HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2003 vp

HaVM 10/2003 vp - PNE 1/2003 vp

Tarkistettu versio 2.0

Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä sekä eduskunnan päätöksiksi eduskunnan kanslian ohjesäännön ja valtion tilintarkastajien johtosäännön muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 2003 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi puhemiesneuvoston ehdotuksen laiksi eduskunnan virkamiehistä sekä eduskunnan päätöksiksi eduskunnan kanslian ohjesäännön ja valtion tilintarkastajien johtosäännön muuttamisesta (PNE 1/2003 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 12/2003 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen ja eduskunnan hallintojohtaja Kari T. Ahonen, eduskunnan kanslia

kansliapäällikkö Pirkko Mäkinen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia

kansliapäällikkö Mauri Lehmusto, Valtiontilintarkastajien kanslia

pääjohtaja Tapio Leskinen, Valtiontalouden tarkastusvirasto

lainsäädäntöneuvos Leena Halila, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä, valtiovarainministeriö

vanhempi hallitussihteeri Salla Rinne, opetusministeriö

puheenjohtaja Ari Apilo, Eduskunnan virkamiesyhdistys ry

puheenjohtaja Heikki Vaakanainen, Eduskunnan ammattiosasto ry

puheenjohtaja Risto Palo, Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiesyhdistys ry

luottamusmies Erja Paukkala, Valtiontalouden tarkastusviraston akavalaiset ry

professori Olli Mäenpää

professori Kaarlo Tuori

PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS

Puhemiesneuvosto ehdottaa säädettäväksi uuden lain eduskunnan virkamiehistä, jolla korvataan 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaan tullut nykyinen laki.

Uuteen lakiin sisältyvät yhtenä kokonaisuutena eduskunnan virkamiehiä, virkasuhteita ja virkoja sekä virkaehtosopimuksia, työrauhaa ja työriitoja koskevat säännökset. Merkittävimmät uudet säännökset koskevat virkaehtosopimusjärjestelmän käyttöönottamista eduskunnassa. Palvelussuhteen ehdoista sovitaan työnantajan ja virkamiesyhdistysten kesken nykyisen neuvottelumenettelyn sijaan. Lakiin sisältyvät myös virkamiehen oikeusturvaa parantavat muutoksenhakua koskevat säännökset virkasuhdeasioissa. Lisäksi laissa otetaan huomioon valtion virkamieslaissa tapahtuneet muutokset. Muutoin uusi laki perustuu pääosin voimassa olevaan sääntelyyn. Muutosten määrästä johtuen ehdotetaan voimassa olevan lain korvaamista kokonaan uudella lailla.

Uuden eduskunnan virkamieslain johdosta ehdotetaan myös eduskunnan kanslian ohjesäännön ja valtion tilintarkastajien johtosäännön muuttamista. Lisäksi puhemiesneuvoston ehdotusta täydentää erillinen lakialoite Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain ja työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta.

Puhemiesneuvoston ehdotukset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Puhemiesneuvoston ehdotuksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa puhemiesneuvoston ehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Uudistuksen tarve

Perustuslain 80 §:n 1 momentista ilmenee, että lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan lauseke yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista kattaa myös virkamiesten oikeusaseman perusteet.

Uudistus perustuu keskeisesti siihen, että eduskunnan virkamiesten oikeusasemasta on perustuslain vaatimusten mukaisesti säädettävä nykyistä täsmällisemmin laissa, sekä perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännöksistä johtuviin vaatimuksiin.

Virkaehtosopimusjärjestelmä

Puhemiesneuvosto ehdottaa eduskunnassa otettavaksi käyttöön oma virkaehtosopimusjärjestelmä nykyisen, käytännössä lähinnä palkkoja koskeneen, neuvottelumenettelyn sijaan. Kaikkiaan neuvottelu- ja sopimusprosessin voidaan arvioida säilyvän entisen kaltaisena. Samalla voidaan todeta, että kansliatoimikunnan päätösvaltaan kuuluvia palvelussuhteen ehtoja koskevia asioita on myös nykyjärjestelmässä valmisteltu paljolti eri osapuolten yhteistyöllä.

