HALLINTOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 34/2005 vp

HaVL 34/2005 vp - U 69/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteistyöyhtymäasetus)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Suuri valiokunta on 16 päivänä marraskuuta 2005 lähettänyt jatkokirjelmän 1. SM 09.11.2005 asiassa U 69/2004 vp hallintovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Asiantuntijat

Valiokunnassa on ollut kuultavana

lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen, sisäasiainministeriö

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • Suomen Kuntaliitto.

Viitetiedot

Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon HaVL 2/2005 vp.

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Asiassa on kysymys ehdotuksesta alueellisen yhteistyön eurooppalaista yhtymää koskevaksi parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta on tehnyt uuden kompromissiesityksen. Kyseessä on käytännössä uusi esitys.

Yhtymän luonnetta koskevaan 1 artiklaan ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Artikla 1bis on uusi. Sen mukaan yhtymään sovelletaan sen maan kansallisia lakeja, jossa yhtymän kotipaikka on. Tällaista valtiota kutsutaan nimikkeellä johtava jäsenvaltio (lead Member State). Kyseisen maan lakeja sovelletaan säännöksessä kaikkiin sellaisiin asioihin, joista ei säädetä ko. asetuksessa, tai jos asiasta ei ole nimenomaisesti määrätty yhtymän sopimuksessa tai säännöissä. Sovellettava laki on se, jota sovelletaan vastaavantyyppisiin yhteisöihin. Säännöksen mukaan johtava jäsenvaltio nimittää myös tahon valvomaan yhtymän toimia ja varojen hallinnointia.

Artiklaan 2 on tehty lisäys, jonka mukaan yhtymä koostuu jäsenistä, jotka ovat kelpoisia kansallisen lain mukaan osallistumaan yhtymään ja kuuluvat 1 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin, joita ovat jäsenvaltio, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä muut julkisia hankintoja koskevan direktiivin tarkoittamat julkisyhteisöt.

Artikla 3 koskee yhtymän perustamista. Jäsenvaltiot hyväksyvät yhtymän perustamisen, paitsi jos 2 artiklan 1 kohdan b—d-kohdissa tarkoitettujen viranomaisten tai yhteisöjen toimenpiteet ovat ristiriidassa kansalliseen lainsäädäntöön. Jäsenten tulee ilmoittaa aikomuksesta perustaa yhtymä jäsenvaltioille, joita asia koskee, lähettämällä niille jäljennös yhtymän perustamista koskevasta sopimusluonnoksesta. Jäsenvaltioiden tulee hyväksyä etukäteen yhtymän perustaminen. Jos perustamista ei hyväksytä, jäsenvaltion tulee antaa perusteltu vastaus epäämisen syistä kahden kuukauden kuluttua. Lisäksi artiklassa on säännös yhtymän rekisteröimisestä.

Artiklassa 4 säädetään yhtymän tehtävistä. Yhtymän tehtävät rajoittuvat taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon, jonka määrittävät yhtymän jäsenet oman toimivaltansa puitteissa. Säännös vastaa laajuudeltaan komission alkuperäistä esitystä. Artiklassa määritellään myös ne julkisen vallan käyttöön liittyvät kysymykset, joita asetus ei koske. Sellaisia ovat ainakin poliisi- ja sääntelytehtävät. Artiklan sanamuotoja on uudistettu. Sisältö on kuitenkin pysynyt suurelta osin muuttumattomana.

Artiklan 5 säännöksiä sopimuksen sisällöstä on selvennetty suhteessa yhtymän sääntöihin artiklassa 6. Artikla 6 on pysynyt käytännössä muuttumattomana. Yhtymän pakollisia toimielimiä koskeva artikla 7 on pysynyt sisällöltään muuttumattomana.

Artiklassa 8 säädetään budjetista ja vastuusta. Uutena asiana kohtaan 4 on otettu säännös siitä, että jäsenvaltiolla ei ole taloudellista vastuuta sellaisesta yhtymästä, jossa se ei ole jäsenenä.

Artikla 9 koskee voimaantuloa. Lähtökohtana on, että asetusta voitaisiin soveltaa 1.1.2007 lukien.

Valtioneuvoston kanta

Suomi katsoo, että ehdotus on edennyt Suomen kannalta hyvään suuntaan. Suomi voi periaatteessa hyväksyä sen esityksen lähtökohdan, että yhtymän perustamista koskevan sopimuksen hyväksyminen edellyttää jäsenvaltion hyväksymistä. Suomi katsoo kuitenkin, että myös uudessa ehdotuksessa on useita kohtia, jotka ovat edelleen perustuslain vastaisia. Asetusehdotuksen tarkoittaman yhtymän perustamisen tulisi olla jäsenvaltiolle aidosti valinnainen. Asetusehdotuksen ei tulisi edellyttää jäsenvaltiota ryhtymään lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin silloin, kun ehdotuksen mukaista mahdollisuutta perustaa yhtymä ei käytetä.

