Täysistunnon pöytäkirja 68/2009 vp

PTK 68/2009 vp

68. MAANANTAINA 15. KESÄKUUTA 2009 kello 12.01

Tarkistettu veriso 2.0

26) Hallituksen esitys laeiksi Rikosseuraamuslaitoksesta sekä kielilain 40 §:n muuttamisesta

 

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyn alla olevassa esityksessä ehdotetaan rikosseuraamusalan organisaatiota muutettavaksi ja uudistettavaksi siten, että Rikosseuraamusvirastosta ja sen ohjauksessa toimivista Kriminaalihuoltolaitoksesta ja Vankeinhoitolaitoksesta muodostettaisiin Rikosseuraamuslaitos-niminen viranomainen.

Tässä lakiesityksessä mainitaan Vankeinhoitolaitoksen osalta sellainen tosiseikka, prosessi, joka on käynnissä, että tällä hetkellä selvitetään osana tuottavuusohjelmaa vankeinhoidon terveydenhuoltoyksikön roolia ja suhdetta muuhun julkiseen terveydenhuoltoon. Esitänkin huoleni siinä suhteessa, ollaanko tuottavuusohjelman mukaan ja tuottavuusohjelman kautta palaamassa entiseen aikaan, jolloin vankeja kuljetettiin pitkin poikin Suomea saamassa perusterveydenhuoltoa, jos omat yksiköt lakkautetaan ja terveydenhuolto hankitaan täysin julkisesta terveydenhuollosta.

Samanaikaisesti uuden vankeuslain kanssa voimaan tulleen aluevankilauudistuksen tavoitteena oli yhdistää laitoksia suuremmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin kunkin aluevankilan alueella olisi kattavasti erityyppisiä laitoksia ja toimintoja siten, että vanki voisi suorittaa rangaistuksensa hänelle soveltuvissa laitoksissa ja toiminnoissa kotipaikkansa alueella rangaistusajan suunnitelman mukaisesti. Tämä on tietysti myönteinen tavoite, jos ajatellaan, että vangit saisivat olla lähellä omia perheitään ja omia sosiaalisia verkostojaan, jotta vierailut ja muu sosiaalinen toiminta mahdollistuisi. Mutta kuinka tällä hetkellä, kun arjen realiteetit ovat kertoneet meille, että vankimäärä on lisääntynyt entisestään päinvastoin kuin on tavoiteltu, turvataan vankien inhimillinen sijoittaminen eri vankiloihin, koska on tullut esille tilanteita, joissa vankeja on jouduttu sijoittamaan vanhoihin paljuselleihin tilanpuutteen vuoksi?

Kriminaalihuollon tavoitteena on uusintarikollisuuden sekä rikollisuudesta aiheutuvan syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen ja vähentäminen. Samoin kuin vankeinhoidossa myös kriminaalihuollossa laaditaan yhdyskuntaseuraamuksia suorittaville rangaistusajan suunnitelma. Pidän näitä asioita merkittävinä ja hyvinä. Mutta kuinka toteutamme näitä suunnitelmia ja uusia visioita, jos henkilöstöä ei vankiloissa ole riittävästi?

Tässä uudessa lainsäädännössä muutetaan vankiloiden virat valtakunnallisiksi. Ne ennen olivat alueen sisäisiä virkoja. Tässä on työnantajalla jatkossa mahdollisuus siirtää virka mihin vaan, ja esitänkin huoleni esimerkiksi Pelson osalta, kun tällä hetkellä toimintoja supistetaan ja pohditaan muutostilannetta. Kun kokonaisuuden kannalta tällä hetkellä vankeinhoidossa henkilöstömitoitus on keskiarvoltaan 0,76, niin Pelsolla ajetaan kuin käärmettä pyssyyn alempaa keskiarvoa 0,66. Mielestäni tämä on ristiriidassa rikosseuraamusalan kehittämistavoitteiden kanssa. Toki tuottavuuden lisääminen on meidän kaikkien tiedossa ja se on merkittävä tavoite tällä hetkellä koko valtionhallinnossa, mutta se, mihin suuntaan meillä vankeinhoidon tila on tällä hetkellä kehittymässä ja turvataanko vangeille aidosti turvalliset olosuhteet, herättääkin kysymyksiä.