Voimassa olevat eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdot määräytyvät kansliatoimikunnan erillisten päätösten mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin yleistä valtion virkaehtosopimusta. Siirryttäessä eduskunnan omaan virkaehtosopimusjärjestelmään nykyiset sopimuksenvaraiset palvelussuhteen ehdot jäävät voimaan. Niiden muuttaminen edellyttää sopimista virkaehtosopimuksin.

Lakiehdotukseen perustuva eduskunnan kanslian keskuskanslian, valiokuntasihteeristön ja hallinto-osaston virkamiesten kielto osallistua työtaistelutoimenpiteeseen — sen rikkomisesta johtuvine seuraamuksineen — rajoittaa poikkeuksellisella ja merkittävällä tavalla näiden virkamiesten mahdollisuuksia etujensa ajamiseen ja puolustamiseen. Sääntelyä on kuitenkin pidettävä perusteltuna sen johdosta, että eduskunta on ylin valtioelin, jonka toiminnan tulee olla turvattu kaikissa olosuhteissa ja jonka toiminnan häiriöttömyyteen ja ennustettavuuteen on voitava luottaa kaikissa tilanteissa. Käytännössä eduskunta ei selviydy tehtävistään ilman työtaisteluoikeuden ulkopuolelle jäävien virkamiesten toimintaa. Työtaistelukielto koskee myös niin sanottuja työnantajavirkamiehiä. Työnantajalla onkin erityinen vastuu huolehtia niiden virkamiesten asemasta, joiden oikeuksia rajoitetaan työtaistelukiellolla.

Muutoksenhaku

Lakiehdotuksen 63 § sääntelee muutoksenhakua. Säännöksessä avataan ensimmäistä kertaa laintasolla eduskunnan virkamiehiä koskeviin päätöksiin kohdistuva muutoksenhakumahdollisuus. Nimityspäätöksestä ei kuitenkaan saa valittaa.

Nimitystoimivallan käyttämistä ei ole yleensä pidetty suoranaista oikeutta koskevana päätöksenä. Tämä perustuu paljolti perinteiseen virkamiesoikeudelliseen lähtökohtaan, jonka mukaan kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta päästä julkiseen virkaan. Nimityspäätös saattaa olla kuitenkin lainvastainen, tai se saattaa perustua puutteelliseen valmisteluun. Valiokunta kiinnittääkin de lege ferenda -näkökulmasta huomiota tarpeeseen arvioida yleisemmin, esimerkiksi valtion virkamieslain osalta, muutoksenhakuoikeuden sallimista — kuntien viranhaltijoita vastaavalla tavalla — nimitysasioissa laillisuusperusteella.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki eduskunnan virkamiehistä

1 §.

Lakiehdotuksen 1 §:n 3 momentin nojalla säädettävä laki ei koske eduskunnan oikeusasiamiehen eikä apulaisoikeusasiamiehen palvelussuhdetta. Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi perustuslaissa apulaisoikeusasiamiehen sijaisesta (HE 102/2003 vp). Mikäli lakiehdotus tulee hyväksytyksi, on selvää, ettei lakia eduskunnan virkamiehistä sovelleta myöskään silloin, kun eduskunnan virkamies toimii apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.

4 §.

Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momenttiin sisältyvä erittelyvirkaluettelo on voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna lyhyempi. Eduskunnan budjettivalta huomioon ottaen eduskunnan virastojen osalta ei sinänsä ole tarvetta lainkaan säilyttää erittelyvirkaluetteloa. Erityisesti eduskunnan kanslian osalta luettelolla on kuitenkin organisaatiorakennetta tosiasiallisesti hahmottava merkitys, minkä vuoksi valiokunta puoltaa luettelon säilyttämistä toistaiseksi laissa.

Erittelyvirkaluetteloa ei ole tarkoitettu eduskunnan eri tehtävien vaativuutta tai virkahierarkiaa kuvaavaksi. Siinä ei ole myöskään arvioitu eduskunnan valtiosääntöisiin ja muihin tehtäviin liittyviä virkamiesten työtehtävien suhteita. Erittelyvirkaluettelon edellä todettu organisatorinen luonne ja siihen liittyvä sääntelyn täsmällisyysvaatimus huomioon ottaen valiokunta katsoo, että luettelon tulee koskea vain siinä mainittuja virkoja, minkä vuoksi 4 §:n 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi luettelossa mainittuja virkoja vastaavat ja ylemmät virat.