Lisäksi valtioneuvoston kanta sisältää artiklakohtaiset kannanotot perusteluineen.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Asiassa on kyse puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan kompromissiesityksestä alueellisen yhteistyön eurooppalaista yhtymää koskevaksi asetukseksi. Hallintovaliokunta on aikaisemmissa käsittelyvaiheissa antanut lausunnot HaVL 2/2005 vpU 69/2004 vp ja HaVL 39/2004 vpE 114/2004 vp. Perustuslakivaliokunta on arvioinut aiempaa asetusluonnosta lausunnossaan PeVL 26/2005 vpU 69/2004 vp.

Saadun selvityksen perusteella asetusehdotuksessa on tapahtunut myönteistä kehitystä ja Suomen esiin nostamia kysymyksiä on otettu ehdotuksessa huomioon. Esitykseen sisältyy kuitenkin edelleen ongelmallisia kohtia. Keskeiset ongelmat liittyvät yhtymään sovellettavaan lainsäädäntöön ja yhtymän tehtäväalaan, johon liittyy myös julkisen vallan käyttöä koskeva kysymys. Ehdotukseen ei sisälly säännöksiä hyvän hallinnon takeista, oikeudesta käyttää omaa kieltä asioitaessa yhtymän kanssa eikä asiakirjajulkisuudesta. Ehdotus ei myöskään sisällä toimeenpanoa koskevia säännöksiä.

Varsin iso muutos aiempaan on se lähtökohta, että yhtymän perustaminen edellyttää asianomaisten jäsenvaltioiden hyväksymistä. Jäsenvaltio voisi jättää yhtymän perustamisen hyväksymättä, jos se katsoo, että yhtymä ei ole yhtymän perustajaviranomaisia koskevan kansallisen lainsäädännön mukainen. Ehdotettuun lähtökohtaan voidaan hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan suhtautua periaatteessa myönteisesti. Jäsenvaltion rooli ja esimerkiksi se, mitä kansallista lainsäädäntöä koskevalla viittauksella oikeastaan tarkoitetaan, jäävät kuitenkin epäselväksi. Asiaa on tarpeen vielä selventää.

Asetusehdotuksen mukaan yhtymän tehtävistä sovittaisiin yhtymän jäsenten tekemässä sopimuksessa. Tehtäväalaa on pyritty määrittämään viittauksella taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja yhteistyöhön sekä säännöksellä, jonka mukaan tehtäviin kuuluisivat ainoastaan rakennerahastoista osarahoitettavien alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpano ja minkä tahansa muun taloudellisen ja sosiaalisen rajaseutu-, valtioiden välisen tai alueiden välisen yhteistyötoimen toteuttaminen. Hallintovaliokunnan näkemyksen mukaan yhtymän jäsenten sopimustoimivalta ja yhtymän tehtävämäärittely jäävät varsin väljiksi eikä säännöksestä tai muusta valiokunnan käytettävissä olevasta aineistosta ilmene, mitä yhtymän tehtävät konkreettisesti voisivat olla. Tämä tekee hankalaksi arvioida muun muassa yhtymän tarpeellisuutta ja esimerkiksi sitä, sisältyykö yhtymän tehtäviin mahdollisesti julkisen vallan käyttöä. Asialla on merkitystä myös mahdollisten toimeenpanosäännösten kannalta.

Hallintovaliokunta suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti pyrkimyksiin helpottaa ja edistää rajat ylittävää ja alueiden välistä yhteistyötä. Hallintovaliokunta kuitenkin katsoo valtioneuvoston tavoin, että yhtymän perustamisen tulisi olla aidosti valinnaista. Lisäksi valiokunta korostaa, että mitään varojen jakoa ei pidä sitoa yhtymän olemassaoloon. Turhien rakenteiden luomista tulee myös välttää.

Lopuksi hallintovaliokunta vielä tähdentää, ettei asetusehdotuksen käsittelyllä tule viivästyttää uuden kauden rakennerahasto-ohjelmien käynnistämistä.

Lausunto

Lausuntonaan hallintovaliokunta ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin painotuksin.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Matti Väistö /kesk
  • vpj. Veijo Puhjo /vas
  • jäs. Nils-Anders Granvik /r
  • Lasse Hautala /kesk
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Hannu Hoskonen /kesk
  • Jyrki Kasvi /vihr
  • Esko Kurvinen /kok
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Heli Paasio /sd
  • Satu Taiveaho /sd
  • Tapani Tölli /kesk
  • Ahti Vielma /kok
  • Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne