Täysistunnon pöytäkirja 68/2009 vp

PTK 68/2009 vp

68. MAANANTAINA 15. KESÄKUUTA 2009 kello 12.01

Tarkistettu veriso 2.0

7) Hallituksen esitys laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys kaupallisista tavarankuljetuksista annetun lain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 32/2009 vp) täydentämisestä

 

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on aivan aiheesta oltu huolissaan ja puhuttu paljon suomalaisten kuljetusyrittäjien ja kuljetusyritysten toimintaedellytyksistä niin täällä kotimaassa kuin kansainvälisessä liikenteessä. Tämä lakiesitys liittyy siihen, että suomalaiset ja ulkomaiset Suomessa toimivat logistiikka-alan toimijat ovat ryhtyneet käyttämään ulkomaisia kuljetusyrityksiä Suomen sisäisessä tavarankuljetuksessa.

Jäsenvaltion liikenteenharjoittajalla on mahdollisuus harjoittaa tilapäistä sisäistä liikennettä toisessakin EU:n jäsenvaltiossa. Tämä tilapäisyyden käsite on ollut kovin erilainen eri maissa. Tämän lain myötä viranomaiset saavat tarvittavia välineitä valvontaan, jolla estetään halvemman kuljetushintatason EU-maiden kuljetusyritysten villi toiminta. Valiokuntakäsittelyssä lisäsimme 6 §:ään 2 momentin, jossa valiokunta linjasi muun muassa sen, että Suomen sisäisten kuljetusten määrä määräytyisi kuorman purkamisen lukumäärän mukaisesti. Eli toivottavasti nyt sitten tämä on riittävän yksikäsitteinen. Niin uskomme.

Arvoisa puhemies! Ministeriön asetuksella tullaan myöhemmin säätämään luotettavasta todistuksesta tai todisteesta, jolla voidaan osoittaa tämä kuljetus Suomeen ja myös sitten Suomen sisäinen kuljetus. Syy, miksi valiokunnat eivät tehneet tätä, on se, että EU-tasolla parhaillaan valmistellaan asiaa koskevaa säännöstä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: lakiesitys tulee todella tarpeeseen. Sitä on kaivattu. Kuljetusmarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että kuljetusten suorittamisen pelisäännöt ovat mahdollisimman selkeitä, ja uskon, että tämän lakiesityksen myötä ainakin melkoinen parannus niihin tulee.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä niin sanottu kabotaasilaki elikkä ehdotus laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista on erittäin ajankohtainen. Tätähän on tässä kevään mittaan Skalin toimesta ainakin voimakkaasti ajettu. Skal piti juuri viime viikonvaihteessa liittokokouksensa, ja myös siellä tämä asia oli esillä ja todettiin, että kerrankin, voisiko sanoa näin, ollaan juuri oikealla hetkellä tekemässä tarkkaa lakisäädöstä, mikä rajaa kaupallisen kuljetuksen viikon aikana kolmeen purkuun, ja purku on se, millä mitataan nämä kaupalliset kuljetukset.

Tämä on hyvä säädös, ja nyt kun tämä todennetaan asiapitoisilla asiakirjoilla, tästä tulee riittävän tarkka, ja saadaan tämä tavarankuljetus järjestykseen Suomessa. Tämä on tuottanut ongelmia, koska ulkolaisilla liikennöitsijöillä tai autoilijoilla on ollut mahdollisuus rajoittamattomasti harjoittaa liikennöintiä Suomessa. Tämä myös siinä mielessä hyvä, että tämä on yhdenmukainen EU:n kanssa, koska EU:ssa myös päädyttiin kolmeen kuljetukseen per viikko kabotaasiasiassa. Ollaan erittäin hyvällä asialla ja oikeaan aikaan. Tämä on muun muassa Skalin tavoitteiden mukainen näkökanta, ja tässä mielessä eduskunta voi olla tyytyväinen myös tähän lakiesitykseen.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä maan sisäisen liikenteen laki eli kabotaasilaki tulee todella kiireisesti tarpeeseen, laki kaupallisen tavarankuljetuksen lain muutoksesta ja kuljetusten rajoittamisesta. Kotimainen kuljetus-elinkeino tarvitsee todella täyden tukemme. Venäjän-liikenne meni jo naapurimaan rekoille. Nyt jopa meidän kotimaista liikennettämme uhkaavat kabotaasia ajavat baltti- ja puolalaisrekat. On jopa väitetty, että ulkomaan rekat ajelevat täällä polttoöljyllä. Totta kai kabotaasiliikenteen on oltava mahdollista. Ajavathan myös suomalaiset rekat maan sisäisiä keikkoja ulkomailla ajettuaan sinne ensin yhden kansainvälisen kuorman. Tosiaan tämä laki olisi joka tapauksessa tullut ensi vuonna voimaan, mutta nyt on räjähtänyt tämä tilanne käsistä. EU-maiden rekkojen ajot ovat täällä räjähtäneet. Ne tuovat yhden rahtilastin tänne ja sen jälkeen täällä rajoituksetta ajelevat, miten sattuu, ilman kontrollia. Nyt suomalaiset kuljetusalan toimijat ovat näitä hintojen polkijoita hyödyntäneet.

Tilanne on niin paha, että jos ei kabotaasirajoitusta olisi nyt kesällä jo tehty, ensi talvena ei olisi enää ollut samaa määrää kotimaisia rekkayrittäjiä kuin nyt. Varmasti olisi ollut edessä konkurssien aalto, ja saattaa olla, että joitakin konkursseja tulee jo nyt. Eräs tamperelainen rekkayrittäjä soitti ja kertoi, että toinen rekka on ajossa, toinen kallis rekka seisoo pihassa kiitos balttirekkojen ajojen.

Haluan kiittää tässä yhteydessä valiokuntaa ja liikenneministeriä myös ripeästä toiminnasta. Tämä tilapäisen liikenteen säännöshän menee niin, että muualla kuin Suomessa myönnetyllä yhteisöluvalla saa luvanhaltijan käyttämällä ajoneuvolla tehdä enintään kolme Suomen sisäistä kuljetusta Suomeen päättyneen kansainvälisen kuljetuksen yhteydessä enintään viikon aikana siitä päivästä, jona Suomeen tuotu kuorma on purettu. Kuljetus Suomeen ja Suomen sisäinen kuljetus on osoitettava rahtikirjalla, kuljetustilauksella tai muulla luotettavalla todisteella. Jos ei näitä asiakirjoja löydy, siinä vaiheessa poliisi tai Tulli voi keskeyttää ajon. Toivottavasti myös poliisilla ja Tullilla on resursseja valvoa tätä lakia, nyt kun tämä on kuitenkin varsin yksiselitteinen.

Muutenkin tämän suomalaisten nöyristelyn tuonne Euroopan unioniin päin tässä rekka- ja yrittäjäasiassa täytyisi todella loppua. Meidän täytyy osoittaa tahtoa, että me myös haluamme puolustaa suomalaisia yrittäjiä tässä pitkien etäisyyksien maassa, jossa kuljetussuorite asukasta kohden on Euroopan korkein. Maanteiden tavaraliikenne on tärkein kuljetusmuotomme ja hoitaa tehokkaasti koko tätä yhteiskuntaa ja sen logistiikkaa. Talouden taantuma ei käänny, ellei suosita kotimaista kuljetuselinkeinoa. Todellakin muun muassa Skal on tämän asian sanonut.

Vaikka tämä suoranaisesti ei liity tähän kabotaasilakiin, niin en voi olla puuttumatta siihen, mitä tapahtui europarlamentissa vielä tänä vuonna, kun työaikadirektiiviä määrättiin. Rekkamies ei saa pestä tai huoltaa rekkaansa ajoajan jälkeen. Siis taloaan tai henkilöautoaan saa pestä, mutta ei työvälinettä. Tätä mieltä oli osa suomalaisten mepeistä ja äänesti europarlamentissa tällaisena kannan puolesta: 307 vastaan 332. Tämä asia täytyy ottaa uudelleen syksyllä esille varmasti europarlamentissa, ja Suomen meppien täytyy puolustaa suomalaisia yrittäjiä. Kohta kai EU:ssa määrätään jo, mihin aikaan sen rekkamiehen pitää mennä nukkumaankin vaimon viereen. Äänestyksessä sosialistit ja äärioikeisto löysivät toisensa. Molemmat ryhmät haluavat kaataa suomalaisia ja yleensäkin pienyrittäjiä Euroopassa. Täytyy muistaa, että suurissa Euroopan maissa kuljetusyritykset ovat satojen rekkojen firmoja, joilla on kyllä varaa palkata niitä rekan pesijöitä. Mutta meillä on näitä yhden kahden rekan miehiä, joiden täytyy myös puhdetöitä tehdä, että firma pysyy pystyssä. Me olimme liikennevaliokunnassa myös tätä mieltä, mutta siitä huolimatta osa mepeistä äänesti suomalaisia yrittäjiä vastaan.

