Yleisperustelut
Lähtökohdat
Hallituksen esityksessä, joka on osa rikoslain kokonaisuudistusta,
ehdotetaan uudistettavaksi rikoslain 44 luku. Luvun pykälät
ovat yhtä lukuun ottamatta joko alkuperäisessä tai
1900-luvun alkuvuosikymmeninä säädetyssä muodossa. Säännösten
uudistustarve on ilmeinen, koska säännökset
ovat osittain menettäneet merkityksensä yhteiskunnallisen
kehityksen myötä tai ne ovat tulleet vanhahtavan
kielensä ja käsitteistönsä vuoksi
vaikeasti ymmärrettäviksi. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa siihen sisältyvien
lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin
ja muutosehdotuksin.
Rikoslain 44 lukuun ehdotetaan keskitettäväksi
terveyttä ja turvallisuutta vaarantavien rikosten vankeusuhkaiset
rangaistussäännökset. Lakivaliokunta
on rikoslain kokonaisuudistuksen ensimmäistä ja
toista vaihetta koskeneissa mietinnöissä ilmoittanut
suhtautuvansa myönteisesti rikoslain kokonaisuudistuksessa
noudatettavaan keskittämisperiaatteeseen. Valiokunta on
katsonut, että sitä on noudatettava kokonaisuudistuksessa,
ellei se heikennä lainsäädännön selkeyttä ja
aiheuta tulkinnanvaraisuutta (LaVM 6/1990 vp).
Uudistuksen toisessa vaiheessa valiokunta on katsonut olevansa entistä vakuuttuneempi
keskittämisperiaatteen käyttökelpoisuudesta,
vaikka keskittämisperiaatteeseen liittyy myös
eräitä ongelmia. Rangaistussäännösten
havaittiin olevan eräiltä osin suhteellisen yleisluonteisia,
eikä rangaistavuuden edellytyksiä ole tyhjentävästi
sisällytetty rikoslakiin. Keskittämisperiaatteen
toteuttaminen siten, että rangaistavuuden edellytykset
olisivat kokonaisuudessaan luettavissa rikoslaista, ei ole mahdollista,
kuten säännösehdotukset lukuisine lakiviittauksineen
osoittavat (LaVM 22/1994 vp).
Tämä toteamus pitää paikkansa
myös rikoslain 44 luvun uusien säännösten
osalta. Tunnusmerkistöt ovat osittain yleisluonteisia ja
niissä on viittaussäännöksiä aineelliseen
lainsäädäntöön, josta
tunnusmerkistö saa sisältönsä.
Keskittämisperiaatteen noudattaminen ei ole kuitenkaan
aiheuttanut ongelmia lainsäädännön
selkeyden tai rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta.
Dopingrikokset
Hallituksen esityksen keskeisin uudistus on dopingaineita koskevat
kriminalisoinnit. Kyse ei ole kuitenkaan varsinaisesta uuskriminalisoinnista,
koska dopingrikoksina rangaistavaksi ehdotetut teot ovat nykyisin
rangaistavia salakuljetuksena, laittomaan tuontitavaraan ryhtymisenä tai
lääkerikoksena.
Käsitykset dopingaineisiin liittyvän käyttäytymisen
säätämisestä rangaistavaksi
ovat Suomessa muuttuneet. Lakivaliokunta pyysi 1998 oikeusministeriöltä lausunnon
yli sadan kansanedustajan allekirjoittamasta dopingrikoksia koskeneesta
lakialoitteesta LA 76/1998 vp. Lausunnossa
katsottiin, että tiedot dopingaineiden vaarallisuudesta
ovat puutteellisia. Dopingin käyttöä ei
pidetty myöskään niin merkittävänä elämänalueena
tai yhteiskunnallisena ongelmana, että rikoslakiin pitäisi
lisätä dopingaineita koskeva oma luku. Oikeusministeriö piti
riittävänä, että myöhemmässä vaiheessa
mm. salakuljetusta ja lääkerikoksia koskevia säännöksiä täydennetään
ja rangaistusasteikkoja tarkistetaan.
