Täysistunnon pöytäkirja 68/2009 vp

PTK 68/2009 vp

68. MAANANTAINA 15. KESÄKUUTA 2009 kello 12.01

Tarkistettu veriso 2.0

17) Hallituksen esitys laiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmisto on aina kannattanut vahvaa aluepolitiikkaa ja minä olen vahvan aluepolitiikan kannattaja. Ihmisillä pitää olla oikeus asua, elää ja tehdä töitä kotipaikkakunnallaan, kotiseudullaan. Olen sitä mieltä, että kun luodaan uusia työpaikkoja, niitä pitää luoda nimenomaan alueille, joilla on pulaa työpaikoista, luoda ihmisille mahdollisuuksia omalla kotiseudullaan tehdä töitä. Näin pitää toimia Kemijärven, Kajaanin, Kaskisen, Voikkaan ja monien muiden paikkakuntien osalta. Ihmisillä pitää olla dramaattistenkin työllisyysseurausten jälkeen mahdollisuus asua ja elää siellä, missä ovat ystävät, on perhe, sukulaiset, koko yhteisö.

Mutta koska minä olen vahvan aluepolitiikan kannattaja, olen sitä mieltä, että ihmisillä pitää olla oikeus omaan kotipaikkaansa, asua siellä ja työskennellä, olen sitä mieltä, että sen pitää koskea myös helsinkiläisiä siinä missä muitakin suomalaisia ja niitä, jotka asuvat Helsingin alueella.

Silloin kun luomme uusia työpaikkoja, minä helsinkiläisenäkin olen sitä mieltä, että niitä uusia valtion työpaikkoja ei ennen muuta pidä luoda Helsinkiin. Emme me helsinkiläiset ole sitä mieltä, että kaikkien pitäisi muuttaa Kehä ykkösen sisäpuolelle. Se merkitsee korkeita asuntojen hintoja, se merkitsee koko ajan pulaa päiväkotipaikoista, ylisuuria luokkia. Mutta samaan aikaan olen sitä mieltä, että jo olemassa olevia, täällä olevia työpaikkoja ei pidä siirtää toisaalle niin, että ihmiset joutuisivat muuttamaan pois omalta kotiseudultaan omien sukulaisten, omien ystävien, oman sosiaalisen piirin ulottumattomiin toisaalle.

Kun puhutaan Lääkelaitoksesta, niin kysymys on juuri siitä, puolustammeko me sitä oikeutta, mikä ihmisillä pitää olla työskennellä omalla kotiseudullaan. Minun mielestäni, koska minä puolustan sitä silloin, kun kysymys on Kemijärvestä, Kajaanista, Kaskisesta, Voikkaasta, niin minä puolustan sitä myös silloin, kun kysymys on Helsingistä ja Pääkaupunkiseudusta. Sen vuoksi minusta Lääkelaitoksen siirtäminen ei ole sellaista aluepolitiikkaa, jota voi tukea, koska ei ole oikeudenmukaista pakottaa ihmisiä muuttamaan työn perässä pois omalta kotiseudultaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hallituksen lakiesitys Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta on asiallinen eikä sitä ole mitään syytä hylätä, ei edes sillä perusteella, että sen perusteluista löytyy maininta laitoksen sijoittamispaikasta. Itse laissahan sitä paikkaa ei ole määritelty mihinkään. Tämä uudistus näyttää vastalauseidenkin valossa olevan sisällöllisesti ihan ok, ja näin ollen en näe mitään syytä eikä eduskuntaryhmämme näe syytä, että tämä esitys pitäisi hylätä. Tämä on syytä hyväksyä.

Sen sijaan on mahdollista, että eduskunta perusteluissa ottaa kantaa laitoksen sijoittamiseen, on sitten kysymyksessä uusi tai vanha. Osittainhan tämä on uusi, osittain tämä on vanha, minun arvioni mukaan. Lääkelaitosta ei enää tämän jälkeen ole, mutta samoja tehtäviä hoitava ja vähän ehkä laajempi uusi laitos ollaan perustamassa, tai keskus, tarkkaan ottaen. Tällaisen uusivanhan sijoittaminen on tietysti hyvin tarkkaan harkittava, ja perusteluja löytyy puolin ja toisin. Automaattisesti sen ei tarvitse olla Helsingissä, mutta ongelmia toki on, jos se sijoitetaan Kuopioon.

Sinänsä alueellistaminen on aivan perusteltua, järkevää, mutta se tulee tehdä tietysti selkein reunaehdoin ja tarkan harkinnan pohjalta. Onko tässä nyt käytetty riittävän tarkkaa harkintaa, siitä voidaan olla monta mieltä. Itse olen sitä mieltä, että ei ole käytetty riittävää harkintaa, vaan on tehty päätös jo kauan sitten, että tämä uusivanha laitos, keskus, sijoitetaan Kuopioon.

Muistan 1970-luvulta, että kun perustettiin Työsuojeluhallitus, niin se sijoitettiin silloin Tampereelle. Sen jälkeen sitten, kun virkamiehiä siellä oli iso määrä, niin kerrottiin, että aina puolet Työsuojeluhallituksen virkamiehistä on matkalla Helsinkiin junassa ja toinen puoli palaamassa Helsingistä Tampereelle. Näin he sitten Toijalan vaiheilla, nykyisen Akaan vaiheilla, ehkä kohtasivat. Ei varmasti ihan näin radikaali tilanne ollut, mutta kun tuo Työsuojeluhallitus oli aika paljon myös nimenomaan viranomaistehtäviä hoitava valtion yksikkö, niin näillä virkamiehillä oli tavattoman paljon tarvetta olla Helsingissä. Piireissähän oli sitten ne viranhaltijat, jotka tekivät varsinaisen tarkastustyön kentällä, ja he olivat hajautettuina työsuojelupiirien toimistoihin ja osin siis myös kuntatasolle. Työsuojeluhallitus sitten lakkautettiinkin ja yhdistettiin ministeriöön ja niin sitä ei Tampereella enää ole. Siellä on jotakin muuta siinä isossa talossa.

Herra puhemies! Siis alueellistamista pitää määrätietoisesti jatkaa. Se on ihan perusteltua, mutta erittäin tarkan harkinnan ja valmistelun jälkeen henkilöstöä kuullen ja kokonaisetua tarkkaan harkiten ja myös taloudellisten tarkkojen laskelmien pitää aina olla mukana. Tässä yhteydessä, kun käsitellään tätä nimenomaista keskusta, näitä tietoja ei meillä valitettavasti ole, vaan hyvinkin suuri haarukka on esimerkiksi kustannuksista ja sitten myös sijoituspaikan vaikutuksista.

Herra puhemies! Ed. Päivi Räsänen on tehnyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön vastalauseen, jonka mukaan me kannatamme lakien 1—5 hyväksymistä, mutta esitämme lausumaa. Vastalauseen lausumaehdotus kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnot toteutetaan muodostamalla Kuopioon lääkehuollon kehittämis-, tutkimus- ja koordinointitehtävistä vastaava yksikkö toiminnallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikön yhteyteen sekä jättämällä Helsinkiin yksikkö, jonka vastuulle kuuluvat lääkealan lupa- ja valvontatehtävät."

