Perustelut
Yleistä
Suuri valiokunta toteaa, että asetusehdotukseen liittyy
monia kansallisen, kansainvälisen ja EU-oikeuden suhdetta
koskevia kysymyksiä. Tässä mietinnössä käsitellään
asetusehdotuksen suhdetta SEU 5 artiklassa säädeltyyn
toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen. Muihin kysymyksiin
suuri valiokunta palaa lausuessaan asiasta U 29/2012
vp.
Arvio ehdotuksen suhteesta toissijaisuusperiaatteeseen
Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen asetusehdotuksen puuttuvasta
lisäarvosta ja siitä, että nyt esitetyssä muodossaan
ehdotuksella ei voida saavuttaa sen esitettyä tavoitetta
oikeustilan (Laval- ja Viking Line -ratkaisut) selkiyttämisestä.
Näin ollen suuri valiokunta toteaa, että ehdotus
rikkoo SEU 5 artiklassa määriteltyä toissijaisuusperiaatetta
ja suhteellisuusperiaatetta. Toissijaisuusperiaatteen osalta valiokunta
toteaa, että periaatteen tarkoituksena on säädellä ja rajata
unionin toimivallan käyttöä: Euroopan unionin
tulee toimia vain, jos sen toiminta on välttämätöntä kysymyksessä olevan
ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteesta
puolestaan seuraa, ettei unionin toiminnan sisältö ja
muoto saa ylittää sitä, mikä on
tarpeen perussopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suuri valiokunta katsoo työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan lailla, että ehdotus esitetyssä muodossaan
ei selkeyttäisi komission väittämällä tavalla
EU-tason lakko-oikeuden sisältöä suhteessa
EU-tuomioistuimen antamiin ratkaisuihin eikä suhteessa
kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Asetusehdotus jättää huomiotta säännösten
suhteen kansainvälisten YK:n, ILO:n ja Euroopan neuvoston
sopimusten yhdistymisvapautta ja lakko-oikeutta koskeviin määräyksiin,
jotka on myös kunkin jäsenvaltion valtiosääntöisiä menettelyjä noudattaen
saatettu osaksi kansallista normistoa. Valiokunta muistuttaa, että EU-tuomioistuimen
ratkaisut ovat aiheuttaneet epäselvyyttä juuri
ihmisoikeussopimuksissa olevien työtaisteluoikeuden rajoitusperusteiden
ensisijaisesta soveltamisesta. Asetusehdotus jää tältä osin
epäselväksi ja käytännössä voi merkitä työntekijöiden
perusoikeuksien selkeää rajaamista.
Viitaten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen
suuri valiokunta toteaa myös, että "rajat ylittävä tilanne"
on käsitteenä tulkinnanvarainen. Asetusehdotus
koskee lähtökohtaisesti muitakin työtaistelutoimia
kuin lakkoja. Asetuksen perusteella tulisi hyvin vaikeaksi yksittäistapauksessa
vetää rajaa sen suhteen, onko työtaistelutoimenpide
luonteeltaan rajat ylittävä EU-tason toimi vaiko
vain kansallinen ja miten menetellään, jos kyse
on samaan aikaan sekä kansallisesta että rajat
ylittävästä työtaistelutoimesta.
Ehdotus saattaisi äärimmillään
laajentaa EU:n toimivaltaa näissä tapauksissa
myös kansallisiin työtaistelutoimiin. Tähän
suuntaan saattaisi vaikuttaa myös ehdotettu velvoite ilmoittaa komissiolle
jäsenvaltioissa esiintyvistä työtaistelu-uhista.
Toteutuessaan esitetyssä muodossaan asetus voisi lisäksi
vaarantaa kansallisten hyvin toimivien työriitojen ratkaisujärjestel-mien
toimivuuden. Vaikka komissio toteaa, ettei asetusehdotus rajoita
jäsenvaltioissa tunnustettujen riitojen ratkaisumenettelyjen
käyttämistä, sillä saattaa kuitenkin
käytännössä olla sellaisia vaikutuksia.
Valiokunta painottaakin tässä yhteydessä toissijaisuusperiaatteen
keskeistä sisältöä: Euroopan
unionin tulee toimia vain, jos sen toiminta on tarpeellista ja siitä on
selvästi hyötyä sellaisten rajat ylittävien
näkökohtien vuoksi, joita jäsenvaltiot
eivät voi yksin tyydyttävästi säädellä.
Lopuksi suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että komissio on ehdottanut asetuksen oikeusperustaksi
SEUT 352 artiklaa (nk. joustolauseke), koska ehdotuksen alalla unionilla
ei ole nimenomaista toimivaltaa minkään perustamissopimuksen
artiklan nojalla. Valiokunta toteaa, että SEUT 352 artiklaa
voidaan käyttää varsin rajatuissa tilanteissa,
mikäli unionin toiminta osoittautuu tarpeelliseksi perussopimuksissa
asetetun tavoitteen saavuttamiseksi eikä perussopimuksissa
ole määräyksiä tähän
tarvittavista valtuuksista. Lausekkeen luonnetta poikkeusmääräyksenä korostaa
myös siinä komissiolle asetettu velvollisuus
tiedottaa sen perusteella tehdyistä ehdotuksista kansallisille
parlamenteille toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevan menettelyn
yhteydessä.
Suuri valiokunta toteaa, että joustolausekkeen käytölle
on perussopimuksessa asetettu varsin tiukat edellytykset, jotka
eivät ehdotuksen osalta täyty ottaen huomioon
ehdotuksen sisältö. Tältä osin
valiokunta viittaa erityisesti edellä toissijaisuusarvioinnin
yhteydessä esittämiinsä näkemyksiin
ehdotuksen puuttuvasta lisäarvosta ja siitä, etteivät
asetuksessa ehdotetut toimet ole omiaan saavuttamaan asetuksen esitettyä tavoitetta.