7 §.

Valiokunta ehdottaa, että 7 §:n 3 momentissa otetaan huomioon vuoden 2004 alusta voimaan tulevan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 8 §:n säännös, jonka mukaan kielitaitovaatimus voidaan osoittaa hakuajan päätyttyäkin, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä.

10 §.

Lakiehdotuksessa ehdotetaan, että eduskunnan kansliassa vain osan virkamiehistä nimittää kansliatoimikunta, kun nykyisin kyseinen toimivalta on kokonaan kansliatoimikunnalla. Eduskunnan pääsihteeri nimittää vastaisuudessa suurimman osan eduskunnan kanslian virkamiehistä. Muilta osin 10 § vastaa nykyistä oikeustilaa.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 6 momentti, jonka mukaan virkamiesten nimittämisestä päätetään esittelystä.

Eduskunnan kanslian ohjesäännössä (320/1987) säädetyt hallinnolliset virkamiesten tehtävät on keskitetty eduskunnan pääsihteerille ja eduskunnan hallintojohtajalle. Ohjesäännön 24 §:n mukaan hallintojohtaja toimii kansliatoimikunnan esittelijänä. Kansliatoimikunta päättää nykyisin eduskunnan kanslian virkamiesten nimittämisestä ja ratkaisee myös lakiehdotuksen 71 §:ssä tarkoitetut asiat. Ottaen huomioon esiteltävien asioiden merkitys, yhdenmukaisen esittelylinjan tarve ja perustuslakiin perustuvien hyvän hallinnon takeiden turvaamiseen liittyvät seikat valiokunta katsoo, että esittelytehtävä lakiehdotuksen 10 ja 71 §:n tarkoittamissa asioissa kuuluu nykyiseen tapaan hallintojohtajalle, joka on myös hallinto-osaston korkein virkamies. Valiokunta ehdottaa, että asiasta säädetään kanslian ohjesäännön 24 §:ssä. Valmistelutehtävät sen sijaan voidaan antaa muullekin eduskunnan kanslian virkamiehelle.

12 §.

Valiokunta ehdottaa 12 §:n 2 momentin 3 kohdan muuttamista siten, että kohdassa tarkoitettu kielitaitovaatimus koskee virkamiestä, jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluu valmistella ruotsinkielisiä eduskunnan vastauksia ja kirjelmiä. Muutos merkitsee sitä, että kyseinen kielitaitovaatimus ei koske teknisiä valmistelu- ja avustustehtäviä.

Lakiehdotuksen 12 §:n 5 momentissa viitataan julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettuun lakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen. Valiokunta ehdottaa momentin täsmentämistä siten, että siitä ilmenee asetuksella tarkoitettavan valtioneuvoston asetusta suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003).

16 §.

Lakiehdotuksen 16 §:n ilmaukset "perusteettomasti" ja "muun näihin verrattavan seikan vuoksi" poikkeavat perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksessä käytetyistä sanonnoista "ilman hyväksyttävää syytä" ja "muun henkilöön liittyvän syyn perusteella". Hallintovaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen tarkistamista vastaamaan perustuslain sanamuotoa.

24 §.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan lakiehdotuksen 24 §:n säännösten virkamiehen velvollisuudesta antaa terveystietoja ja osallistua terveystarkastuksiin vastaavan pääosiltaan perustuslakivaliokunnan käytännössä asetettuja vaatimuksia. Velvollisuudet on säännöksissä kuitenkin sidottu lausunnon mukaan verraten väljään edellytykseen tietojen ja tarkastusten tarpeellisuudesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta ehdottaa 24 §:n tarkistamista sitomalla velvollisuudet lakiehdotuksessa ehdotettua jonkin verran tiukempaan välttämättömyysedellytykseen.

42 §.

Valiokunta ehdottaa 42 §:n 1 momentissa lomautusilmoitusta koskevan viittauksen lakiehdotuksen 41 §:ään tarkistettavaksi viittaukseksi 39 §:n 1 momenttiin.