Herra puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy tämän lausuman. Totean, että nämä Kuopioon esittämämme lääkehuollon kehittämis-, tutkimus- ja koordinointitehtävät ovat sellaista asiantuntijatyötä, johon Kuopiosta löytyy hyvät edellytykset, kun taas lääkealan lupa- ja valvontatehtävät ovat sellaisia tehtäviä, joiden yhteys ministeriöön, eri ministeriöihin ja eri keskushallinnon viranomaisiin ovat tavattoman tärkeitä. (Ed. E. Virtanen: Sinäkin, Brutukseni!) Siksi ne on syytä jättää Helsinkiin.

Herra puhemies! Uskon, että tämä ed. Räsäsen laatima lausuma johtaisi hyväksyttynä sellaiseen tilanteeseen, että kokonaisedut olisi hyvin turvattu, olisi taloudellisesti perusteltu ja sekä Kuopio että Helsinki hyötyisivät. Ennen kaikkea koko lääkealan kehittäminen, joka on tavattoman tärkeää, saisi sellaisen kohtelun, että se kestäisi tulevat vuodet erittäin hyvin. Siksi siis ehdotan, että tämä lausuma hallitusta velvoittavana hyväksytään.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen kun ministeriö teki tästä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta sijoittamispäätöksen, 30 virkamiestä irtisanoutui Lääkelaitoksesta. Se jo osoittaa sen, että ed. Kankaanniemen mainitsemaa harkintaa tässä alueellistamispäätöksessä ei ole kyllä riittävästi käytetty. Perusteetkin hän toi hyvin esille. Joskus kompromissiratkaisun hakeminen olisi erinomainen ratkaisu, ja sillä saataisiin aikaan toimivia ja turvallisia tapoja tehdä asioita. Ed. Räsänen on vastalauseessaan esittänyt erinomaista kompromissilausumaa, jonka ed. Kankaanniemi äsken esitteli ja perusteli hyvin, ja tätä lausumaehdotusta on helppo kannattaa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä esitetään suomalainen lääkehallinto yhdistettäväksi selvitysmies Jussi Huttusen esityksiin pohjautuen. Tässä lakiesityksessä ei siis oteta kantaa siihen, missä tämän uuden Lääkealan keskuksen pitäisi sijaita. Siitä ei säädetä tässä laissa. Siinä katsannossa tämä lakiesitys on erinomainen. Valiokunnassa lähes kaikki asiantuntijat pienin poikkeuksin, siis sisällön muutamiin pykäliin liittyen, pitivät tätä erinomaisena. Esimerkiksi Lääkelaitoksen aiempi johtaja Wahlroos totesi kuulemisessa, että hänen mielestään itse lakiesitys on hyvä kahdella poikkeuksella, joista toinen kosketteli näitten välineitten sijaintipaikkaa.

Olen ed. Arhinmäen kanssa aivan samaa mieltä alueellistamisen perusteista. Ainoa asia, missä olen eri mieltä, on hänen johtopäätöksensä siitä, että tässä tapauksessa Lääkelaitoksen alueellistaminen sotisi näitä periaatteita vastaan.

Kristillisdemokraattien lausumaesitys on aivan erinomainen, kun unohdetaan se, mikä on tämän lakiesityksen todellinen sisältö (Puhemies: 2 minuuttia!) eli koko tämän alan yhteen kokoaminen. Siinä katsannossa se on huono.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Ministeri Liisa Hyssälä ilmoitti 19. päivänä elokuuta viime vuonna Lääkelaitoksen ja Rohdon lakkauttamisesta ja uuden Lääkealan keskuksen perustamisesta sekä alueellistamisesta. Mielenkiintoista on se, että hän ei ollut keskustellut suunnitelmastaan lääkevalvontaa tuntevien asiantuntijoiden kanssa, ei Lääkelaitoksen johdon kanssa, ei henkilöstön kanssa, ei myöskään sosiaali- ja terveysministeriön lääkealaa tuntevien virkamiesten kanssa. Ministeri Hyssälä ei ole täällä vastaamassa siihen, kenen kanssa hän oli keskustellut niin sanotun uuden Lääkealan keskuksen perustamisesta sekä alueellistamisesta. (Ed. Kankaanniemi: Erkki Virtasen kanssa?) — Sen tiedän, että se ei ollut Erkki Virtanen.

Mielenkiintoista on myös, herra puhemies, se, että tämä suunnitelma tuli täydellisenä yllätyksenä myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikölle, joka sai tietää tästä hankkeesta edellisenä päivänä kello 15.15. Kello 15.15 kansliapäällikkö saa tietää hankkeesta, josta ministeri kertoo seuraavana päivänä, 19.8.

Tänään käsittelyssä oleva laki on seurausta siitä, että piti niin sanotusti perustaa uusi laitos, jotta alueellistaminen voidaan panna toimeen. Muussa tapauksessahan näin ei olisi voitu tehdä, jos ei olisi kyse ollut niin sanotusta uudesta laitoksesta. Tosiasiassa kuitenkin on kyse Lääkelaitoksen pakkosiirrosta Kuopioon.

Mitä tämä uusi on? Hallituksen esityksen mukaan uuteen laitokseen tulee Lääkelaitoksesta 200 virkaa ja 9 virkaa siirretään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Eli tämä paljon mainostettu uusi, jonka takia siirretään 200 ihmisen työpaikat, onkin 9 virkaa ja heidän työpanoksensa. 9 virkaa ja heidän työpanoksensa. Tulevaisuudessa on tosin kaavailtu tämän nousevan 20 virkaan, mutta rahoitusta ei ole tähänkään osoitettu.

Ministeri Hyssälä muuten vastoin parempaa tietoaan kehuu, että nyt kootaan lääkealan hallintoa yhteen. Samaahan me kuulemme myöskin eräiltä täällä olevilta kansanedustajilta, jotka eivät ole tutustuneet tähän nykyiseen Lääkelaitokseen. Ei koota, päinvastoin hajotetaan, kun ter-veydenhoidon laitteet ja tarvikkeet siirretään Valviralle. Kehitys on tässä suhteessa täysin päinvastainen kuin muualla Euroopassa. Pääkaupunkiseudulle jäävät edelleen kaikki muut lääkehallinnon ja -alan toiminnat. Ei siis kysymys ole mistään lääkealan hallinnon yhteenkokoamisesta, niin kuin eräät täälläkin istuvat kansanedustajat väittävät. Pääkaupunkiseudulle jäävät Kela, Hila, sosiaali- ja terveysministeriö, Thl, Valvira, Helsingin yliopisto, Lääketeollisuus ry, Lääketietokeskus, Myrkytystietokeskus, Suomen Apteekkariliitto, Suomen Lääkäriliitto jne. jne. jne.

Suurin osa Suomessa toimivista lääkeyrityksistä sijaitsee Etelä-Suomessa. Lääkekeskus viedään kauas muusta lääkealan hallinnosta ja kauas kaikista sidosryhmistä. Onhan tämä kummallista. Kun ensimmäisen kerran keskustelin ministeri Hyssälän kanssa tästä hankkeesta, niin hän ei tiennyt lainkaan, mitkä ovat Lääkelaitoksen tehtävät. Hän luuli, että se on niin kuin tutkimus- ja kehittämiskeskus. Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että Lääkelaitos on lupaviranomainen. Ja on mielenkiintoista jälleen kerran kysyä, keneltä hän oli saanut niin puutteelliset tiedot Lääkelaitoksen toiminnasta. Minä tiedän muuten vastauksen.

