Täysistunnon pöytäkirja 68/2009 vp

PTK 68/2009 vp

68. MAANANTAINA 15. KESÄKUUTA 2009 kello 12.01

Tarkistettu veriso 2.0

16) Hallituksen esitys laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on työntekijän eläkelain muutos, hallituksen esitys, ja siitä valiokunnan mietintö. Tähän esitykseen sisältyy hyviä ja huonoja uudistuksia. Huonoja on tämä osa-aikaeläkkeen kohtelu tässä uudistuksessa, joka heikentää ja on erityisesti tässä talouden- ja työllisyystilanteessa sellainen heikennys, jota ei olisi pitänyt tehdä. Siitä äänestettiin ensimmäisessä käsittelyssä ja meidän näkökulmamme kärsi tappion, kun hallituspuolueet halusivat heikennyksen viedä läpi. Valitettavasti näin kävi.

Tähän liittyy sitten myös muita muutoksia, jotka ovat sisällöltään positiivisia eli erityisesti tämä elinaikakertoimen korjaaminen, ja tässä mielessä tämä esitys on selvä parannus ja tuo elinaikakertoimen voimaantulo eli vaikutusaika alkaa ensi vuonna, ja siksi on perusteltua, että tämä uudistus viedään nyt läpi. Hallitukselle tietysti voisi antaa sellaisen neuvon, toivomuksen, tai jos olisi valtaa, määräyksen, että tällaiset asiat pitäisi käsitellä erillisillä hallituksen esityksillä, jolloin voisi tehdä järkevää politiikkaa täällä eduskunnassa. Mutta tämä on se vanha keino, jota hallitukset käyttävät, että panevat myönteisiä ja kielteisiä asioita samaan esitykseen ja pakottavat sitten toisessa käsittelyssä edustajat ottamaan kantaa hyväksymisen tai hylkäyksen puolesta tältä pohjalta.

Korostan, että oma eduskuntaryhmäni ei hyväksy tätä osa-aikaeläkkeen huononnusta, mutta hyväksyy tämän elinaikakertoimen korjauksen.

Herra puhemies! Tässä yhteydessä olisi ollut paikka korjata myös eläkelakien epäkohdat, jotka koskevat liikenne- ja tapaturmavakuutukseen liittyvien etuuksien yhteensovitusta työeläkkeiden kanssa. Nämä säädökset voivat johtaa käytännössä varsin epäoikeudenmukaisiin lopputuloksiin, koskee siis erityisesti työntekijää mutta myös yrittäjiä, merimiehiä ja maatalousyrittäjiä. Säännösten mukaan lainmukaisesta eläkkeestä vähennetään työntekijän ja yrittäjän saama etuus, joita ovat muun muassa liikenne- ja tapaturmavakuutukseen liittyvät etuudet. Ensisijaisen etuuden vähentämisen jälkeen eläkkeestä jäljelle jäävä osuus voi joissain tapauksissa olla kohtuuttoman pieni.

Muutama viikko sitten ed. Kallis kertoi tästä hyvin karun esimerkin, johon eläkeasioista vastaava ministeri Hyssälä ei osannut vastata, lupasi selvittää, mutta muistaakseni selvitystä ei ole saatu. Se on erityisesti noiden pienyrittäjien osalta hyvin karkea epäkohta, joka tähän järjestelmään yhteensovituksen takia liittyy. Se koskee kyllä muitakin kuin yrittäjiä eli myös palkansaajia ja muita eläkkeelle siirtyviä.

Herra puhemies! Koska tämä asia nyt jää hoitamatta, niin kristillisdemokraattien ed. Räsänen on valiokunnan toiseen vastalauseeseen sisällyttänyt lausumaehdotuksen, joka koskee tätä asiaa, ja ehdotan, että tämä lausumaehdotus hyväksyttäisiin ja se kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy korjaamaan niitä eläkelakien epäkohtia, jotka koskevat liikenne- ja tapaturmavakuutukseen liittyvien etuuksien vähentämistä työeläkkeistä."