Yrittäjyys, johon kuuluu liukuvat työajat, on kohta rikos täällä Suomessa. Olen sitä mieltä, että tämä EU-kriittisyys, mikä kansan sisällä on, juuri tulee tästä aika paljon, että tulee näitä direktiivejä, missä suorastaan lyödään päähän meidän suomalaisia tavallisia pieniä yrittäjiä. Ja kuka puolustaa näitä? Meidän täytyy ainakin Suomessa ja täällä eduskunnassa olla ryhdikkäitä, jos eivät mepit ole, ja puolustaa yrittäjiämme, ja koetamme elää näitten direktiivien kanssa. Mutta oli hyvä asia, että asiassa, johon me voimme puuttua, tässä kabotaasikysymyksessä, me näytimme nyt, että kyllä mekin osaamme tehdä elämän ulkomaalaisille vaikeaksi. Jos me menisimme Espanjaan tai muualle touhuamaan, miten sattuu, niin kyllä nekin osaavat tehdä meidän elämämme vaikeaksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Alatalo oli sitä mieltä, että työaikadirektiivi kaadettiin sen vuoksi, että haluttiin hankaloittaa yrittäjien elämää. Kyllä kysymys oli siitä, että työaikadirektiiviin sisältyi mahdollisuus 60 tunnin työviikkoon vuoden tasauksella eli 60 tunnin työviikoista olisi tehty normi. Olisi monta kuukautta voinut mennä tällaisilla työviikoilla ja sitten tasata vuoden sisällä. Tämä oli merkittävä asia, että Euroopan parlamentti tältä osin kaatoi työaikadirektiivin, ja se on hyvä asia.

Siinä, minkä ed. Alatalo nosti esille, on kysymys enemmänkin siitä, miksi pitää koplata hyvin erityyppisiä asioita. Tähän työaikadirektiiviin pyrittiin koplaamaan vuokratyötä ja muuta. Asiat pitäisi päättää asioina eikä yrittää koplata yhteen niin, että saadaan läpi tällaisia asioita kuten 60 tunnin työviikko.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pakko todeta, että ed. Arhinmäki ei varmaan muiden kiireidensä takia ole ehtinyt seuraamaan Euroopan parlamentin toimintaa. Äänestys työaikadirektiivistä oli aivan eri asia kuin äänestys kuljetusyrittäjien työaikadirektiivistä. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Siinä asiassa nimenomaan päädyttiin juuri siihen, kuten ed. Alatalo kertoi, ja myöskin suomalainen vasemmisto oli sitä mieltä, että rajoitetaan jopa yrittäjän työaikaa, mikä on täysin vastoin meidän perustuslaillisia oikeuksiakin ja sillä tavalla hyvin käsittämätön lopputulema. Itse asiassa sitä on täysin mahdoton myöskään valvoa, ellei sitten ajatella, että sitä valvotaan sillä tavalla, että työsuojelutarkastaja muuttaa asumaan kuljetusyrittäjän kanssa. Minä en usko, että se on kovin järkevää työsuojelutarkastajan ajankäyttöä.