Lain yleisperusteluissa todetaan, että "uudistuksella saataisiin lääkkeisiin liittyvää osaamista nykyistä paremmin osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää". Tosiasiassa uudistus tulee aiheuttamaan sen, että merkittävä osa lääkevalvonnan osaamisesta menetetään. Sen osaamisen uudelleen hankkiminen kestää vuosia, ja niin sanotun historiatiedon kadotessa ei ehkä ole koskaan mahdollista päästä entiselle tasolle.

Täällä on jo viitattu siihen, että alueellistamisen kustannuksia ei ole arvioitu. Lääkelaitoksen siirrossa on kyse siitä, että on kokonaisuudessaan laiminlyöty sellaisen selvityksen tekeminen, jossa nämä kustannukset olisi huolellisesti selvitetty. Näyttää siltä, että kustannukset nousevat kymmeniin miljooniin. Miksi valtiovarainministeri Jyrki Katainen on Lääkelaitoksen pakkosiirron suhteen liberaali kirstunvartija? Siihenkin on vastaus. Sen takia, että tämä uusi lääkealan laitos siirretään hänen vaalipiiriinsä. Siksi hän ei ole huolehtimassa siitä, että kustannukset selvitetään ja arvioidaan tarkasti. Hänelle on yhdentekevää se, kuinka suuria kustannuksia Lääkelaitoksen pakkosiirrosta Kuopioon tulee, koska tämä siirto tapahtuu hänen vaalipiirinsä alueelle.

Herra puhemies! Täytyy sanoa, että kun tiedän puhemiehen tarkasti seuraavan muun muassa keskustan tapahtumia, niin se kamppailu, mitä Lääkelaitoksen henkilökunta on käynyt tätä prosessia vastaan, on aikaansaanut sen, että keskustan vaalitappio kaksissa peräkkäisissä vaaleissa on ollut osin seurausta siitä kamppailusta, mitä Lääkelaitoksen henkilökunta on käynyt. Lääkelaitoksen henkilökunta on kamppailullaan antanut kuolemansuudelman keskustan pyrkimyksille edetä asutuskeskuksissa. Ja tätä tosiasiaa keskustapuolueen johto ei valitettavasti omissa vaalianalyyseissaan ole valmis huomioimaan, vaikka näin on asianlaita, koska Lääkelaitoksen kamppailusta on tullut valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma. Se ei ole rajoittunut vain Helsinkiin ja Pääkaupunkiseudulle. Se on tullut esimerkiksi tästä pakkoalueellistamista vastaan käytävästä ja järjetöntä alueellistamista vastaan käytävästä kamppailusta.

Laki ei tunnu olevan kaikille sama myöskään alueellistamisen osalta. Kuinka on mahdollista, että on perustettu Valvira ja on perustettu Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos ilman, että alueellistamisasetuksen mainitsemaa alueellistamisselvitystä on tehty näiden osalta lainkaan? Molempien uusien virastojen pääkonttori ja kotipaikka on Helsingissä. On mielivaltaista lainkäyttöä, että sovelletaan alueellistamisasetusta vain Lääkelaitoksen pakkosiirtoon. Ja on valitettavaa, ettei oikeuskansleri ole vieläkään ehtinyt ilmaista kantaansa tähän tiedossaan olevaan ristiriitaan.

Herra puhemies! Näiden asioiden käsittely on ollut täysin puutteellista. Siksi esitän, että nämä lakiehdotukset hylätään.

Ongelmana, herra puhemies, on se, että tämä pakkosiirto on tekeillä nyt tämän alueellistamisen mantran nimikkeen alla. Ja kuitenkin kun katsomme niitä ohjeita, joita alueellistamisesta on, esimerkiksi valtiovarainministeri on tehnyt alueellistamisen käsikirjan, niin sen antamia ohjeita ei noudateta, kun on laadittu Lääkelaitosta koskeva alueellistamisselvitys. Valtiovarainministeriön omista ohjeista siis viis, kunhan lopputuloksena on pakkosiirto Kuopioon. Valtion tuottavuusohjelmasta muuten myös viis, kunhan lopputuloksena on pakkosiirto Kuopioon. Kustannuksista viis, kunhan lopputuloksena on pakkosiirto Kuopioon. Ja viis siitäkään, että romutetaan kokonainen toimiva valtion virasto. Tämä on aika kallista vaalikampanjaa, aika kallista vaalikampanjaa. Keskusta kantaa siitä hedelmiä vaalitappiona. Kokoomus pelaa kaksilla korteilla. Osa kokoomuksesta vastustaa tätä siirtoa ja on, kuten ed. Asko-Seljavaara, kamppaillut esimerkillisesti tätä pakkosiirtoa vastaan. Mutta pääosa kokoomuksesta ja kokoomuksen johto kannattaa tätä pakkosiirtoa ja on ilmeisesti sopinut keskustan kanssa siitä, että tietyt laitokset jäävät Helsinkiin ja tietyt laitokset siirtyvät muualle.

Tällaisessa tilanteessa olemme nyt. Sen takia, herra puhemies, olen sitä mieltä ja ehdotan, että lakiesitykset hylätään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sanon heti tässä aluksi, että on helppo yhtyä ed. Laakson näkemyksiin, minkä takia kannatan hänen tekemäänsä esitystä tämän lain hylkäämisestä. Kävin perusteellisesti läpi tätä asiaa jo ensimmäisessä käsittelyssä, mutta haluan myös omalta osaltani käydä läpi asioita joiltakin osin uudestaan.

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain valmistelu ei saa kiitosta. Se on saanut pikemminkin voimakasta kritiikkiä ja monestakin eri syystä. Ensinnäkin valmistelussa on irtisanouduttu professori Jussi Huttusen tekemästä asiantuntijaselvityksestä. Lähtökohtaisesti valmistelun taustalla on aluepoliittiset tavoitteet. Alun perin lain valmistelun lähtökohtana oli lääkehuollon kokonaisuutta kehittämään pyydetyn professori Jussi Huttusen tekemä selvitys. Hänen tehtävänään oli selvittää, kuinka sosiaali- ja terveysministeriön alaisia eri laitoksia ja niiden toimintoja tulisi kehittää ja organisoida, lääkehuoltoa, lääketurvallisuutta, lääkkeiden kehittämis- ja tutkimustyötä sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää. Selvitysmies Jussi Huttunen teki perinpohjaisen selvityksen, jona aikana hän myös kuuli laajasti koko lääkehuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää. Palaute raportin sisällöstä vastasi kaikkien tahojen näkemystä siitä, mihin suuntaan lääkehuoltoa osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa olisi vietävä. Tuossa vaiheessa ainoastaan Kuopion yliopisto toi esille näkemyksen siitä, että tutkimus- ja kehittämistyö voitaisiin siirtää Kuopioon. Muut lausunnonantajat tukivat selvitysmies Jussi Huttusen tekemiä linjauksia valtakunnallisen lääkehuollon kehittämisestä.