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ensinkin totean, että tämä osa-aikaeläkkeen iän nosto on kyllä kylmää kyytiä niille henkilöille, jotka ovat työelämänsä myöhäisessä iltapäivässä ja antavat vielä osa-aikaisesti oman täyden työpanoksensa ja sen hiljaisen tiedon, jota me nuorempi polvi kyllä työelämässä tarvitsemme. Tämä varmasti vaikuttaa työmotivaatioon varsinkin, kun tiedämme, että merkittävä osa näistä osa-aikaista työtä tekevistä on muun muassa omaishoitajia tai tekevät muuta yhteiskunnalle yleishyödyllistä auttamistyötä. Varmasti vaakakupissa painaa myös tämän tyyppinen silloin, jos joutuu pohtimaan jaksamista työssä.

Ed. Kankaanniemi nosti esiin tämän liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kohtelun eläkelain osalta ja sen epäkohdat ja toi esille vastalauseen 2 mukaisen lausuman, ja kannatan ed. Kankaanniemen esitystä.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Puhemies! Siitä ei ole kauan, kun tässä salissa hallituspuolueet puhuivat hyvinkin ponnekkaasti sen puolesta, että ihmisten pitää saada valita vapaasti. Valinnanvapaus. Nuo puheenvuorot liittyivät palveluseteliuudistukseen. Silloin salin toisella laidalla ihmeteltiin, miten kukaan voi olla valinnanvapautta vastaan.

Nyt tänään puhumme täällä salissa osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamisesta 58 vuodesta 60 vuoteen. Ja tässä voi kyllä hyvällä syyllä kysyä, mihin katosi tuo kaunis puhe ihmisen va- linnanvapaudesta. Osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen 58 vuodesta 60 vuoteen ei ole hyvä asia. Byrokratian paperilla tämä siirto kahdella vuodella eteenpäin saattaa tuntua fiksulta, mutta esitys näyttäytyy kyllä aivan erilaisessa valossa sellaiselle ikääntyneelle työntekijälle, joka haluaa tehdä työtä, mutta ei jaksa samaa tahtia kuin nuoremmat.

Ja jos tässä nyt punnitsee vaihtoehtoja, jotka henkilölle jäävät sitten osa-aikaeläkkeen ikärajan noston jälkeen työssä jaksamisen tueksi, niin ei niitä vaihtoehtoja oikein ole; ainakaan sellaisia, mitkä ovat yhteiskunnan kannalta kestäviä. Sairauslomat yleistyvät. Näin asiantuntijoiden mukaan tulee tapahtumaan. Sairauslomat johtuvat ikääntyvillä ihmisillä tänä päivänä usein uupumuksesta tai toimintakyvyn heikentymisestä. Se, että tätä osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostetaan, ei kyllä ole tähän ratkaisu.

Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että työurien pidentäminen on tärkeä asia, ja sitä pitää tukea. Sitä pitää tukea sellaisilla toimilla, joilla ihmiset saavat tehdä työtä, jaksavat sitä työtään tehdä mahdollisimman pitkään. Tämä osa-aikaeläke on erinomainen mahdollisuus tarjota sellaiselle ihmiselle vaihtoehto, jolla työkyky on heikentynyt.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen ryhmä ei hyväksy osa-aikaeläkkeen ikärajan noston 58 vuodesta 60 vuoteen.

Ja, puhemies, olemme myöskin esittäneet lausumaa. Nykyään nimittäin omaishoitaja saattaa joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään osa-aikaeläkkeen saaminen omaishoitajana työskentelyn vuoksi. Mielestämme kunnan hyväksymä omaishoitosopimus ei saisi heikentää omaishoitajan osa-aikaeläkkeen saamista. Tämä lausumamme kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää osa-aikaeläkkeen saantiehtojen muuttamista siten, että vaadittuun työssäoloaikaan laskettaisiin myös omaishoitosopimuksella tehty työ."