Toivon ja uskon nyt niin, koska parlamentin koostumus on se, mikä oli vaalien tuloksena, että tämä kuljetusyrittäjien direktiivisasia saadaan käsiteltyä järkevästi eduskunnan tahdon mukaisesti uudelleen. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Sen jälkeen tämä varsinainen työaikadirektiiviasia jää edelleen kesken.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko yhtyä ed. Satosen näkemykseen ja myöskin ennen kaikkea ed. Alatalon näkemykseen siitä, millä tavalla tässä asiassa on menetelty. Suomen yrittäjät ovat nähneet tämän asian mustana maanantaina. Ei yrittäjien työaikaa yhden elinkeinon piirissä voi tällä tavalla rajoittaa. Yrittäjien menestys ja suomalainen menestys on perustunut pitkälti työntekoon, ja se perustuu edelleenkin. Se, teetkö töitä 40 tuntia, 60 tuntia vai 80 tuntia, on aina itse henkilöstä ja yrittäjästä kiinni. Mutta lailla säätämällä näin ei voi tehdä, vielä sellaisella lailla, jonka valvonta on täysin mahdotonta. Tuntuu käsittämättömälle tämä päätös.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä ed. Arhinmäen puheenvuorosta täytyy myöskin tehdä se johtopäätös, että jos hän ajattelee, että kuljetusyrittäjä pitää pistää jonkin raamin sisään, niin eikö ole niin, että ed. Arhinmäki haluaa samalla myös kaikkia muita pistää saman raamin sisään. Tämähän ei tämän päivän yhteiskunnassa toimi, sillä yrittäjien kukkarosta kustannetaan niin paljon palveluja tämän päivän yhteiskunnassa, että jos heidän työtänsä ryhdytään rajoittamaan, niin tämä yhteiskunta on huutavassa hukassa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä varmasti on niin, että vasemmisto paljon vähemmän yrittää yhteiseen raamiin laittaa ihmisiä kuin ehkä keskustapuolue ainakin silloin, kun on kyse henkilökohtaisista valinnoista.

Mutta tästä direktiivistä: Ensinnäkin pitää myöntää silloin, kun on virheellinen näkemys, se, että kun ed. Alatalo puhui työaikadirektiivistä, oletin, että nämä asiat liittyvät yhteen. Minä rehellisesti myönnän, että silloin puhuin eri direktiivistä kuin mistä ed. Alatalo puhui. Pitää aina täällä eduskunnassa olla reilu, ja sanon, että puhuin työaikadirektiivistä, ja tässä on kaksi työaikadirektiiviä. Totta kai tämä on eri asia. Pitää meidän pitää huolta siitä, että yrittäjiä ei vedetä piippuun myöskään, että he jaksavat tehdä sitä arvokasta työtä. Mutta tältä osalta myönnän, että puhuin eri direktiivistä kuin ed. Alatalo.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myönnän oman virheeni myös. Minun olisi pitänyt puhua nimenomaan kuljetusyrittäjien työaikadirektiivistä. Olen samaa mieltä, ettei rengeillä ja työntekijöillä voida teettää enemmän kuin on määrätty, mutta suomalainen yrittäjä on yleensä tottunut tekemään ilman kelloa työtä.

Niin kuin tässä on todettu, todellakin, miten se EU-tarkastaja nyt sitten pystyy tätä tarkastamaan. Pitääkö rekkatallin viereen rakentaa mökki, että se pystyy niitä iltapuhteita tsekkaamaan? Eli tästä oli vain kysymys, että suomalainen yrittäjä haluaa joustavasti tehdä työtä ja ajoaika, johon on vedottu, tähän liikenneturvallisuusasiaan, on jo valvottu ajoaikadirektiivillä. Hän ei saa ajaa yhtään sen enempää kuin on ajoaikadirektiivissä määritelty.

Uskon, että tämä asia tulee syksyllä esille varmasti europarlamentissa, ja ainakin me tuemme tätä näkemystä, että yrittäjällä on mahdollisuus joustavaan työaikaan. Silloin, kun ajoja on vähemmän, sitten ajetaan myös vähemmän, mutta silloin, jos iltapuhteena pitää auto huoltaa ja tehdä paperityöt, niin tehdään.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tulkitsin kunnioitetun puhemiehen huomaamattomista käsimerkeistä, että edustaja tulee puhumaan pönttöön seuraavaksi ja voi kommentoida siitä tätä asiaa, vaikka itse käsittelyssä oleva asia on hieman toisenlainen.