Tämä erittäin hyvin ja perusteellisesti tehty selvitystyö olisi antanut hyvän lähtökohdan koko lääkehuollon kokonaisvaltaiselle kehittämiselle, mutta toisin kävi. Kaikkien yllätykseksi ja ilman mitään todellisia perusteita ministeri Hyssälä ilmoitti elokuussa 2008, että Lääkelaitos tultaisiin siirtämään kokonaisuudessaan Kuopioon. Tämä oli täysin vastoin selvitysmies Jussi Huttusen tekemää selvitystyötä, vastoin kaikkien alan asiantuntijoiden tekemää näkemystä. Ministeri Hyssälä ja hallitus katsoivat asiaa ainoastaan ja vain aluepolitiikan näkökulmasta. Ministeriön tekemät alkuperäiset tavoitteet on unohdettu täysin. Mielestäni tämäntyyppinen toiminta tulee heikentämään valtion työnantajakuvaa. Tämä ei myöskään saa kiitosta poliittisesta valmistelu- ja päätöksentekoprosessista.

Kun kuuntelee selvitysmies Jussi Huttusta, lukee hänen tekemäänsä selvitystyötään sekä kuuntelee lääkealan huippuasiantuntijoita, ymmärtää nykyisen Lääkelaitoksen henkilökunnan ja eri alan asiantuntijoiden reaktion. Hallituksen esityksellä hallitus vaarantaa vuosiksi maamme lääketurvallisuuden ja vaikeuttaa alan tutkimus- ja kehittämistyötä sekä vaikuttaa vahvasti myös kansainvälisen lääkevalvonnan ja -turvallisuuden kehittymiseen kielteisesti. Kestää vuosia ennen kuin vastaava osaaminen pystytään saavuttamaan tulevassa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksessa eli Lakesissa. Tästä syystä ei ole vähäpätöistä eikä merkityksetöntä, miten eduskunta reagoi nyt käsittelyssä olevaan lakiesitykseen. Eduskunta on viime kädessä vastuussa. Se kantaa vastuun päätöksistään.

Arvoisa herra puhemies! Jussi Huttusen raportin ja selvityksen mukaan lääkehuollon suurimpana ongelmana on eri toimintojen hajanaisuus. Tätä tukivat myös monien asiantuntijoiden näkemykset valiokuntakuulemisessa. Hajanaisuus näkyy myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriöllä ei ole yhtenäistä lääkepolitiikkaa, ja lääkehuoltoa kehitetään erillään muusta terveydenhuollosta. Lääkehuollon ja hoitoprosessien yleinen suunnittelu ja lääkekustannusten hallintaan ja lääketurvallisuuteen tähtäävä strateginen työ puuttuu. Ongelmallista on myös, että lääkehuollon kokonaisuudesta virkamiestasolla vastuuta ei ole kenelläkään. Vaikka selvitysmies Huttunen toi selkeästi esille ministeriön keskushallinnon puutteet, hajanaisuuden ja kehittämistarpeet, ei lakiesitys kuitenkaan puutu näihin epäkohtiin. Hallituksen esitys ei tule poistamaan lääkehallinnon hajanaisuutta, vaikka yhtenä tärkeimmistä tavoitteista oli toimintojen keskittäminen, työnjakojen ja vastuiden selkeyttäminen.

Arvoisa herra puhemies! Nykyinen Lääkelaitoksen toiminta on saanut asiantuntijoiden osalta suurta kiitosta. On sanottu, että se on hoitanut tehtävänsä hyvin. Se on saanut erityiskiitosta nimenomaan Euroopan unionin lääkevalvonnasta. EU-yhteistyö ja valvonnan koordinaatio on tiivistynyt viimeisten vuosien aikana, ja Suomi on ollut osaltaan myönteisesti vaikuttamassa tähän kehitykseen. Suomi on ollut myös Euroopan unionin esimerkkimaana nimenomaan lääkevalvonnan osaamisessa ja tehokkuudessa, ja suomalaisia toimintamalleja onkin tästä syystä viety menestyksellisesti muiden Euroopan unionin maiden käyttöön.

Arvoisa puhemies! Päinvastoin kuin professori Huttunen toimi, lakiesitystä on valmisteltu lähes yksinomaan virkamiestyönä eikä lääkehuoltoon liittyviä sidosryhmiä eikä myöskään Lääkelaitoksen henkilökuntaa ole aidosti kuultu. Kuulemiset on tehty juuri ennen lain valmistumista, minkä takia ne on koettu lähinnä symbolisina eleinä ja velvoitteina. Lain huono valmistelu on vaikuttanut monellakin tavalla jo lääkevalvonnan toimintoihin.

Alueellistamispäätöksen jälkeen Lääkelaitoksesta on irtisanoutunut yli 30 erittäin asiantuntevaa ja kokenutta virkamiestä ja -naista. Henkilöstön siirtymisestä Kuopioon on kysytty työntekijöiltä alustavasti. 199 työntekijästä 3 on ilmoittanut, että voi muuttaa Kuopioon. Lisäksi mahdollisesti muuttohalukkaita on toiset 3 työntekijää. Tilanne jatkon osalta näyttää todella huonolta, jos alueellistamispäätös tehdään ja hallituksen esitys tämänmuotoisena hyväksytään. Hallituspuolueen edustajat ovat tuoneet esimerkkejä siitä, kuinka töitä pitää kehittää siihen suuntaan, että asiantuntijatyötä voi tehdä muun muassa etätyönä. Kauniita ajatuksia, mutta käytännössä erittäin vaikeaa ja joissakin tapauksissa täysin mahdotonta. 193 sanoo jäävänsä Helsinkiin. Kuinka hallitus aikoo siirtää heidän asiantuntijuutensa ja kokemuksensa Kuopioon?

Asiantuntijakuulemisissa todettiin, että Lääkelaitoksen henkilökunnan vahvuutena ja erityispiirteenä on heidän poikkeuksellisen vahva spesifi erityisasiantuntijuutensa, joka tulee ainoastaan käytännön kokemuksen kautta. Kun Lääkelaitokseen rekrytoidaan uusia, mahdollisesti muodollisesti päteviä työntekijöitä, heidän todellinen pätevyytensä alan asiantuntijuuteen tulee vasta 5—10 vuoden käytännön työn ja kokemuksen kautta. Tästä syystä työntekijän menetys on todellinen tappio lääkevalvonnalle ja lääkehuollon kehittämiselle. Hallituksen esityksen seurauksena lääketurvallisuus ei ole enää yhtä vahvaa kuin tänä päivänä, vaan lääkevalvontaan liittyvät toiminnot vaikeutuvat ja haavoittuvat useiksi vuosiksi eteenpäin. Tämä ei voi olla alueellistamisen hinta.

Arvoisa puhemies! Useat asiantuntijat sekä selvitysmies Jussi Huttunen ovat todenneet, että lupahallinto- ja valvontatehtävät tulee valtionhallinnossa erottaa tutkimus- ja kehittämistehtävistä aina, kun se on mahdollista. Tähän linjaukseen nojaten useat asiantuntijat totesivat myös valiokunnassa, että Lääkelaitosta tulee vahvistaa valvontaan ja lupahallintoon liittyvissä tehtävissä, mutta alan kehittämis- ja tutkimustehtävät tulee sijoittaa hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus- ja kehittämislaitokseen. Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto toimijana on liian pieni, minkä takia se on järkevä sijoittaa myös terveys- ja hyvinvointilaitokseen.