Lisäksi mietin henkilökunnan oikea-aikaisen mitoituksen osalta myös työnkuvien kehittämisen ja osaamistarpeiden jatkovalmistelua. Tässä lakiesityksessä kirjataan, että on rikosseuraamusalalle valmistumassa yhtenäinen henkilöstrategia 2009—2012, joka ottaa huomioon valtion yhteiset henkilöstöpoliittiset periaatteet, tuottavuushankkeen vaatimukset ja Rise 2010 -hankkeen edellytykset. Ihan oikeutetusti henkilöstö on kysynyt, kun tämä lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn ja eteenpäin valiokuntiin hiottavaksi ja päätettäväksi, onko todellakin niin, että kun tällä hetkellä on kesken tämän henkilöstö-strategian laatiminen yhdessä henkilöstöjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, että tehdään organisaation selvittämis- ja kehittämistyötä aivan turhaan, jos laki lyödään lukkoon ja sitten jälkikäteen selviää, mitä asioita olisikin tarvinnut viedä eteenpäin.

Lisäksi organisaation keventämisen osalta on herännyt kysymys siitä, olisiko todella mahdollisuus laajempaankin remonttiin Rikosseuraamuskeskuksen johtajien osalta: vankiloiden johtajien, aluevankilajohtajan, vankilan apulaisjohtajan, joka muuttuu uudessa esityksessä osastojohtajaksi, ja apulaisjohtajien suhteen. Nyt näyttää siltä, että Kriminaalihuoltolaitoksen naiset ja miehet saavat pitää paikkansa, johtotähdet säilyvät ja tavallaan tekevien käsien, osaavien henkilöiden, jotka tekevät vankien kanssa sitä lähityötä, päälukua ollaan aktiivisesti vähentämässä.

Tällä hetkellä esimerkiksi aiemmin mainitsemani Pelson vankilan osalta on esitetty kysymys, että jos henkilöstömäärää tämänhetkisen vankiluvun valossa pienennetään, miten voidaan toteuttaa turvallisuussuunnitelmaa, toteutuvatko vankien oikeudet, joutuuko vankila käyttökieltoon turvallisuussyistä, kun ei ole riittävää henkilöstöä paikalla varmistamassa vankien turvallista elämää. Ja ovatko todella asiat kunnossa koko meidän vankeinhoidossamme, ja kuka kantaa vastuunsa, mikäli henkilöstömitoitukset asetetaan liian alhaisiksi?

Tällä hetkellä ollaan tietysti siinä onnellisessa tilanteessa, että ilmeisesti turvallisuusvaatimuksien suhteenkaan paloturvallisuusviranomaiset eivät ole tehneet viimepäisiä mittauksia ja selvityksiä. Todellisuus Pelson vankilassakin tällä hetkelläkin on se, että jos henkilöstömäärä lasketaan tuohon 0,66:een elikkä valtakunnallisen keskiarvon 0,76 alle, se tarkoittaa sitä, että vankilalla täytyy olla valmis suunnitelma automaattijärjestelmästä, pitää tietää, milloin järjestelmä otetaan käyttöön, mitä se maksaa, kuka sen vastuuttaa ja millä tavalla nämä asiat aiotaan hoitaa, jos miehistölukua vähennetään.

On käsittämätöntä, miksi ollaan edelleen nihkeitä eläköitymisen osalta siinä, että voitaisiin jatkaa siirtymäaikaa 2012:sta 2015:een, joka todella mahdollistaisi sen, että ketään ei tarvitsisi virkasiirrolla ajaa muualle. Jos katsoo käsittelyssä olevaa lakiesitystä, niin havaitsee sen, että on tarkoituksena toteuttaa hyvää hallintoa ja hyvää menettelyä valtion toiminnoissa. Toivoisin, että nyt pohdittaisiin — ja koska täällä on runsaasti keskustalaisia kollegoja paikalla, niin myös vaikutettaisiin niin — että myös Pelson osalta mitoitukseksi otettaisiin valtakunnallinen keskiarvo 0,76, mikä tarkoittaisi virkajärjestelyissä 92 miestyövuoden vahvuutta, ja sen päälle tulisivat henkilöt, jotka eläköityvät vuoteen 2015 mennessä, niin että heidän eläköityessään virka automaattisesti ikään kuin jäätyisi pois. Se ei vaikuttaisi muuhun kuvioon. Pitkät työurat saisivat päättyä kaikessa rauhassa ja inhimillisesti.

En tiedä, onko tämä arvovaltakysymys, mutta toivoisin, että positiivista viestiä myös näille valtionhallinnossa pitkän uran vankeinhoidossa tehneille henkilöille pystyttäisiin lähettämään. Kyllä näissä asioissa on kyettävä katsomaan myös se inhimillinen näkökulma. Lääkelain käsittelyssä tuli mielenkiintoisella tavalla esille, että puolustetaan alueita henkeen ja vereen, ja olen kyllä valmis puolustamaan Kainuuta ja Pelsoa samalla tavalla kuin täällä helsinkiläiset kollegat puolustivat omiaan.

Keskustelu päättyi.