Ed. Alatalo puuttui kyllä ihan oikeaan asiaan, jota edustajat Satonen ja Paajanen hyvin oikeasti todistivat. Kuljetusyrittäjien työaikadirektiivi on erittäin merkittävä Suomen kaltaisessa maassa, jossa on pitkät etäisyydet, 9 000 kuljetusyrittäjää, yhden kahden auton kuljetusyrittäjää, eli sillä tavalla tämä on Suomen kannalta keskeisen tärkeä asia, ja todella toivon vilpittömästi, että kun uusi parlamentti kokoontuessaan käsittelee tämän asian, se ottaa siihen uuden kannan, aiemmasta poikkeavan kannan. Tämähän oli myös komission esitys, johon neuvotteluteitse päädyttiin. Eli siinä mielessä kyse oli kompromissista, joka oli Suomen linjan mukainen. Tähän meillä myös yli puoluerajojen eduskunnassa liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyi. Eli sillä tavalla kansallisesti olemme siinä asiassa yhtä mieltä.

Arvoisa puhemies! Täällä on käsittelyssä tänään hallituksen esitys laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista annetun lain muuttamisesta, ja täällä on ollut hyvä pohjakeskustelu tähän hallituksen esitykseen liittyen.

Tässähän todellakin on kyse siitä, että EU-jäsenmaiden velvollisuus on säätää laki siitä, millä tavalla toisesta jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa liikennettä tilapäisesti alueella eli kabotaasiliikennettä. Siinä mielessä tämä ei ole kansallinen mielipidekysymys, että voisimme päättää täällä itsenäisesti, haluammeko me kabotaasiliikennettä vai emme.

Tämä tilapäisyyden käsite on myös asia, josta voidaan kansallisesti päättää. Kun hallituksen alkuperäinen esitys tehtiin, niin asian käsittely oli vielä Euroopan unionin sisällä kesken, ja kun sieltä sitten päätös tuli, niin siellähän tuli sitten tämän yhden viikon maahan saapumisen rajoituksen lisäksi vielä tämä kolmen Suomen sisäisen kuljetuksen rajoitus, ja minun mielestäni ministeriö hyvin asianmukaisesti yhdessä valiokunnan kanssa lähti käsittelemään tätä asiaa ja teki sitten täydentävän esityksen tähän aiempaan hallituksen esitykseen nähden, jossa sitten tämän viikon rajoituksen lisäksi tuli kolmen sisäisen kuljetuksen rajoitus, jonka sanamuotoa pohdittiin ja mietittiin asiantuntijoiden kanssa tuolla valiokunnassa, ja siitä kyllä täytyy täysi tunnustus valiokuntaneuvoksen ja ministeriön yhteistyölle antaa, että saatiin vielä hyvä nimenomaan tuohon kuorman purkamiseen liittyvä peruste tämän kansainvälisen kolmen kuljetuksen määrittämiseen viikon sisällä. Eli itse koen, että tämä esitys on hyvin selkeä ja tuo nyt raamit kabotaasiliikenteelle Suomessa tästä eteenpäin, kun tämä voimaan saadaan.

Täällä on hyvin todettu myös se, että kuljetusala on tällä hetkellä isossa kriisissä niin kuin tietysti tämän taloustilanteen takia moni muukin ala. Se, että me eduskunnassa lainsäädännöllä kykenemme tukemaan kuljetusalaa muun muassa tämän esityksen osalta, on kyllä aivan oikea linja, ja sillä tavalla voimme hyvinkin isänmaan asialla ollen hyväksyä ja puoltaa tämän lain voimaantuloa. Siltä osin tämä kabotaasiliikenne, joka vielä toistaiseksi on kuitenkin kohtuuden rajoissa pysynyt, saa sillä tavalla raamit.

Tässä valiokunnassa olleessa selvityksessähän todettiin, että 2007 kabotaasin osuus oli Suomessa vain 0,04 prosenttia. Mutta ne viestit, joita tuolta satamista ja terminaaleista on tullut, kertovat, että kabotaasiliikenteen osuus on lisääntymässä. Eli siltäkin osin hyvin ajankohtaisen asian kanssa olemme tekemisissä.