Esityksessä arvioidaan suhteellisen laajasti, onko
dopinginaineisiin liittyvää käyttäytymistä tarpeen
voimassa olevien säännöksien lisäksi erikseen
säätää rangaistavaksi. Valiokunta
katsoo, että esityksen perusteluissa esitetyt seikat puoltavat
dopingia koskevia omia rangaistussäännöksiä.
Myöskään valiokunnan kuulemat asiantuntijat
eivät ole kyseenalaistaneet kriminalisointien tarpeellisuutta.
Keskustelua on sen sijaan käyty siitä, onko dopingaineiden
käyttö syytä kriminalisoida. Valiokunnan
mielestä kriminalisoiminen ei ole perusteltua mm. sen vuoksi,
ettei oman terveyden vaarantamista ja vahingoittamista ole yleensäkään
säädetty rangaistavaksi, dopingaineiden käyttöä ei
voi rinnastaa huumausaineiden käyttöön
ja koska urheilussa on omat dopingsäännöksensä ja
sanktionsa.
Menettämisseuraamukset
Silloin kun käsiteltävänä oleva
esitys annettiin eduskunnalle, oli eduskunnassa käsiteltävänä hallituksen
esitys HE 80/2000 vp menettämisseuraamuksia
koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
Esityksen perusteella menettämisseuraamuksia koskevat säädökset
on uudistettu laeilla 875—893/2001,
jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2002.
Menettämisseuraamuksia koskevat yleissäännökset
on keskitetty rikoslain 10 lukuun, jolloin aikaisemmat rikoslakiin
ja erityislainsäädäntöön
sisältyneet konfiskaatiosäännökset
kumottiin siltä osin kuin ne voitiin korvata yleissäännöksillä.
Uusien menettämisseuraamusta koskevien säännösten
ja käsiteltävänä olevan esityksen
yhteensovittamiseksi lakivaliokunta ehdottaa lakiehdotuksiin useita
muutoksia.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki rikoslain muuttamisesta
5 luku. Osallisuudesta
3 §.
Rikoslain osallisuutta koskevan 5 luvun 3 §:ssä säädetään
avunannosta rikokseen. Pykälän 4 momentti sisältää säännöksen,
joka rajoittaa avunantovastuuta lievissä rikoksissa. Momentin
mukaan avunanto rikoslain 42—44 luvuissa rangaistavaksi
säädettyihin ja niihin verrattaviin tekoihin eli
ns. politiarikoksiin ei ole rangaistavaa. Politiarikoksina pidetään
mainituissa rikoslain luvuissa rangaistavaksi säädettyjen
tekojen lisäksi niitä erityislainsäädännössä kriminalisoituja
tekoja, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta
kuin kuusi kuukautta vankeutta. Avunanto politiarikoksiin on ollut
rankaisematonta, koska nämä rikokset ovat luonteeltaan
vähäisiä. Säännöksellä ei
ole rikoslakirikosten osalta erityisen suurta merkitystä,
koska kaikki rikoslain 42 luvun pykälät on kumottu ja
43 luvun säännöksistä ainoastaan
7 § on voimassa.
Esityksessä ei ehdoteta 4 momenttia muutettavaksi tai
kumottavaksi, jolloin avunanto uudistettavassa 44 luvussa rangaistavaksi
säädettäviin tekoihin ei olisi rangaistavaa.
Avunannon rankaisemattomuutta ei voida enää 44
luvussa rangaistavaksi säädettävien tekojen
osalta perustella rikosten vähäisyydellä.
Saadun selvityksen mukaan 4 momentin säännöksen
huomioinen onkin lainvalmistelussa epähuomiossa unohtunut. Tämän
vuoksi lakivaliokunta ehdottaa, että pykälän
4 momentti kumotaan.
28 luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä
12 a §. Murtovälineen hallussapito.
Rikoslain 28 lukuun ehdotetaan lisättäväksi
uusi pykälä murtovälineen hallussapidosta.
Nykyisin rikoslain 44 luvun 19 §:ssä säädetään
rangaistus tiirikan ja avaimen luvattomasta hallussapidosta.