Arvoisa puhemies! Valiokuntakuulemisessa hämmennystä herätti myös taloudellisten arvioiden epämääräisyys. Hallituksen esityksen arviot olivat noin 7 miljoonaa, Lääkelaitoksen yli 60 miljoonaa. Mielestäni taloudellisen arvion olisi pitänyt tehdä riippumaton taho. Nyt meillä kenelläkään ei ole todellista arviota tai tietoa siitä, mitä Lääkelaitoksen siirtäminen Kuopioon maksaa. Siirto tuo myös toiminnan vaikeutumisesta talou-dellisia menetyksiä niin lääkealan yrityksille, potilaille kuin myös sairausvakuutusjärjestelmälle. Kyse ei siltäkään osin ole pienestä asiasta. Taloudelliset vaikutukset myös siitä ovat merkittävät. Näistä ei ole myöskään selkeitä laskelmia tai arvioita.

Arvoisa puhemies! Vastalauseemme perustuu professori Jussi Huttusen tekemään erittäin ansiokkaaseen selvitykseen sekä valiokunnassa kuultuihin asiantuntijoiden näkemyksiin. Lähtökohtamme on lääkehuollon kokonaisvaltaisen toiminnan kehittäminen, joka näillä perusteilla puoltaa Lääkelaitoksen toiminnan olemassaoloa Helsingissä. Näillä edellä mainituin perustein kannatan ed. Laakson tekemää esitystä, että eduskunta hylkää tämän lakiesityksen. Tämän lisäksi esitän lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että lääkehallinnon uudistamiseksi laaditaan esitys professori Jussi Huttusen 31.5.2008 antaman selvityksen ’Lääkehuollon keskushallinnon kehittäminen’ pohjalta."

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen yhtyen olen tehnyt lakialoitteen 45/2009, jonka valiokunta ilman perusteluja esittää hylättäväksi. Tässä tilanteessa olen päätynyt siihen, että kannatan ensimmäisen vastalauseen mukaista ja sen perustelun nojalla ed. Laakson esittämää ja ed. Kiljusen kannattamaa hylkäysesitystä ja lisäksi kannatan ed. Kiljusen äskettäin esittämää lausumaehdotusta. Tässä olennaisin asia on se, että maamme perustuslain mukaan ihmisellä on oikeus valita maassamme kotipaikkansa ja työpaikkansa. Ja tämän tapaisilla lakialoitteilla ja alueellistamisessa, josta tässä on kysymys, oikeastaan riistetään ihmiseltä nämä oikeudet. Todella se vaatisi heidän suostumusta siirtyä toiselle paikkakunnalle, mutta jos he eivät siirry, niin he menettävät virkansa. Ja minusta tämän tyyppistä toimintaa ei nyt kerta kaikkiaan enää pidä suvaita. Se on toinen asia, että tuetaan alueita voimakkaasti taloudellisesti yritystoiminnan saamiseksi tai perustetaan uusia työpaikkoja.

Lopuksi minä lausun ihmetykseni vihreiden toiminnasta tänä iltapäivänä. Näissä lähetekeskusteluissa silloin kun puhuttiin yliopistolaista, passilaista ja tästä esityksestä, oli hyvin voimakasta vastustamista heidän kannaltaan ja nyt sitten kun asioita ollaan ratkaisemassa, niin (Puhemies: 2 minuuttia!) ollaan täysin vaiti.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käydään tämä keskustelu loppuun puhujalistan mukaisesti. Pyytäkää puheenvuoroja.

Maria Guzenina-Richardson /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä kepu alueellistaa nyt iloisesti stalinismin hengessä. Viis veisataan siitä, mitä ihmiset itse ajattelevat, vaan pakkosiirretään ihmiset työn mukana. Mutta kun me elämme nyt 2000-luvun Suomessa, niin tämähän ei käy, ja merkkinä siitä on se, että Lääkelaitoksen henkilökunta on irtisanoutunut, osa heistä siis. Ja kun he ovat ammattitaitoisia ihmisiä, he löytävät kyllä itselleen toisen työn, mutta se, mistä me löydämme sitten sinne Kuopioon ammattitaitoista henkilökuntaa, joka nopeasti pystyy omaksumaan kaiken sen tiedon, kaiken sen taidon, mikä tällä irtisanoutuneella henkilökunnalla on, niin se tässä on se hyvinkin iso ongelma, jota tässä ei ole otettu huomioon. Kansainvälinen yhteistyö on sellainen asia, minkä asiantuntijat ovat useaan otteeseen tuoneet valiokuntakuulemisissa esille; todenneet, että se tulee kärsimään huomattavasti. Suomen hyvä maine maailmalla tulee nyt saamaan kolauksen.

Selvitysmies Huttusen selvitystyön perusteella ei missään vaiheessa oltu ehdottamassa alueellistamista. Ehdotettiin ainoastaan sitä, että Lääkelaitoksen toimintaa kehitetään. Tämä alueellistaminen ei vastaa tähän kehittämistarpeeseen. Henkilöstöä ei ole kuultu, siirtymäajan lääketurvallisuus, millä tavalla se tullaan hoitamaan; nämä ovat kaikki hyvin avoimia kysymyksiä, puhumattakaan sitten näistä kustannuksista.

Kustannusten osalta haluan tähän keskusteluun tuoda myöskin näkemyksen, jonka Lääkäriliitto on tuonut. He toteavat, että alueellistamishankkeesta jo aiheutunut avainhenkilöstön kato merkitsee myös valvontaviranomaisen lupamaksuihin perustuvan tulopohjan heikkenemistä ja aiheuttaa paineita valtion budjettiin, joka on vallitsevassa taloustaantumassa muutenkin tiukoilla. Lääkäriliitto yhtyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan esittämään huoleen alueellistamisen kustannusvaikutusten heikosta arvioinnista ja toteaa, että lupamaksujen nousupaine heijastuu väistämättä myös lääkkeiden hintoihin. (Puhemies: 2 minuuttia!) Ymmärrän, että kepu näin ajaa tätä alueellistamista, mutta sitä täytyy kysyä, miten kokoomus on tässä tempauksessa mukana.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että kyllä työnantajalla on oikeus siirtää toimipaikkaa. Mutta täytyy sanoa, että kun siirto tapahtuu ja jos se tapahtuu työntekijöiden tahdon vastaisesti, pitää olla kyllä erityisen vahvat perusteet sille siirrolle ja niitten pitäisi käydä selkeästi ilmi. Mielenkiintoista on se, että kun täällä asetetaan oikein kovat vaatimukset yksityiselle työnantajalle, niin tuntuu siltä, että valtio paljon helpommin siirtää toimintoja, ja silloin, kun yksityinen tekee sen, niin kritiikki on huomattavasti kovempaa. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että moraalin pitäisi olla sama koskien valtion toimintoja ja yksityisiä toimintoja.

