Perustelut
Yleistä
Ehdotus yleiseksi tietosuoja-asetukseksi on osa käynnissä olevaa
EU:n henkilötietosuojalainsäädännön
uudistamista. Hallintovaliokunta on antanut säädöskokonaisuudesta
aikaisemmin lausunnot HaVL 22/2014 vp, HaVL
11/2012 vp ja HaVL 6/2013 vp.
Tietosuoja-asetuksella on tarkoitus korvata nykyinen henkilötietodirektiivi (95/46/EY).
Jatkokirjeessä keskitytään tietojenkäsittelyn erityistilanteita
koskevaan IX lukuun sekä puheenjohtajan ehdotukseen kansallisen
liikkumavaran mahdollistamisesta asetuksen soveltamisessa. Lisäksi
jatkokirje sisältää valtioneuvoston täydennetyn
kannan ns. yhdenmukaisuusmekanismiin. Valiokunnalla on ollut käytettävissään
puheenjohtajan 21.11.2014 päivätty ehdotus artikloiksi
ja asetuksen johdanto-osaksi. Kyseinen ehdotus sisältää muutoksia
jatkokirjeessä mainittuun versioon nähden.
Koska kyseessä on laaja kokonaisuus, on toisaalta ymmärrettävää,
että on tarve ottaa kantaa tiettyihin osakysymyksiin ja
linjauksiin, vaikka säädöspaketista vielä muilta
osin neuvotellaan. Toisaalta asetuskokonaisuudesta tulee olla selkeä käsitys
tehtäessä asiaa koskevia päätöksiä ja arvioitaessa
uudistuksen mahdollisia vaikutuksia. Kaikenkattava arvio asetuksen
vaikutuksista on valiokunnan käsityksen mukaan tehtävissä kuitenkin
vasta siinä vaiheessa, kun lainsäädännön
eri osien sisällöstä on riittävä varmuus.
Suomella on yleisvarauma asetustekstiin. Yleisvarauma tulee
edelleen säilyttää, vaikka käsiteltävänä olevista
asioista hyväksyttäisiin neuvoston osittainen
yleisnäkemys. Valiokunta korostaa, että asetustekstiin
on voitava vielä palata, mikäli se neuvottelujen
myöhemmässä vaiheessa osoittautuu tarpeelliseksi.
Kansallinen liikkumavara (1, 6 ja 21 artiklat ja IX luku)
Kansallinen liikkumavara liittyy siihen, miten jäsenvaltioille
annetaan mahdollisuus säilyttää tai antaa
täsmentävää kansallista lainsäädäntöä asetuksen
soveltamisesta. Kysymys on vahvasti sidoksissa lainsäädäntöinstrumentin
oikeudelliseen luonteeseen.
Saadun selvityksen perusteella kansallista liikkumavaraa koskeva
sääntely on kehittynyt myönteiseen suuntaan.
Asetusehdotuksen 6 artikla sisältää säännökset
niistä perusteista, joilla henkilötietoja voidaan
käsitellä lainmukaisesti. Asetusehdotuksen johdanto-osaan
on otettu Suomen ehdotuksesta lauseke, jolla tarkennetaan niitä tilanteita,
joissa rekisterinpitäjällä on oikeus
käsitellä tietoja rekisterinpitäjän
oikeutetun edun perusteella. Asiakirjajulkisuutta koskevaan 80 (a)
artiklaan on palautettu Suomen toivoma muotoilu. Säännös
mahdollistaa henkilötietojen luovuttamisen kansallisen
asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön
perusteella. Selvityksen perusteella myös työelämän
erityissääntely ja palkkatilastointia koskeva
sääntely ovat edenneet siten, että Suomi
voisi puheenjohtajan tekemien ehdotusten perusteella säilyttää nykyisenkaltaisen
kansallisen sääntelyn ja palkkatilastointia koskevan
käytännön.
Selvityksen mukaan neuvottelut ovat edelleen käynnissä.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että neuvotteluissa toimitaan aktiivisesti Suomelle keskeisten
muotoilujen säilyttämiseksi asetusehdotuksessa.
Yhdenmukaisuusmekanismi ja yhden luukun periaate
Yhdenmukaisuusmekanismin tarkoituksena on yhdenmukaistaa asetuksen
soveltamista unionin alueella. Puheenjohtajan tavoitteena on löytää sellainen
ratkaisu, jolla kyettäisiin samanaikaisesti luomaan hyvät
puitteet yritysmaailmalle ja turvaamaan rekisteröidyn mahdollisuus
asioida mahdollisimman lähellä oman maansa tuomioistuinta.
Puheenjohtajan ehdotuksessa ratkaisua on lähdetty hakemaan
siitä, että Euroopan tietosuojaneuvostolle (EDPB)
annettaisiin oikeushenkilöllisyys ja mahdollisuus tehdä sitovia
päätöksiä tietosuoja-asetuksen
soveltamisesta yksittäistapauksissa. Tämä näyttäisi
lähtökohtaisesti selkiinnyttävän
yhdenmukaisuusmekanismin toimintaa.
Ehdotuksen mukaan EDPB:n sitova päätös kuitenkin
siirrettäisiin kansallisille tietosuojaviranomaisille,
joita päätös velvoittaisi. EDPB:n päätöksestä valitettaisiin
Euroopan unionin tuomioistuimeen. Kansallisen tietosuojaviranomaisen
päätöksestä valitettaisiin kansalliseen
tuomioistuimeen. Valiokunta toteaa menettelyn olevan varsin monimutkainen.
Menettely pidentäisi käsittelyaikoja ja tuottaisi
lisää hallinnollista työtä sekä rekisterinpitäjille
että viranomaisille. Malli voisi myös johtaa useiden
erilaisten tuomioistuinratkaisujen syntymiseen.
Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että neuvotteluja
EDPB:n päätöksiä koskevasta valitusmenettelystä tulee
jatkaa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että yhdenmukaisuusmekanismissa turvataan rekisteröidyn
oikeudet riittävällä tavalla. Samalla
tulee kuitenkin varmistaa, että mekanismista muodostuu
tehokas ja toimiva ja ettei sillä lisätä tarpeettomasti
rekisterinpitäjien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.
Myös järjestelmästä aiheutuviin
kustannuksiin on kiinnitettävä huomiota.