila. Pyydän myös, että tähän kiinnitetään vastaisuudessa huomiota, että myös saadaan sellaisia rakenteita, jotka luovat mahdollisuudet ihan kentällä palvella molemmilla kotimaisilla kielillä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä nostettiin tärkeä asia esille: kielelliset oikeudet ja erityisesti ruotsin kielen asema. Itse voin tunnustautua ruotsin kielen puolestapuhujaksi viimeiseen asti, koska äidinkieli on jokaisen ihmisen perustavaa laatua oleviin oikeuksiin kuuluva oikeus. Mutta tällä lailla ei kyllä nyt muuteta millään tavalla kielilainsäädäntöä tai näitä velvoitteita, mitä viranomaisilla on. Toinen asia on, että poliisin kielelliset vaatimukset ovat aivan samanlaiset kuin Suomessa virkamiehiltä ylipäätään vaaditaan. Jos esimerkiksi ruotsin kielen taitoa enemmän vaaditaan, niin sitten sitä pitää vaatia kaikilta muiltakin virkamiehiltä, ja se voi olla vähän toisenlainen kysymys, koska ei voi ajatella, että vain yhdeltä viranomaiselta vaadittaisiin. Ja eivät poliisit ole sen huonompia ruotsissa kuin muutkaan viranomaiset, ruotsin kieli on hyvin hallussa.

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Olisi hyvä, jos ed. Kaltiokumpu myös tutustuisi tähän hallituksen kertomukseen kielilainsäädännöstä 2009. Siitä ilmenee se, että meillä on ongelmia poliisin kanssa. Meillä ei ole riittävästi ruotsin kieltä osaavia poliiseja. Ja tässä uudistuksessa nimenomaan ongelma syntyy siitä, että kaikista niistä poliisilaitoksista, joissa ruotsi oli aikaisemmin enemmistökielenä, tulee nyt suomenkielisiä. Ja koska päällystö aina määrätään siihen poliisilaitokseen, niin päällystön kielitaitovaatimukset muuttuvat, ja sen takia tässä tulee tämä ongelma verrattuna siihen vanhaan, ja sen takia olisi ollut perusteltua säätää ainakin asetusmuodossa tästä, kun määritellään, mikä on alueellisen yksikön toimivalta.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja, kyllä minä olen sitä mieltä, että ei se tähän lakiin mitenkään sovi. Tämä on ihan hallintoa käsittelevä laki, ja meillä on aivan eri lainsäädäntö, joka määrittelee nämä kielelliset vaatimukset. Niin kuin äsken totesin, tässä on erityinen kappale, jossa on kiinnitetty huomiota näihin kielellisiin oikeuksiin, ja on myöskin saatu asiantuntijalausunnot ja hallituksen esitykset. Semmoisen kuvan antaminen, että tässä olisi jotenkin ruotsin kieltä sorrettu tai tässä ei olisi ... Niistä puutteista voin olla samaa mieltä, että on hyvä, että on parempi, koska kaikilla on oikeus omalla äidinkielellään asioida, mutta se nyt vaan ei ole tämä kohta.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä mietinnössä on hyvin vahvat kirjaukset kielellisistä oikeuksista, ja uskon, että ne tulevat kohtuullisen hyvin turvatuiksi. Mutta eihän tässä ole paikallisista yksiköistä eli poliisiasemista nyt tässä yhteydessä säädetty, vaan vain näistä kolmesta alueellisesta yksiköstä, eli tämä on tämän poliisin hallintorakenteen uudistuksen kakkosvaihe, niin että ei tähän yh-teyteen kuulu tämän enempää tämä asia.

Anna-Maja Henriksson /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisenä puheenvuorona viittaan edelleen siihen muistioon, jonka sisäasiainministeriö oli laatinut silloin, kun oltiin siinä ensimmäisessä vaiheessa. Siinä muistiossa sanottiin näin: "Kihlakunnan poliisilaitoksen alueellisen yksikön lainsäädännöllisen pohjan ollessa edellä kuvatulla tavalla hajallaan on vaarana, että alueellisen yksikön hallinnollinen asema ja toimivalta jäävät epäselviksi. Poliisin hallinnosta annetun lain 6 §:ään tulisikin lisätä mahdollisimman pian säännös alueellisen yksikön asemasta ja toimivallasta siten, että se astuisi voimaan uudistuksen voimaan tullessa 1.1.2009." Elikkä tässä nyt siitä sisäministeriön muistiosta.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä viittaan edelleen siihen, mitä valiokunta mietinnössään totesi ja mikä soveltuu tähänkin ed. Henrikssonin esille ottamaan asiaan: "Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tarkkaan seuraa poliisin paikallishallinnon uudistuksen toimeenpanoa sekä käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvän hallinnon uudistamisen toisen vaiheen toteuttamista." Myös valiokunta tulee seuraamaan tarkkaan, miten tämä uudistus toteutuu, ja siihen seuraamiseen kuuluu yhtenä asiana tämä kielikysymys.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on huomattava se, että näiltä aluehallintoviranomaisiin sijoitettavilta poliisimiehiltä edellytetään tätä kielitutkintoa ihan samalla tavalla kuin poliisipäälliköiltä. Ei se ole mihinkään muuttunut. En kyllä nyt ymmärrä, millä tavalla tässä ruotsin kieli jää heikoille. Kehitettävää varmasti on, mutta tässä on kysymys tosiaan poliisihallinnon uudistuksesta ja siihen liittyvästä aluehallintovirastojen toiminnasta, ei tämä kyllä millään tavalla minun mielestäni ... Minä näen asian nyt toisella tavalla kuin edustaja.

Yleiskeskustelu päättyi.