47 §.

Lakiehdotuksen 47 §:n 2 momentin nojalla virkaehtosopimukseen ovat työnantajapuolella sidotut kansliatoimikunta ja eduskunnan virastot. Valiokunta ehdottaa 47 §:n 4 momentin kirjoittamista vastaamaan 2 momentin sanamuotoa.

69 §.

Työnantaja voi pykälän 2 momentin nojalla myöntää virkavapautta eduskunnan virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi tai koeajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan. Valiokunta ehdottaa momentin muuttamista siten, että eduskunnan virkamiehelle voidaan myöntää virkavapautta myös silloin, kun hänet on nimitetty koeajaksi eduskunnan virkamieslaissa tarkoitettuun virkaan.

75 §.

Lakiehdotuksen 75 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea noudattaen "soveltuvin osin", mitä kulloinkin voimassa olevassa eduskunnan virkaehtosopimuksessa määrätään. Valiokunta ehdottaa sääntelyyn teknistä tarkennusta poistamalla sanat "soveltuvin osin".

77 §.

Valiokunta ehdottaa, että laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

78 §. (Uusi).

Eduskunnan virkamiehiin sovelletaan kansliatoimikunnan päätöksiä palvelussuhteen ehdoista ja lisäksi soveltuvin osin valtion yleisen virkaehtosopimuksen määräyksiä. Puhemiesneuvoston ehdotuksesta ilmenee tarkoituksena olevan, että nykyiset palvelussuhteen ehtoja koskevat ehdot jäävät voimaan siihen saakka, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksella toisin määrätään. Valiokunta ehdottaa, että asiasta otetaan selvyyden vuoksi lakiin säännös.

79 §. (Uusi).

Valiokunta ehdottaa uudessa 79 §:ssä, että niin sanottuja erittelyvirkoja tämän lain voimaan tullessa hoitavien virkamiesten on ilmoitettava 13 §:ssä tarkoitetut tiedot kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

80 §. (78 §).

Lakiehdotuksen 78 §:n tarkoituksena on, että aiempien säännösten mukaisesti osoitettu kielitaito vastaa myös eduskunnan virkamiehiä koskevan uuden lain kielitaitovaatimuksia.

Lisäksi tarkoituksena on, että tämän lain voimaan tullessa eduskunnan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva on 12 §:n mukaisten kielitaitovaatimusten estämättä edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen.

81 §. (Uusi).

Valiokunta ehdottaa uudessa 81 §:ssä säädettäväksi siirtymävaiheessa 75 §:n 1 momentin estämättä, että eduskunnan virkamiehen kuoltua hänen omaisilleen suoritetaan valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana taloudellisena etuna taloudellista tukea noudattaen soveltuvin osin, mitä kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa on määrätty, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksessa toisin määrätään.

2. Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

24 §. (Uusi).

Valiokunta ehdottaa edellä lakiehdotuksen 10 §:n perusteluihin viitaten, että hallintojohtaja esittelee eduskunnan virkamieslain 10 ja 71 §:ssä pääsihteerin päätösvaltaan kuuluvat asiat. Hallintojohtaja esittelee tällaiset asiat myös kansliatoimikunnalle.

32 §.

Valiokunta ehdottaa 32 §:n 1 momentin 7 a ja 10 kohtaan teknisluonteista täsmennystä.

33 §.

Voimassa olevan pykälän mukaan asianosainen, joka on tyytymätön eduskunnan kanslian virkamiehen päätökseen, voi saattaa päätöksen kansliatoimikunnan käsiteltäväksi vaatimalla sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Koska pykälä koskee myös muun asianosaisen kuin eduskunnan virkamiehen oikeutta, valiokunta ehdottaa, ettei 33 §:ää kumota.

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

3. Eduskunnan päätös valtion tilintarkastajien johtosäännön 8 §:n muuttamisesta

Voimaantulosäännös.

Valiokunta ehdottaa, että eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Säätämisjärjestys

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus, eduskunnan kanslian ohjesääntö ja valtion tilintarkastajien johtosääntö hyväksytään muutettuina seuraavasti:

1.