Arvoisa puhemies! Tässä on siis kyse työssäoloajan käsitteestä. Omaishoitajuus katkaisee työssäoloaikaa, jolloin osa-aikaeläkkeen edellytykset eivät täyty.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kävimme jo lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä yksityiskohtaisen keskustelun lakiesityksestä, jonka takia ihan pari asiaa. Lakiesityksessä on paljon hyvää, muun muassa elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömien asemaan. Tämä on asia, jota ehdottomasti kannatamme. Mutta me vastustamme osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostamista 58 vuodesta 60 vuoteen sekä sitä, että eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen alenemasta poistettaisiin.

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien mielestä yhteiskunnan ja meidän tulisi tehdä kaikkemme, että ihmiset olisivat ja voisivat olla mahdollisimman pitkään työelämässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että meillä pitää olla erilaisia vaihtoehtoja ihmisten hyvin erilaisiin ja yksilöllisiin elämäntilanteisiin, jotta heillä on aito mahdollisuus olla työelämässä. Osa-aikaeläke on yksi mainio vaihtoehto.

Osa-aikaeläke ei edellytä työkyvyttömyyttä, mutta voi olla työkyvyn alenema. Osa-aikaeläke auttaa jaksamaan paremmin työelämässä. Tai perheessä voi olla tilanne, joka edellyttää työntekijän olemassaoloa myös kotona, esimerkiksi puolison tai läheisen sairastuminen. Osa-aikaeläke huomioi kokonaisvaltaisemmin ihmisen ja perheen yksilöllisen tilanteen. Osa-aikaeläke pitää ihmisen myös työelämässä, joka monella tapaa on hyvä asia niin ihmisen itsensä kannalta kuin myös koko yhteiskunnan kannalta.

Nykyinen vaikea taloudellinen tilanne ei myöskään tue osa-aikaeläkkeen ikärajan nostamista. Ikääntyvien ihmisten pysyminen työelämässä, vaikkakin osa-aikaisesti, on järkevää sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Tästä syystä nykyinen ikäraja, 58 vuotta, on säilytettävä ennallaan.

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Maria Guzenina-Richardson äsken sanoi, olemme myös esittäneet lausumaa. Nykyään omaishoitaja saattaa joutua tilanteeseen, jossa häneltä evätään osa-aikaeläkkeen saaminen aiemman omaishoitajajakson takia. Kunnan hyväksymä omaishoitosopimus ei saisi heikentää omaishoitajan osa-aikaeläkkeen saamista. Siksi edellytämme, että hallitus selvittää osa-aikaeläkkeen saantiehtojen muuttamista siten, että vaadittuun työssäoloaikaan laskettaisiin myös omaishoitosopimuksella tehty työ.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Maria Guzenina-Richardssonin vastalauseessa 1 olevaa lausumaehdotusta.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannatamme jyrkästi tätä hallituksen esitystä elinaikakertoimen kohtuullistamisesta työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ja sille jäävien osalta. Aivan yhtä jyrkästi vastustamme osa-aikaeläkkeen heikennystä, joka tässä tapahtuu, ja toisaalta myöskin vuorotteluvapaakorvauksen eläkekarttuman heikennystä. Siis yhtä parannetaan ja kahta heikennetään.

Kuten ed. Kankaanniemi edellä totesi, tämä hallituksen kytkypolitiikka on kyllä ymmärrettävää, mutta ei vähimmässäkään määrin hyväksyttävää. Vähän tulee semmoinen tuntuma, kun tätä menoa katselee, kuin tuon vanhan Jerzy Lecin näkemyksessä, kun hän totesi, että taistelu rauhan puolesta oli niin ankaraa, ettei jäänyt kiveä kiven päälle. Hallituksen taistelu paremman sosiaaliturvan puolesta alkaa olla niin ankaraa, että koko sosiaaliturvaa ei kohta enää olla näkemässä.

Ei tässä nyt tämä kuuluisa kolmikantakaan ihan viaton ole. Tässähän on nimittäin kysymys niin sanotun sosiaalitupon, tämän sopimuksen, yhdestä osa-alueesta, jolla nämäkin pitkään käsittelyssä ja parannuksen kohteena olevat asiat ikään kuin koplattiin yhteen kansaneläkemaksun poistamisen yhteydessä.

Lopputulema on nyt sitten se, että tehdään yksi hyvä ja kaksi huonoa päätöstä. Vuorotteluvapaan eläkekarttuman heikennys tarkoittaa sitä, että ei ihmisten kyllä kohta enää kannata jäädä lainkaan vuorotteluvapaalle. Osa-aikaeläkkeen heikennys toteuttaa EK:n pitkäaikaisen haaveen siitä, että koko osa-aikaeläke poistettaisiin, minkä järjestön edustaja valiokunnassa ääneen lausuikin.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Kun täällä keskusteltiin vanhuuseläkeikärajan nostamisesta, jonka opposition kovan painostuksen ja paineen jälkeen hallitus joutui vetämään pois, silloin me olimme kaikki tässä salissa yhtä mieltä siitä, että meidän pitää toimia sen eteen, että työuria kuitenkin pystytään pidentämään, ihmiset jaksavat pidempään työelämässä. Nyt kuitenkin tämä esitys vuorotteluvapaan eläkekarttuman heikentämisen osalta merkitsee sitä, että kun karttuma on huono, monilta ihmisiltä viedään pois mahdollisuus vuorotteluvapaaseen, jota kautta saa niitä kaivattuja lepohetkiä ja jaksaa pidempään työelämässä.

Ehkä vielä rajumpi on osa-aikaeläkkeen ikärajan nostaminen. Moni siivooja, rakennusmies, telakan kundi tai puistotyöntekijä todella tarvitsee jaksaakseen pidempään työelämässä sitä, että voi keventää sitä työtaakkaa, joka tällä hetkellä on. Itse muistan hyvin kahvihuoneessa ne keskustelut, joita pikkuisen vajaa 58-vuotiailla puistotyöntekijöillä oli, jotka olivat olleet siinä vaiheessa jo yli 40 vuotta työelämässä. Puistotyöntekijöillä, jotka alle 18-vuotiaina olivat tulleet kaupungille töihin, oli olkapäät, kyynärpäät, polvet heikossa kunnossa. Odotettiin sitä, että pääsee osa-aikaeläkkeelle: halu jatkaa töissä, mutta samaan aikaan keventää työpanosta. Nyt tämä mahdollisuus viedään suurelta joukolta ihmisiä, ihmisiä, jotka ovat olleet yli 40 vuotta töissä. Tämän vuoksi jyrkästi olen sitä mieltä, että tämä ikärajan nostaminen on väärä päätös, vie väärään suuntaan sitä tavoitetta, että työuria pystytään pidentämään. Ennen muuta se jyrkästi panee heikompaan asemaan ne, jotka ovat olleet pitkään työelämässä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Elinaikakertoimen parannuksestahan me kaikki olemme yksimielisiä, mutta oppositio näyttää kokonaan unohtaneen sen, että osa-aikaeläkkeen alaikärajan korotushan astuu voimaan vasta 1.1.2011, jolloinka toivomme, että tämä talouskriisi on laantumassa. Silloin meidän täytyy olla valmiina maksamaan niitä suuria velkoja, joita valtio on ottanut. Eli kyllä tämä on aivan perusteltu korotus osa-aikaeläkkeen ikään.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lainaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöä, jossa todetaan hyvin ykskantaan, että niissä laskelmissa, joissa mietitään säästöjä, ei ole otettu huomioon muutosten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymiseen. Esityksessä ei ole myöskään arvioitu muutoksen laajempia yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi omais-hoitoon, pienten lasten vanhempien töistä poissaoloihin taikka sellaisiin menoihin, jotka liittyvät lisääntyviin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkehakemuksiin ja -valituksiin.

Nyt haluan kysyä: Haluaako hallitus todellakin monimutkaistaa tätä järjestelmää ja tuoda meille lisää kustannuksia, kun vapaaehtoisesti me auttaisimme vanhalla järjestelmällä sitä, että ihmiset jaksavat työelämässä pidempään?

