LIIKENNEVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp

LiVM 11/2002 vp - HE 103/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi tieliikennelain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä syyskuuta 2002 lähettänyt liikennevaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi tieliikennelain muuttamisesta (HE 103/2002 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Jarmo Hirsto ja vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen, liikenne- ja viestintäministeriö

johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Tolvanen, Joensuun kihlakunnan syyttäjänvirasto

toimitusjohtaja Matti Järvinen, Liikenneturva

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • sisäasiainministeriö
  • opetusministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Ajoneuvohallintokeskus
  • Kuluttajavirasto
  • Liikennevakuutuskeskus
  • Työterveyslaitos
  • Suomen Kuntaliitto
  • Suomen Motoristit ry
  • Suomi pyöräilee 2002.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakiin säännöstä, jonka mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä kypärää.

Tieliikennelain mukaista jalankulkijan heijastimen käyttösäännöstä ehdotetaan laajennettavaksi niin, että jalankulkijan olisi yleensä käytettävä heijastinta pimeän aikana tiellä liikkuessaan riippumatta tievalaistuksesta ja siitä, millä tien osalla jalankulkija liikkuu.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että tieliikennelain säännös, jolla määrätään suojakypärän käyttövelvollisuus eräissä moottorikäyttöisissä ajoneuvoissa, koskisi myös alle 15-vuotiasta matkustajaa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu ottaen huomioon asian tiedottamiseen tarvittava aika.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Hallituksen esityksessä todetaan, että lain muutoksella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen siten, että sekä suojakypärän että heijastimen käyttö liikenteessä lisääntyy. Käytön oletetaan lisääntyvän siitä huolimatta, että suojakypärän tai heijastimen käyttämättä jättämisestä ei rangaistaisi.

Valiokunta korostaa, että ehdotettuja säännöksiä tulee tukea oikean tiedotuksen avulla, koska liikenneturvallisuustyössä tulee käyttää tiedotusta ja valistusta apukeinona asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella liikennevaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Erkki Pulliainen /vihr
  • vpj. Annika Lapintie /vas
  • jäs. Klaus Bremer /r
  • Jyri Häkämies /kok
  • Erkki Kanerva /sd
  • Saara Karhu /sd (osittain)
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Risto Kuisma /sd
  • Eero Lämsä /kesk
  • Raimo Mähönen /sd
  • Tero Mölsä /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Ismo Seivästö /kd
  • Timo Seppälä /kok
  • Harry Wallin /sd
  • Lasse Virén /kok
  • Raimo Vistbacka /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Mika Boedeker

VASTALAUSE

Hallituksen esitys on täysin ala-arvoinen. Laki, joka vain suosittelee turvavarusteen käyttöä ilman minkäänlaista rangaistusmääritystä, ei ole vain yhtä tyhjän kanssa, vaan voi johtaa vakaviin vakuutusoikeudellisiin ongelmiin. Liikenneturvallisuuteen kuuluvien suositusluontoisten ohjeiden toteutus on haaste liikenneministeriön, Liikenneturvan, Tiehallinnon ym. tiedotustoiminnalle. Se ei kuulu lainsäädäntöön.

Selvityksen mukaan keskimäärin yhden ihmisen liikennekuolema vuodessa matkapuhelimen käytöstä johtuen katsottiin riittäväksi perusteeksi säätää laki nk. hands free -laitteiston pakollisuudesta.

Selvitysten mukaan 12—15 jalankulkijaa vuodessa olisi pelastunut kuolemalta, jos he olisivat käyttäneet heijastinta. Hallituksen esitys ei kuitenkaan pitänyt sitä riittävänä perusteena heijastinpakon säätämiseksi lailla. Lisäksi hallituksen esityksessä suositellaan heijastimen käyttöä vain pimeällä, johon valiokunta on yhtynyt välittämättä erittäin painavista asiantuntijalausunnoista.

Yhdyn täysin Rahtarit ry:n, Suomen Taksiliiton ja Ajoneuvohallintokeskuksen asiantuntijalausuntoihin siitä, että heijastimen käyttö on ratkaisevan tärkeää paitsi pimeällä, myös silloin, kun näkyvyys muusta syystä on heikentynyt, kuten esimerkiksi hämärän aikana, kun valaistus on riittämätön, sumussa, lumipyryssä ja vastaavissa olosuhteissa. Tämä olisi pitänyt huomioida valiokunnan perusteluissa.

Liikennekuoleman tai loukkaantumisen tuottaminen ulkopuoliselle on henkisesti elinikäinen rangaistus ajoneuvon kuljettajalle. Jalankulkijan ja pyöräilijän vastuu omasta turvallisuudestaan olisi korostunut oikeudenmukaisesti, jos valiokunta olisi hyväksynyt perusteluihin Rahtarit ry:n ehdottaman periaatteen: "Mikäli heijastinta ei ole käytettävissä, jalankulkijan on noudatettava erityistä varovaisuutta liikenteessä". Valitettavasti tämäkään ei kelvannut valiokunnalle edes perusteluihin.

Perusteluissa olisi tullut erikseen mainita, että rullalautailijat, rullaluistelijat ja rullahiihtäjät rinnastetaan jalankulkijoihin.

Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2002

  • Klaus Bremer /r