Laki

eduskunnan virkamiehistä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 ja 2 §

(Kuten PNE)

2 luku

Virkojen perustaminen, siirtäminen, lakkauttaminen ja muuttaminen

3 §

(Kuten PNE)

4 §

(1 mom. kuten PNE)

Seuraavia virkoja (poist.) ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty:

(1—4 kohta kuten PNE)

5 §

(Kuten PNE)

3 luku

Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset

6 §

(Kuten PNE)

7 §

(1 ja 2 mom. kuten PNE)

Sellaiseen virkaan, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan nimittää vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Vaadittu kielitaito voidaan kuitenkin osoittaa myös hakuajan päätyttyä, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä.

(4 mom. kuten PNE)

8 ja 9 §

(Kuten PNE)

10 §

(1—5 mom. kuten PNE)

Virkamiehen nimittämisestä päätetään esittelystä. (Uusi 6 mom.)

11 §

(Kuten PNE)

12 §

(1 mom. kuten PNE)

Suomen ja ruotsin kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa vaaditaan virassa, jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluu:

(1 ja 2 kohta kuten PNE)

3) valmistella ruotsinkielisiä eduskunnan vastauksia ja kirjelmiä; tai

(4 kohta kuten PNE)

(3 ja 4 mom. kuten PNE)

Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) sekä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa asetuksessa (481/2003).

13—15 §

(Kuten PNE)

4 luku

Työnantajan ja virkamiehen yleiset velvollisuudet

16 §

Työnantajan on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti niin, ettei ketään ilman hyväksyttävää syytä aseteta toisiin nähden eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden taikka muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

17—23 §

(Kuten PNE)

24 §

Virkamies on velvollinen työnantajan pyynnöstä antamaan tälle virkasuhteen hoitamisen kannalta välttämättömiä terveydellisiä tietoja. Virkamies voidaan myös määrätä terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvat kustannukset suoritetaan asianomaisen eduskunnan viraston varoista.

25 §

(Kuten PNE)

5 luku

Virkavapaus

26 §

(Kuten PNE)

6 luku

Varoitus

27 §

(Kuten PNE)

7 luku

Virkasuhteen päättäminen

28—38 §

(Kuten PNE)

8 luku

Lomauttaminen

39—41 §

(Kuten PNE)

42 §

Edellä 39 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus lomautuksesta annetaan virkamiehelle henkilökohtaisesti ja asianomaiselle virkamiesyhdistykselle. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työnantajan on virkamiehen pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Ilmoitus lomautuksesta on lisäksi annettava tiedoksi asianomaiselle luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen virkamieheen myös työvoimaviranomaiselle.

(2 ja 3 mom. kuten PNE)

9 luku

Virantoimituksesta pidättäminen

43 §

(Kuten PNE)

10 luku

Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen

44—46 §

(Kuten PNE)

47 §

(1—3 mom. kuten PNE)

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, on noudatettava ainoastaan sikäli kuin kansliatoimikunta tai eduskunnan virasto, yhdistys tai virkamies ei ole sidottu aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimukseen taikka mikäli virkaehtosopimuksessa itsessään ei ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu.

48 ja 49 §

(Kuten PNE)

11 luku

Työrauha ja työriidat

50—54 §

(Kuten PNE)

12 luku

Seuraamukset virkaehtosopimuksen sekä 10 ja 11 luvun säännösten rikkomisesta

55—58 §

(Kuten PNE)

13 luku

Yhteistoimintajärjestelmät

59 §

(Kuten PNE)

14 luku

Erinäisiä säännöksiä virkaehtosopimusasioissa

60—62 §

(Kuten PNE)

15 luku

Muutoksenhaku virkasuhdeasioissa

63 §

(Kuten PNE)

16 luku

Erinäisiä säännöksiä virkasuhdeasioissa

64—68 §

(Kuten PNE)

69 §

(1 mom. kuten PNE)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, työnantaja voi myöntää virkavapautta eduskunnan virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi tai koeajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan taikka koeajaksi toiseen eduskunnan virkaan.