Toinen asia, joka tähän hallituksen esitykseen liittyy, on säännös postitoimen luvanhaltijan työntekijän auton käyttämisestä, eli siihen ei tarvita erikseen liikennelupaa. Tämäkin oli minun mielestäni oiva esimerkki ja osoitus siitä, millä tavalla esille nostettuun ongelmaan pystytään reagoimaan nopeasti niin, että ministeriö ja sitten eduskunta tiiviissä yhteistyössä ottaa tämän asian käsittelyyn ja tekee siitä sitten esityksen, ja tänään täällä sitä käsitellään toisessa käsittelyssä ja tullaan tällä viikolla tämä asia hyväksymään. Eli tältä osin voidaan sanoa, että erinomaista lainsäädäntötyötä ja prosessia. Kovin usein moititaan ministeriöitä ja siinä sivussa tietysti myös eduskuntaa siitä, minkälaista lainsäädäntöä täällä tehdään; nyt tämän osalta kyllä selkä suorana voi sanoa, että reagoidaan kansallisesti oikein tällaisiin ajankohtaisiin ongelmiin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viimeisen asian osalta voi todeta sen, että sitä eduskunnan säätämää lakia tulkittiin sillä tavoin, että se johti tällaiseen käsittämättömään ongelmaan, ja mikäli muistan oikein, ed. Pulliaisella oli siitä lakialoitekin silloin, kun tämä oli lähetekeskustelussa.

Arvoisa puhemies! Kuljetusala on kriisissä, ja kabotaasiliikenne on yksi osa sitä. Tämä valvonta tässä on ollut ongelma ja tulee varmasti olemaan vieläkin, eli tämä yhteisluvalla kolme purkua on varmasti luettuna erittäin hyvä, mutta miten sitä pystytään valvomaan? On paljon puhuttu poliisin ja Tullin osalta siitä, että tuottavuusohjelma kohdistuu sinnekin eli onko siellä resursseja todella paneutua näihin valvontatehtäviin. Se olisi tärkeää.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tähän kuljetusalan kriisiin liittyy myös se mielenkiintoinen ongelma, että esimerkiksi eräs valtionyhtiö sanoi suomalaisten kuljetusyrittäjien kanssa sopimukset irti ja palkkasi puolalaiset, ja meillä on olemassa eräs valokuva, jossa tämä puolalainen kuljetusauto, rekka, tankkaa suoraan polttoöljyä tankkiinsa. Eli jos ne ostavat Suomessa jotakin polttoainetta, niin sitten saattaa olla, että tällaista toimintaa harjoitetaan.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni eräs suuri ongelma, joka liittyy kuljetusalan kriisiin, on vanhat sopimukset Venäjän kanssa. Eli ainakin väitetään näin, että venäläinen rekka voi tuoda Suomeen, kun tulee tänne, mukanaan jopa tuhat litraa polttoainetta ja pystyy liikkumaan Suomen teillä aika pitkäänkin eikä tarvitse ostaa polttoainetta Suomen alueelta ollenkaan, ja siinä myöskin niitten kabotaasiliikenne, jota ei pystytä tällä hetkellä valvomaan lainkaan käsitykseni mukaan, on suuri ongelma.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat suurissa vaikeuksissa tämän lamankin takia, ja tämä ulkolaisten yrittäjien toiminta valtakunnassa on kyllä aiheuttanut vielä lisäongelmia tähän. Siinä mielessä ed. Kallinkin toivomukset, että tähän saadaan korjausta, ovat olleet paikallaan. Nyt hallitus on tehnyt hyvän esityksen ja liikenne- ja viestintävaliokunta on tehnyt tästä esityksestä vielä paremman mietinnön, ja toivon mukaan nyt voidaan näihin ulkomaisen kilpailun vääristymiin puuttua.

Täällä nousi tämä kuljetusyrittäjien työaikadirektiiviasia esiin, ja täytyy kyllä todeta, että yrittäjän on kyllä hyvin vaikea pysyä 60 tunnin viikkotyöajoissa ja siinä mielessä tähän asiaan kyllä pitää saada korjaus, että varmaan tähän on kyllä suuria paineita. Toivotaan, että siellä EU:ssa löytyy järki tällä kohtaa. Ei yrittäjä voi tämmöisen työajan puitteissa menestyksellisesti toimia.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta ripeästä toiminnasta ja valiokuntaa hyvästä mietinnöstä. Tämä minun mielestäni osoittaa, että me pystymme muuttuvaan tilanteeseen reagoimaan riittävän nopeasti. Toivotaan nyt, että tämä on myöskin riittävän tehokas keino, että se todellisuudessa vaikuttaa.