Mutta mikä on kaikkein vakavinta tässä asiassa, on se, että en muista kyllä pitkään aikaan, että täällä olisi ollut mitään esitystä, joka on niin huonosti valmisteltu. Ed. Laakso kävi hyvin perusteellisesti oikeastaan nämä kaikki vaiheet, ja lyhyesti vain totean, että ihan jo selvitysvaiheesta lähtien selvitykset eivät olleet kaiken kattavia, kaikkia vaihtoehtoja ei tuotu esille ja selvitystyö oli tältä osin puutteellista. Ja oikeastaan mikä oli tarve, hyvä on, niin kuin ed. Laakso täällä ihan oikein totesi, niin oikeastaan tosiasiallinen tarve oli siirtää Lääkelaitos ja sen kattavat toiminnot muualle ja sitten mietitään, millä menettelytavoilla tämä tapahtuu. Tietysti tämähän ei ole hyvää hallintoa, että tehdään asiat väärässä järjestyksessä ja ilmoittamatta varsinaista tarkoitusta ja käymällä sillä liikkeelle. Ja kyllä täytyy sanoa, että kustannusarvioiden tekeminen tältä osin on täysin puutteellista ja paljon julkistettu tiloja koskeva kysymys hyvin osoittaa sen, kuinka heikkoa valmistelu on ollut, että mikään yksityinen yritys ei voisi toimia sillä tavalla, että tehdään toimintaa koskevia muutoksia tekemättä perusteellisia arvioita.

Ja kuten tiedetään irtisanoutumisista, niin henkilöstön osalta tässä tapauksessa on kyllä erittäin huonosti käyty keskustelua, että tämä ei anna kyllä kovin hyvää kuvaa valtion henkilöstöpolitiikasta. Tässä suhteessa valtiolla olisi erittäin paljon opittavaa. Ja mitä tulee itse lakiesitykseen, niin perustuslakivaliokunta joutui kahden kohdan osalta toteamaan, että ne ovat perustuslain vastaisia. Ne on nyt onneksi korjattu, mutta joka tapauksessa, kun hallituksen tekninenkin esitys on tehty, niin senkin olisi voinut tehdä perusteellisesti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Nykyisestä alueellistamispolitiikasta siinä muodossa kuin sitä nyt toteutetaan tulisi kokonaan luopua ja korvata se hyvällä aluekehityspolitiikalla, missä myöskin talouselämä otetaan mukaan ja sitä tuetaan samalla. Nimittäin nykyinen alueellistamispolitiikka perustuu ihmisen kaikkein alhaisimpiin ominaisuuksiin nimittäin ahneuteen ja kateuteen, ja kuka meistä haluaa olla tämä huono ihminen?

Lääkelaitoksen siirto toiselle paikkakunnalle aiheuttaa kymmenien miljoonien kustannuksia valtiolle. Se rikkoo perheitä, se vaarantaa lääketurvallisuutta ja heikentää valtion mainetta hyvänä työnantajana. Lähdetään siis kehittämään alueita ihan toiselta pohjalta, niin olemme aika yksimielisiä eikä meidän tarvitse riidellä keskenämme.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Laakso täällä kertoi, Lääkelaitos on hyvin pitkälle lupaviranomainen, ja tämmöisessä tapauksessa näenkin, että tämmöisen viraston siirtäminen on varsin kivuton toimenpide ja pidänkin hyvänä, että se siirtyy Kuopioon.

Itse kovasti ihmettelen, kun ed. Kiljunen tuossa omassa puheenvuorossaan arvosteli hajasijoitusta ja alueellistamista ja tiedän, että ministeri Vehviläinen on oman alansa hallintoa sijoittanut Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Pitäisikö näillä perusteilla myös se alueellistamispäätös sitten perua? Ei sinne Lappeenrantaankaan nyt kiljuen ole kaikki täältä Helsingistä muuttamassa, mutta uskon, että sekin päätös pitää, joten nämä ovat vähän ristiriitaisia nämä alueellistamisesta annetut kannanotot.

Itse pidän tärkeänä, että alueellistamistoimenpiteitä jatketaan niin Kuopion kuin Lappeenrannankin suuntaan.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen itse ollut tekemässä useita alueellistamispäätöksiä. Tiedän, että ne eivät ole helppoja enempää päätöksentekijälle kuin tietysti niille virastoille tai yksiköille ja ennen kaikkea henkilöstölle, jotka ovat tämän alueellistamispäätöksen kohteina.

Ymmärrän hyvin ed. Laakson kamppailun tämän puolesta, koska hän on asiaan sellaisessa henkilökohtaisessa suhteessa, että jos normaali hallintokäsittely olisi, mikä meillä eduskunnassa ei ole, niin hän olisi jäävi tässä asiassa.

Mutta ihmettelen myöskin ed. Södermania, jota pidän ja kunnioitan suurena laintuntijana, että hän yhtäkkiä ryhtyy väittämään, että tämä laki on vastoin kansalaisen oikeutta valita asuinpaikkansa tai työpaikkansa.

Meillä tässä maassa valtion toimesta, yksityisten firmojen toimesta siirretään jatkuvasti yksiköitä paikasta toiseen eikä niiltä henkilöiltä kysytä, haluatteko te siirtyä vai ei.

Mutta se on kummallista tämä moraalikin, josta tässä niin kovasti on puhuttu, että se moraali astuu kuvioon silloin, kun päätös koskee Helsinkiä tai Pääkaupunkiseutua. Siitä ei keskustella ollenkaan, jos jostakin muusta kunnasta yksikkö siirretään kaupunkikeskuksiin ja sanotaan henkilöstölle, että siirtykää mukana tai teille tarjotaan mahdollisuus. Tässä on erinomaisen hyvää työnantajapolitiikkaa se, että kaikille turvataan oikeus jatkaa valtion palveluksessa eikä ketään pakoteta siirtymään työn perässä uudelle paikkakunnalle. Pidän suurena hurskasteluna ja moralisoimisena hyvin yksipuoleisesti niitä puheenvuoroja, joita täällä on pidetty.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on maininta metropolipolitiikasta. Nyt ministeri Kiviniemi on luvannut käynnistää metropolipolitiikkaohjelman valmistelutyön. Hyvä niin. Nyt istuva eduskunta ennättää käsitellä politiikkaohjelman ennen istuntokauden päättymistä. Toivon todella, että tuleva ohjelma ei sisällä vastaavanlaisia pakkosiirtoja kuin nyt käsittelyssä oleva Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen siirto Helsingistä Kuopioon.

Kannatan ed. Laakson hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Kehittämispolitiikasta olen samaa mieltä ed. Sirpa Asko-Seljavaaran kanssa, ja siihen ei todellakaan kuulu työpaikkojen pakkosiirrot.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Ed. Manninen totesi, että hän on ollut mukana tekemässä useita alueellistamispäätöksiä. Itse olen alueellistamisen kannattaja ja olen tukenut alueellistamista myös silloin, kun se on herättänyt erimielisyyksiä esimerkiksi oman puolueeni sisällä. Mutta ed. Mannisen pitäisi alueellistamisen asiantuntijana tietää, että Lääkelaitosta koskevassa kysymyksessä alueellistamislain tavoitteet on sivuutettu. Ehkä te ette ole enää moneen vuoteen muistanut lukea tätä lakia.

Tämä laki lähtee 2 §:ssä muuten siitä, että tämä laki edellyttää, että sijoittamispäätökset ensinnäkin turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen; toiseksi, turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin; ja kolmanneksi, perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön ja kansanvaltaiseen päätöksentekoon.

Miten on käynyt? Ensinnäkin tehtävien tuloksellisuus kärsii, kun osaavista työntekijöistä luovutaan ja organisaation hankkima osaaminen ja hiljainen tieto menetetään. Muutto etäälle sidosryhmistä lisää kustannuksia ja vaikeuttaa toimintaa.