Pykälän perusteluissa (s. 24/I ja
II) todetaan rangaistavuuden edellytyksenä olevan oletuksen,
että murtovälineellä tunkeudutaan toisen suljettuun
tilaan. Tunkeutumisen tarkoituksena tulee olla rikoksen tekeminen.
Pelkkä lukon avaaminen ja sisäänmeno
paikkaan, joka ei ole kotirauhan piirissä, ei kuitenkaan
perusteluiden mukaan sinänsä riitä täyttämään
säännöksen vaatimusta. Selvyyden vuoksi
valiokunta toteaa, etteivät esityksen perustelut
tältä osin pidä paikkaansa. Vuonna 2000
uudistetun rikoslain 24 luvun 3 ja 4 §:ssä säädetään
rangaistavaksi julkisrauhan rikkominen, joka voi tapahtua tunkeutumisena
esimerkiksi liikehuoneistoon tai tuotantolaitokseen.
44 luku. Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista
rikoksista
6 §. Dopingrikos.
Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädetään
rangaistavaksi dopingaineen maahantuonti ja sen yritys. Teko on
rangaistava vain, jos kyseessä on laiton toiminta. Koska useat
dopingaineet ovat myös lääkkeinä käytettäviä hormoneja,
on dopingaineiden laillisessa käsittelyssä useimmiten
kyse lääkelain mukaisesta toiminnasta.
Dopingaineen maastavientiä tai sen yritystä ei ehdoteta
säädettäväksi rangaistavaksi.
Koska dopingaineen maastavientiin voi olla hyväksyttävä peruste,
olisi rangaistussäännöksen ulkopuolelle
rajattava tällainen maastavienti. Koska lääkelaissa
ei säännellä lääkkeiden
maastavientiä, on hyväksyttävästä syystä tapahtuvan
maastaviennin rajaaminen rangaistussäännöksen
ulkopuolelle rikoslain säännöksin vaikeaa
ja johtaisi monimutkaiseen säännökseen.
Valiokunnan käsityksen mukaan dopingaineen laittoman
maastaviennin ja sen yrityksen säätäminen
rangaistavaksi olisi johdonmukaista. Käytännössä rangaistussäännöksiin
ei jääne ongelmallista aukkoa, koska merkittävään
dopingaineiden maastavientiin voidaan käytännössä puuttua
hallussapitoa koskevan 2 momentin perusteella.
Pykälän 2 momentin mukaan dopingrikoksesta
tuomitaan myös se, joka pitää hallussaan
dopingainetta ilmeisesti tarkoituksenaan levittää sitä laittomasti.
Säännöksen sanalla "ilmeisesti" on kaksi
merkitystä. Sillä voidaan tarkoittaa samaa kuin
sanoilla: selvästi, kiistatta, epäilemättä taikka
samaa kuin sanoilla todennäköisesti, luultavasti.
Momentin perusteluiden mukaan (s. 41/II) säännöksessä sanaa
käytetään jälkimmäisessä merkityksessä:
aineen hallussapidon syynä pitää olla
todennäköisesti levittämistarkoitus.
Valiokunta ehdottaa, että epäselvyyden poistamiseksi
momentissa oleva "ilmeisesti" sana korvataan sanalla "todennäköisesti".
16 §. Määritelmä.
Pykälässä määritellään
rikoslaissa tarkoitetut dopingaineet. Pykälän
1 momentin luettelo on huomattavasti suppeampi kuin urheilussa kiellettyjen
lääkeaineiden luettelo. Rikoslain dopingrikoksia
koskevien säännösten tarkoituksena on
suojata henkilöitä dopingaineiden väärinkäyttöön
liittyviltä terveydellisiltä riskeiltä.
Tämän vuoksi määritelmäsäännöksessä luetellaan
ainoastaan sellaiset aineet, joihin liittyy todettu lääketieteellinen
riski.
Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet,
että dopingaineiden luetteloon lisättäisiin
erytropoietiini, jonka käytön on arvioitu aiheuttavan
terveysriskejä. Valiokunta katsoo, ettei rikoslain dopingaineiden
luetteloa ole nyt käytettävissä olevien
tietojen perusteella syytä ryhtyä täydentämään.