Kysehän on yksinkertaisesti siitä, että vaikka me olemme täällä taantumassa, niin esimerkiksi Baltian maissa tämä taantuma on vielä huomattavasti voimakkaampi kuin meillä ja se on yksinkertaisesti johtanut siihen tilanteeseen, että sielläpäin ei ole käytännössä ollut muuta mahdollisuutta kuin yrittää tulla tänne Suomen markkinoille. Sen seurauksena on saatu myöskin sekoitettua näitä Suomen markkinoita, jotka jo kotimaisesta taantumasta ja viennin vähenemisestä johtuen ovat olleet muutenkin vaikeuksissa. Eli tämän tyyppinen reagointi on minun mielestäni ihan välttämätöntä, että taataan suomalaisten kuljetusyrittäjien tulevaisuus ja pidetään huolta siitä, että meillä jatkossakin säilyy tämmöinen pienyritysvaltainen kuljetusyrittäjäsektori, joka monessa suhteessa on meidän taloutemme vahva osa, koska se on kuitenkin hyvin joustava. Ja siellä tosiaan nämä yrittäjät tekevät pitkää päivää ja toivottavasti saavat tehdä sitä myöskin jatkossa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuljetusyrittäjien ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa, ja siellä on monilla sektoreilla oltu suurissa vaikeuksissa. Yksi on puunkuljetusala, jolla kuljetukset ovat niin kovin kilpailutettuja, ja kun yrittäjäkunnassa on, mikä on kylmä totuus, lievää ylikapasiteettia, ajetaan nahkoineen niitä kuljetuksia. Omassa suvussani serkkuni on puunkuljetusta harjoittanut toisessa polvessa. Hän lopetti 35 vuoden taipaleen siksi, että hän oli tienannut vähemmän kuin hänellä töissä ollut kuljettaja, jo vuosia.

Tämä hallituksen esitys tästä kabotaasista on varmasti suomalaista kuljetusyrittäjää turvaava, tuo viikon sääntö ja kolme purkua siltä osin. Ed. Vistbacka oli varmaan tässä asiassa oikeassa, että se valvonta on tärkeä asia, millä tavalla pystytään huolehtimaan siitä, että kun näitä yrittäjiä tuolta rajojen takaa tulee — enenevässä määrin ilmeisesti tälläkin sektorilla, kun voidaan huonosti, niin kuin ed. Satonen totesi — ei sallimatonta kabotaasia pääse syntymään. Uskon, että kuljetusala itse pyrkii pitämään huolta siitä, että valvotaan tätä muualta tulevaa kuljetuskuntaa; en usko, että pelkästään viranomaisten voimilla sitä pystytään valvomaan, vaan alan täytyy myös itse huolehtia siitä omalta osaltaan.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka toi esille käytännön elämästä sen karuuden, mitä pahimmillaan voi olla, tämänkin asian yhteydessä, kabotaasin harjoittaminen. Itse asiassa se, miksi tuossa hallituksen alkuperäisessä esityksessä ei ollut sitä kolmen purun tai kolmen keikan rajoitusta, lähti juuri tästä valvontakysymyksestä: lähdettiin siitä liikkeelle, että ei voida valvoa, ei kyetä valvomaan, ei saada selville, ja sellaista lainsäädäntöä ei pidä luoda. No, totta on tietysti tämäkin puoli, mutta kyllä valiokunta lähti omassa käsittelyssään siitä, että tämän asian osalta pitää antaa vahva signaali, että Suomessa ei voi tehdä asioita vapaasti noin ja näin, ja tämä signaali tässä haluttiin antaa, ja siltä osin olen hyvin tyytyväinen, että hallitus ei sitten ministeriön toimesta omaa esitystään lähtenyt jarruttelemaan vaan antoi täydentävän esityksen, jossa sitten tämä rajoitus tuli voimaan. Ja tietysti tämän valvonnankin osalta raamit tässä esityksessä hyvin selkeällä tavalla lyötiin poliisiviranomaisten, tulliviranomaisten osalta määritte-lemällä tuo laki hyvinkin yksinkertaiseksi ja selväksi, millä perusteella sitten voidaan määritellä nämä kolme keikkaa eli kolme purkua viikon sisällä, jotka on dokumentoitava joko kirjallisesti tai sähköisesti. Eli siinä mielessä mahdollisuudet nyt siihen valvontaankin ovat olemassa, ja tämä signaalivaikutus Suomesta ulospäin on kyllä keskeisen tärkeä, jonka valiokunta omalta osaltaan käsittelyssä halusi tuoda esille.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, korjattu esitys, osoittaa, että meillä on erinomaisen hyvä liikenneministeri, joka ymmärtää liikenneyrittäjyyden merkityksen. Tämä on näkynyt muun muassa nyt täällä käsittelyssä olevan taksilain muutoksien, asemapaikkamuutoslain, käsittelyssä.

Tämä kabotaasiliikennehän liittyy olennaisesti suomalaisten kuljetusyrittäjien mahdollisuuteen harjoittaa yritystoimintaa ja heidän toimeentuloonsa. Me tiedämme, että polttoainehintojen heilahtelu vaikuttaa voimakkaasti tähän kannattavuuteen. Toisaalta myöskin kuljetusyritysten olemassaolo ja heidän tehtävänsä on koko yhteiskunnalle aivan elintärkeä: jos ei meillä ole kuljetusyrittäjiä ja -yrityksiä, emme voi myöskään täällä elää. Tässä mielessä tähän kabotaasiliikenteeseen puuttuminen jo tämmöisessä etuajassa, vaikka EU:n direktiivihän myöhemmin ilmeisesti tulee sitten voimaan, on Suomessa erityisen tärkeää. Kabotaasiliikenteen ongelmat suomalaiselle kuljetusyrittäjyydelle ovat olleet jo vuosia tiedossa, ja niihin on kuljetusyrityksistä toivottu jonkunlaista tolkkua.

Sitten tässä on kiinnitetty tähän valvonnan selkeyteen huomiota, siihen millä tavalla voivat viranomaiset päätellä, onko kysymyksessä sellainen kabotaasiliikenne, joka pysyy näissä lain sallimissa rajoissa, vai rikotaanko tällä näitä säännöksiä, ja se on hyvä asia. Mutta minä korostan sitä, että tässä todella täytyy viranomaisille suoda sellaiset resurssit ja mahdollisuudet, että tätä voidaan valvoa, että tämän lain tarkoitus käytännön tasolla, siellä kuljetusyrityksen tasolla, myös realisoituu eikä niin, että tästä tulee kuollut kirjain ja taas laillisesti kuljetuksia tekevät ja maksut maksavat yritykset joutuvat tässä huonompaan asemaan.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin tällä lainmuutoksella nyt saadaan kunnolliset työkalut, joilla kitketään pois laiton kabotaasiliikenne. Siis kabotaasiliikennettähän sinänsä täytyy olla ja se täytyy sallia, koska suomalaisetkin rekat sitä ulkomailla harjoittavat. Mutta todellakin Suomeen tullaan kansainvälisellä rahtikirjalla, ja jokaisesta täällä suoritettavasta enintään kolmesta kuljetuksesta on oltava rahtikirjan veroinen todiste, ja jollei ole näitä asiakirjoja, niin silloin poliisi voi pysäyttää kuljetuksen. Toivomme, että resurssit on tähän poliisilla. Ylipäänsä sinivalkoinen kuljetuselinkeino on kansantaloudellisesti tärkeä, kotimainen tavaraliikennehän työllistää tällä hetkellä noin 60 000 henkilöä.

Ja mitä näihin kiitoksiin tulee — tietysti tässä kissojen täytyy nostaa häntiä — niin kyllä ministeri tietysti suhtautui tähän myönteisesti, mutta nimenomaan tämä tuli valiokunnasta ja eduskunnasta päin, tämä toive. Kyllä valiokunta lähti itse tiukentamaan tätä lakia ja toivoi niin, että valvonta myös toimii vastaisuudessa niin, että voimme säilyttää suomalaiset rekkayritykset.

Keskustelu päättyi.