(3 mom. kuten PNE)

70—74 §

(Kuten PNE)

75 §

Eduskunnan virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea noudattaen (poist.), mitä kulloinkin voimassa olevassa eduskunnan virkaehtosopimuksessa määrätään.

(2 mom. kuten PNE)

76 §

(Kuten PNE)

17 luku

Voimaantulo

77 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

(2 ja 3 mom. kuten PNE)

78 § (Uusi)

Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt kansliatoimikunnan päätökset eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista ja muut noudatettavana olevat sopimuksenvaraiset eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdot ovat voimassa, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksessa toisin määrätään.

79 § (Uusi)

Ennen tämän lain voimaantuloa 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin virkoihin tai niitä vastaaviin määräaikaisiin virkasuhteisiin nimitettyjen virkamiesten on annettava 13 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

80 (78) §

Ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti osoitettu kielitaito täyttää vastaavan 12 §:ään perustuvan kielitaitovaatimuksen.

Tämän lain voimaan tullessa eduskunnan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva on 12 §:n mukaisten kielitaitovaatimusten estämättä edelleen kelpoinen kyseiseen tai sitä vastaavaan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen. (Uusi 2 mom.)

81 § (Uusi)

Sen estämättä, mitä 75 §:n 1 momentissa säädetään, suoritetaan eduskunnan virkamiehen kuoltua hänen omaisilleen valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea noudattaen soveltuvin osin, mitä kulloinkin voimassa olevassa valtion virkaehtosopimuksessa on määrätty, kunnes eduskunnan virkaehtosopimuksessa toisin määrätään.

_______________

2.

Eduskunnan päätös

eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

(poist.)

muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/1987) 20 §:n 3 kohta, 24 §:n 1 kohta, 32 §:n 1 momentin 1, 6, 7a, 8 ja 9 kohta, 34 §:n 4 momentti ja 35 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 32 §:n 1 momentin 1 kohta eduskunnan päätöksessä 752/1996, 32 §:n 1 momentin 6 kohta eduskunnan päätöksessä 364/1998, 32 §:n 1 momentin 7 a ja 8 kohta sekä 34 §:n 4 momentti eduskunnan päätöksessä 722/2000 ja 32 §:n 1 momentin 9 kohta eduskunnan päätöksessä 634/1997, sekä

lisätään 32 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainituissa eduskunnan päätöksissä 752/1996, 634/1997, 364/1998 ja 722/2000, uusi 10—12 kohta seuraavasti:

20 §

(Kuten PNE)

24 § (Uusi)

Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty:

1) huolehtia kansliatoimikunnan kokousten järjestelyistä ja toimia esittelijänä kansliatoimikunnassa sekä esitellä eduskunnan virkamieslain (/) 10 ja 71 §:n nojalla pääsihteerin ratkaistavaksi kuuluvat asiat;

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erinäiset säännökset

32 §

Kelpoisuusehtona vaaditaan:

(1 ja 6 kohta kuten PNE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 a) kirjaston johtajalta, johtavalta tietoasiantuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopäälliköltä ja verkkopalveluasiantuntijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatioalan opinnot, sekä hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

(8 ja 9 kohta kuten PNE)

10) kansainvälisten asiain yksikön apulaisjohtajalta ja kansainvälisten asiain neuvokselta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kansainvälisten asiain sihteeriltä soveltuva korkeakoulututkinto sekä kaikilta mainituilta hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;

(11 ja 12 kohta kuten PNE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

34 ja 35 §

(Kuten PNE)

_______________

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

_______________

3.

Eduskunnan päätös

valtiontilintarkastajien johtosäännön 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 20 päivänä kesäkuuta 2000 hyväksytyn valtiontilintarkastajien johtosäännön (745/2000) 8 § seuraavasti:

8 §

(Kuten PNE)

_______________

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

_______________

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Matti Väistö /kesk
  • vpj. Veijo Puhjo /vas
  • jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Nils-Anders Granvik /r
  • Lasse Hautala /kesk
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Hannu Hoskonen /kesk
  • Esko Kurvinen /kok
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Rosa Meriläinen /vihr
  • Heli Paasio /sd
  • Juha Rehula /kesk
  • Tapani Tölli /kesk
  • Ahti Vielma /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ossi Lantto