Ed. Pakkanen, te puhuitte sillä asiantuntemuksella, jonka täydellinen tietämättömyys lupaviranomaisen tehtävistä on aikaansaanut. Meillehän on kerrottu, että Kuopiosta löytyy asiantuntijoita. Haluan kertoa teille esimerkin, aivan muutaman viikon vanhan esimerkin.

Kun Kuopiosta etsittiin yhtä sellaista asiantuntijaa, joita nyt tulevaisuudessa tarvittaisiin noin 200 Kuopion lähialueella, yhtä työntekijää, sellaista asiantuntijaa etsittiin ja sellainen löydettiin. Sellainen löydettiin Pariisista. Mielenkiintoista on, että työnantaja nyt maksaa tämän henkilön matkat Pariisista Kuopioon. Hän viikon verran Pariisista käy Kuopiossa työssä ja sitten hän on kolme viikkoa Pariisissa. Tämän kaltaisia henkilöitä pitäisi löytyä nyt 200 lisää sieltä Kuopion alueelta. Vaikka olisi kummoinenkin pystyväkin henkilökoordinaattori, niin ei taida tällaisia henkilöitä ihan 200:ta löytyä, kun ei löytynyt yhtäkään, kun ei löytynyt yhtäkään.

Tämä siirtyminen pienemmille työvoimamarkkinoille vaarantaa siis riittävän asiantuntijatyövoiman saatavuuden viraston käyttöön. Se on se ongelma.

Sitten, ed. Manninen, alueellistamisessa on tietyt lähtökohdat. On tämmöinen valtiovarainministeriön ohjekirja Alueellistamisen käsikirja 25/2008, ja tämä selvityskirja, tämä ohje lähtee tällaisesta ajatuksesta, että alueellistamisessa turvattaisiin yhtenäinen käytäntö, mutta tätä ohjekirjaa ei ole lainkaan noudatettu. Valtiovarainministeriö muusta hallituksesta puhumattakaan ei ole pitänyt huolta siitä, että näitä ohjeita noudatettaisiin.

Ministeri Hyssälä on tehnyt alueellistamispäätöksen jostain, jota ei tuolloin ollut edes olemassa eikä lakiehdotusta, joka nyt on käsittelyssä, alettu edes laatia vielä silloin. Tällä tavalla kansanedustajat asetettiin kumileimasimen asemaan, jotta huonosti valmisteltu, kabineteissa poliittisesti päätetty alueellistaminen vietäisiin väkisin päätökseen. Tämä ei ole kansanvaltaista päätöksentekoa, jota tämä laki alueellistamisesta edellyttää.

Toivoisin, että ed. Pakkanen tutustuisi vielä kerran siihen, mitä tämä lupaviranomainen-sana tarkoittaa tässä Lääkelaitoksen tapauksessa. Se saattaa olla hieman monimutkaisempi kuin yhden töpselin irrottaminen Helsingistä ja sitten töpselin paneminen Kuopioon seinään kiinni.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin omalta osaltani vastaan ed. Pakkasen tekemiin kysymyksiin, jotka hän kohdisti minulle. Ensinnäkin haluan todeta sen, että en vastusta millään tavalla alueellistamispolitiikkaa, mutta sen lähtökohtana pitää olla, että sen toiminnan, joka alueelle sijoitetaan, täytyy olla toiminnallisesti sellaista, että se vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Mutta ennen kaikkea, jos sen tehtävänä on tuoda meidän valtakuntaamme jotain spesifiä erityisosaamista tai -toimintaa, sen pitää palvella koko meidän valtakuntaamme vähintään yhtä hyvin kuin sen, mikä se toiminta oli ennen kuin tämä siirto mahdollisesti tapahtui.

Väylävirasto on aivan eri asia kuin tämä Lääkelaitoksen siirtäminen. Ensinnäkin Lääkelaitoksen toiminta ja valvonta ja lupatoiminta edellyttävät erityistä asiantuntijuutta. Se vaatii korkean koulutuksen lisäksi 5—10 vuoden käytännön kokemusta, ja tämän tyyppisen toiminnan, asiantuntijaorganisaation, siirtäminen on eri asia kuin viime hallituskaudellakin esimerkiksi erilaisten palveluyksiköiden siirtäminen tai sitten mahdollisesti Väyläviraston siirtäminen.

Nyt, kun nämä 30 henkilöä ovat irtisanoutuneet Lääkelaitoksesta, he ovat ensinnäkin kansainvälisesti huippuosaajia, joitten osaaminen on jo sinällään erittäin arvokasta. Nyt, kun heidän tilalleen on yritetty hakea vastaavia ihmisiä ja osaamista tilalle, ei ole löydetty yhtään ainutta pätevää. On voitu todeta, että on muodollisesti pätevä, mutta kun se asia sisällöllisesti vaatii spesifiosaamista, niin sellaisia ihmisiä meidän valtakunnastamme ei löydy. Sen takia tämä on erilainen asia kuin mahdollisesti muut.

Toinen asia. Tämä ei ole minulle millään tavalla henkilökohtaisesti aluepoliittinen kysymys. (Puhemies: 2 minuuttia!) Tämä on ennen kaikkea lääkevalvontaan ja lääketurvallisuuteen liittyvä kysymys, joka koskettaa meidän kaikkien ihmisten turvallisuutta tänä päivänä ja tulevaisuudessa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Alun perin ei ollut tarkoitus osallistua tähän keskusteluun, mutta kun kuuntelin noita puheenvuoroja, niin pääsääntöisesti ne olivat todella varsin yksipuolisia, jopa pöyristyttäviä. Totean heti aluksi, että on helppo yhtyä niihin ajatuksiin, joita ed. Manninen tuossa äskeisessä puheenvuorossaan esitti.

Paikallis- ja aluehallinnosta näitä valtion työpaikkoja on vähennetty jo vuosikausia, ja kun maakunnista näitä toimintoja on lopetettu, niin siellä työntekijöille ei ole annettu mahdollisuutta paikkakunnalta siirtymisen tai sille jäämisen välille, toki, jos työttömäksi jää sille paikkakunnalle tai saa muun työpaikan. Vuosia on tosiaan peräänkuulutettu sitten keskushallinnossa näitä järjestelyjä.

Nyt, kun tätä alueellistamista on tehty, jonkin verran työpaikkoja on siirretty maakuntiin, ne ovat menneet poikkeuksetta maakuntakeskuksiin. Nyt toivoisi jatkossa, kun uskon, että kuitenkin näitä alueellistamisia tehdään myös jatkossa, että myös muut paikkakunnat pääsisivät osallisiksi kuin maakuntakeskukset, koska kun nämä työpaikat ja siirrot sinne tulevat, niillä ei kovin suuria heijastuksia ole kuitenkaan sitten näitten alueitten reunoilla näille pienemmille paikkakunnille.

Sitten kuitenkin haluaisin vielä lopuksi, arvoisa puhemies, ed. Asko-Seljavaaralta kysyä, mitkä ne toiminnot sitten ovat, kun haluaisitte kokonaan romukoppaan tämän alueellistamisen saattaa. (Puhemies: 2 minuuttia!) Toivon joitakin esimerkkejä ja niitä resursseja, miten niitä oltaisiin kohdentamassa.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. A. Kiljuselle haluan todeta, että olen tarkoin perehtynyt Väyläviraston ja Turvallisuusviraston alueellistamiseen, ja työryhmä esittää, että k aikkein taloudellisin, järkevin ja oikein ratkaisu olisi pysyttää virastot kokonaisuudessaan Helsingissä, mutta jos on pakko alueellistaa, niin alueellistetaan sitten Lappeenrantaan ja Rovaniemelle.