On selvää, että luetteloa on pidettävä ajantasalla
ja siihen on tarvittaessa lisättävä sellaiset
aineet, jotka ovat terveysriskeiltään verrattavissa
momentissa mainittuihin aineisiin.
17 §. Menettämisseuraamus.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
eräitä 44 luvun rikoksia koskevista menettämisseuraamuksista.
Koska menettämisseuraamuksia koskevat säännökset
on keskitetty rikoslain 10 lukuun, pykälä voidaan tarpeettomana
poistaa lakiehdotuksesta.
3. Laki torjunta-ainelain 10 §:n muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi torjunta-ainelain
10 §:ää. Koska pykälän
4 momentti on kumottu lailla 893/2001, on lakiehdotuksen
johtolausetta täydennettävä.
5. Laki kemikaalilain muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. kumottavaksi kemikaalilain 53 §.
Koska pykälä on jo kumottu lailla 893/2001,
on lain nimikettä ja johtolausetta tarkistettava.
7. Laki elintarvikelain 39 §:n muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. kumottavaksi elintarvikelain
39 §:n 3 momentti ja muutettavaksi pykälän
otsikko. Koska momentti on jo kumottu ja pykälän
otsikko muutettu lailla 886/2001, on lakiehdotuksen johtolausetta
tarkistettava.
8. Laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta
annetun lain muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. kumottavaksi eläimistä saatavien
elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain 48 § ja
sen edellä oleva väliotsikko. Koska pykälä ja
sen edellä oleva väliotsikko on jo kumottu lailla
893/2001, on lakiehdotuksen johtolausetta tarkistettava.
12. Laki lääkelain muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. kumottavaksi lääkelain
99 § ja sen edellä oleva väliotsikko. Koska
pykälä ja sen edellä oleva väliotsikko
on jo kumottu lailla 893/2001, on lain nimikettä ja johtolausetta
tarkistettava.
16. Laki ydinenergialain muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. muutettavaksi ydinenergialain
73 §:n 1 ja 2 momenttia. Koska 2 momenttia on menettämisseuraamuksia koskevia
säännöksiä uudistettaessa muutettu lailla
880/2001, on lain johtolausetta ja 2 momenttia muutettava.
Pykälän perusteluissa (s. 72/II
ja 73/I) selostetaan, miten menettämisseuraamuksia
koskevat rikoslain ja ydinenergialain säännökset
tulisi sovittaa yhteen. Lailla 880/2001 on menettämisseuraamuksen
tuomitseminen tehty pakolliseksi sekä säännökset
arvo- ja osakonfiskaatiosta poistettu, koska niistä säädetään
rikoslain 10 luvussa. Säädösehdotuksen
ja lain 880/2001 yhteensovittamiseksi valiokunta ehdottaa,
että momenttiin tehdään mainitussa laissa
siihen säädetyt muutokset.
18. Laki räjähdysvaarallisista aineista annetun
lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm. muutettavaksi räjähdysvaarallisista
aineista annetun lain 11 §:ää.
Koska pykälän 3 momentti on kumottu lailla 893/2001,
on lakiehdotuksen johtolausetta tarkistettava.
Lakialoitteet
Käsittelemiensä lakialoitteiden johdosta lakivaliokunta
toteaa seuraavaa:
Lakialoite LA 138/2000 vp.
Valiokunta ehdottaa, että rikoslain 44 luku uudistetaan
kokonaisuudessaan, jolloin lakialoitteessa kumottavaksi ehdotetut
pykälät muutetaan uuden sisältöisiksi. Valiokunnan
kannasta seuraa, että lakialoite on hylättävä.
Lakialoite LA 114/2001 vp.
Valiokunta ehdottaa, että rikoslain 34 luvun 4 §:n
1 momenttia täydennetään hallituksen
esityksessä ehdotetuin tavoin geenitekniikkalakia koskevilla
säännöksillä. Tosin lakiehdotuksessa
valiokunta ei ehdota rangaistusasteikon ankaroittamista. Valiokunnan
kannasta seuraa, että lakialoite on hylättävä.