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä kuultiin taas sieltä oikealta, että Toivotalkoot rullaa. Elinaikakertoimen osalta esitys on selkeä parannus, ja siitä talkoopoppoo nostaa rukkaset ojoon ja peukut ylös. Osa-aikaeläkkeen alaikärajan nosto pistää ne rukkaset tanaan ja peukut alas. Vasen käsi antaa ja oikea ottaa, ja kansalaisilla on taas hetken hyvä mieli, kunnes havaitaan, mitä oikeasti tapahtui. Eläköön kansa. Toivotalkoot EK:n malliin täällä rullaa, ja aina kokousten jälkeen nautitaan tukevasti kahvia ja pullaa.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! On tietenkin valittaen todettava se, että sekä osa-aikaeläkkeen heikennyksessä että aikoinaan elinaikakertoimen käyttöönotossa ammattiyhdistysliikkeen johto oli mukana. Kun elinaikakertoimesta täällä äänestettiin, silloin meitä taisi olla yhdeksän kansanedustajaa, jotka olimme sitä mieltä, ettei tällaista pitäisi lainkaan ottaa käyttöön. Käytännössähän se on järjestelmä, joka merkitsee sitä, että mitä pitempään elät, sitä varmempaa on, että eläkettä vuosittain tullaan heikentämään. Olen aivan varma siitä, että tällä parannuksella, joka kohdistuu nyt elinaikakertoimeen, on monta isää ja äitiä.

Mutta itse tämän järjestelmän käyttöönotto oli, ja varsinkin kun se tapahtui ilman minkäänlaista yhteiskunnallista keskustelua, suuri virhe ennen kaikkea ammattiyhdistysliikkeen johdolta, niin kuin se on sekin, että ammattiyhdistysliikkeen johto on nyt mukana hyväksymässä tätä osa-aikaeläkkeen ikärajan nostamista, selkeää heikennystä. Tämä johtaa siihen, että vasemmiston tai ammattiyhdistysliikkeen ote suomalaisessa yhteiskunnassa heikkenee entisestään niin kauan kuin ammattiyhdistysliikkeen johto on tällä tiellä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran näkemys tämän lakiesityksen voimaantulosta ja siitä syntyvien kustannusten kattamisesta vuonna 2011 on aika mielenkiintoinen. Ensinnäkin niille ihmisille, jotka vuonna 2011 sattuvat tulemaan juuri sen ikäisiksi, jolloin heidän ikärajansa nousee, ei tämä siirtymä ole todellakaan mikään helpotus. Toki se säästää nyt yhden ikäluokan, parhaimmillaan ehkä kaksi, vielä tämän matalamman ikärajan piirissä.

Mutta kun ed. Asko-Seljavaara sanoo, että tämä laki pitäisi säätää kasvavien sosiaaliturvakustannusten kattamiseksi, niin kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, että ei valtio osallistu työeläkkeitten maksuun. Siitä huolehtivat työnantajat ja työntekijät sovitussa suhteessa. Toki lopulta tietysti työntekijät maksavat kaiken tämän lystin, niin että silläkin tavalla ed. Asko-Seljavaaran näkemys tämän lain perusteluiksi oli hieman, sanoisinko, kaukaa haettu.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran usko siihen, että 1.1.2011 talous on lähtenyt voimakkaaseen nousuun ja työllisyys paranemaan, ei kyllä valitettavasti perustu yhtään mihinkään, vaan silloin varmasti ollaan hyvin synkissä luvuissa nykynäkymin. Siksi ei tällaista perustetta tälle asialle kannata esittää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Meidän elinaikaodotteemmehan on kasvanut kymmenen vuotta viimeisten kymmenen vuoden aikana, eli kyllä kai työuratkin silloin voisivat vähän pidentyä. Todellakin puolentoista vuoden kuluttua me olemme aivan erilaisessa taloudellisessa tilanteessa, toivottavasti paremmassa kuin nyt.

Keskustelu päättyi.