Elikkä aivan samalla tavalla kuin te vetoatte asiantuntijalausuntoihin, jos vedottaisiin siinä, niin Lappeenrantaan ei tulisi yhtään työpaikkaa. Kuitenkin tästä asiantuntijatyöryhmän ensisijaisesta esityksestä huolimatta olen sitä mieltä, että Väylävirastoa pitää alueellistaa Lappeenrantaan ja Turvallisuusvirastoa Rovaniemelle.

Mitä tulee ed. Asko-Seljavaaran ehdotukseen siitä, että pitäisi muutoin alueellisesti kehittää ja siitä voitaisiin olla yksimielisiä eikä riideltäisi, minulla on kyllä vahvat kokemukset siitä, että sitten kun sitä muuta alueellista kehittämistä lähdetään tekemään, kyllä täällä Pääkaupunkiseudulla keksitään tuhat ja satayksi syytä, miksi näin ei voida menetellä, miten rahaa heitetään hukkaan jne. Elikkä tällaisia verukkeita en pidä tässä vaiheessa juurikaan minkään arvoisina.

Ymmärrän hyvin ja tiedän, että totta kai siinä hiljainen tieto jää siirtymättä, toimintakin kärsii varmasti alkuvaiheessa, mutta ajan myötä, uskon, siellä Kuopiossa tulee toimimaan yhtä pätevä virasto. Ja jos kansainvälisiä esimerkkejä ottaa, esimerkiksi Ruotsissa on alueellistettu valtavasti enemmän kokonaisia virastoja ja yksiköitä eikä siellä työntekijöillä ole mitään työsuhdeturvaa. (Puhemies: 2 minuuttia!) Joko lähdet tai otat lopputilin. Tämä on Ruotsin käytäntö, meillä on paljon parempi.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Itse asiassa minun piti oikaista myös ed. A. Kiljusta yhdessä mielenkiintoisessa kysymyksessä. Tämän laitoksen, jota nyt ollaan siis pakkosiirtämässä Kuopioon, nimeksi ei olekaan tulossa Lakes, vaan nyt konsultti on saanut paljon rahaa, että hän on keksinyt uuden nimen. Se on vielä salaisuus, en voi sitä kertoa. Mutta mielenkiintoista olisi kyllä ottaa selvää, kuinka monta kymmentä tuhatta euroa konsultti on saanut siitä, että hän ensiksi keksi nimen "Lakes", joka on eräällä toisella instituutiolla jo olemassa ja jota ei voida käyttää. Ja kuinka monta kymmentätuhatta euroa hän sai lisää siitä, että hän nyt keksi uuden nimen, joka on tarkoitus ottaa käyttöön? Eli kuinka monta kymmentätuhatta euroa on palanut tällaisiin tarkoituksiin?

Totean vielä sen, että mielestäni ei ole, ed. Kähkönen, oikein se, että kun kehitysalueilla esimerkiksi lopetetaan valtion toimintoja ja työntekijät joutuvat näin huonosti kohdelluiksi, kostoksi rangaistaan sitten työntekijöitä Pääkaupunkiseudulla. Se ei ole koskaan kuulunut työväenliikkeen periaatteisiin, me emme laita työntekijöitä yhdellä alueella toisen alueen työntekijöitä vastaan. Me olemme molemmilla alueilla työntekijöiden etujen puolella.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Laaksolle, Lakes on ollut käyttönimi tämän asian osalta eikä se ole tämän asian osalta oleellinen kysymys lainkaan. (Ed. Laakso: Ei, vaan tämä oli tarkoitettu kevennykseksi!) — Joo, selvä, hyvä, kiitoksia.

Olisin nyt ed. Kähköselle tuonut vielä lisäinformaatiota nimenomaan siitä, kun hän kantoi huolta siitä, että valtion tehtäviä tulisi alueellistaa entistä enemmän, ja viittasi, että Kuopio on tässä hyvä esimerkki. Otan esille asiantuntijakuulemisista yhden lausunnon, jossa näitä laskelmia Kuopion ja Helsingin osalta on verrattu. Täällä on sanottu muun muassa, että kaikista työpaikoista valtion osuus on suurempi Kuopiossa kuin Helsingissä, elikkä Kuopiossa 12,1 prosenttia ja Helsingissä on 11,7 prosenttia, jo ennen esitettyä uuden viraston perustamista. Alueiden tasapuolisen kehittämisen tavoitetta ajatellen tämä on selvä ristiriita.

Sitten julkisen sektorin kunta/valtion osuus työpaikoista on Kuopiossa erityisen korkea, 39,6 prosenttia, kun Helsingissä on 27,5 prosenttia. Elikkä käytännössä tässä alueellistamisessa, jos ruvetaan vertaamaan Helsinki/Kuopio, niin Kuopiossa on tällä hetkellä jo valtion ja kuntien työpaikkoja enemmän kuin keskimäärin Helsingissä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokuntahan totesi siinä selvityksessään, että myöskään ne paikkakunnat, mihin on siirretty näitä toimintoja, eivät oikeastaan ole hyötyneetkään siitä siirrosta niin paljon kuin ovat aluksi luulleet. (Ed. Manninen: Se on höpöä!) — No, näin siinä selvityksessä sanotaan.

No, joka tapauksessa totean saman kuin mitä ed. A. Kiljunen sanoi tästä, että Kuopiossa on nyt jo enemmän valtion työpaikkoja suhteellisesti kuin Helsingissä. Eli Kuopion elinkeinoelämää pitäisi vahvistaa. Siellä on esimerkiksi Bella-venetehdas, joka nyt kouristelee siinä, että sillä ei ole vientimahdollisuuksia. Eikö sen vientiponnisteluja voisi jollakin tavalla auttaa? Mutta kun nämä ovat eri ministeriöissä, niin eivät ne toimi millään tavalla yhteen.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä varsinaisesti on kyse Kuopiosta. Joka tapauksessa tämä keskustelu on nyt käynyt yleensäkin alueellistamisesta. Tosiaan meillä on monia esimerkkejä näitten viime vuosien ajalta, kun on joistakin investoinneista ja panostuksista alueille kyse, esimerkkinä otan vaikkapa infraan investoinnit. Sellaisia lausuntoja kuulee täältä salista kansanedustajilta, että rahat pitäisi jostakin muusta löytää kuin näistä yleisistä täällä meillä käytössä olevista rahoista, tai jotakin muuta vastaavaa.

Myös maaseutupoliittisen selonteon keskustelun yhteydessä todettiin täällä, että välttämättä näillä reuna-alueilla ei palveluja tarvita koko vuotta jne. Eli kuitenkin nämä panostukset vuosien mittaan näille alueille ovat olleet varsin pieniä ja monesti tulee se tunne, että nekin ovat liikaa.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Lopuksi, unohdin vain todeta sen, että kannatan ministeri Hyssälän valintaa Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi, koska siinä tehtävässä hän saa huomattavasti vähemmän aikaan haittaa kuin tässä nykyisessä tehtävässään.

Keskustelu päättyi.