Perustelut

Yleistä

Suuri valiokunta toteaa, että asetusehdotukseen liittyy monia kansallisen, kansainvälisen ja EU-oikeuden suhdetta koskevia kysymyksiä. Tässä mietinnössä käsitellään asetusehdotuksen suhdetta SEU 5 artiklassa säädeltyyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteeseen. Muihin kysymyksiin suuri valiokunta palaa lausuessaan asiasta U 29/2012 vp.

Arvio ehdotuksen suhteesta toissijaisuusperiaatteeseen

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen asetusehdotuksen puuttuvasta lisäarvosta ja siitä, että nyt esitetyssä muodossaan ehdotuksella ei voida saavuttaa sen esitettyä tavoitetta oikeustilan (Laval- ja Viking Line -ratkaisut) selkiyttämisestä. Näin ollen suuri valiokunta toteaa, että ehdotus rikkoo SEU 5 artiklassa määriteltyä toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. Toissijaisuusperiaatteen osalta valiokunta toteaa, että periaatteen tarkoituksena on säädellä ja rajata unionin toimivallan käyttöä: Euroopan unionin tulee toimia vain, jos sen toiminta on välttämätöntä kysymyksessä olevan ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteesta puolestaan seuraa, ettei unionin toiminnan sisältö ja muoto saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suuri valiokunta katsoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lailla, että ehdotus esitetyssä muodossaan ei selkeyttäisi komission väittämällä tavalla EU-tason lakko-oikeuden sisältöä suhteessa EU-tuomioistuimen antamiin ratkaisuihin eikä suhteessa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Asetusehdotus jättää huomiotta säännösten suhteen kansainvälisten YK:n, ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimusten yhdistymisvapautta ja lakko-oikeutta koskeviin määräyksiin, jotka on myös kunkin jäsenvaltion valtiosääntöisiä menettelyjä noudattaen saatettu osaksi kansallista normistoa. Valiokunta muistuttaa, että EU-tuomioistuimen ratkaisut ovat aiheuttaneet epäselvyyttä juuri ihmisoikeussopimuksissa olevien työtaisteluoikeuden rajoitusperusteiden ensisijaisesta soveltamisesta. Asetusehdotus jää tältä osin epäselväksi ja käytännössä voi merkitä työntekijöiden perusoikeuksien selkeää rajaamista.

Viitaten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykseen suuri valiokunta toteaa myös, että "rajat ylittävä tilanne" on käsitteenä tulkinnanvarainen. Asetusehdotus koskee lähtökohtaisesti muitakin työtaistelutoimia kuin lakkoja. Asetuksen perusteella tulisi hyvin vaikeaksi yksittäistapauksessa vetää rajaa sen suhteen, onko työtaistelutoimenpide luonteeltaan rajat ylittävä EU-tason toimi vaiko vain kansallinen ja miten menetellään, jos kyse on samaan aikaan sekä kansallisesta että rajat ylittävästä työtaistelutoimesta. Ehdotus saattaisi äärimmillään laajentaa EU:n toimivaltaa näissä tapauksissa myös kansallisiin työtaistelutoimiin. Tähän suuntaan saattaisi vaikuttaa myös ehdotettu velvoite ilmoittaa komissiolle jäsenvaltioissa esiintyvistä työtaistelu-uhista. Toteutuessaan esitetyssä muodossaan asetus voisi lisäksi vaarantaa kansallisten hyvin toimivien työriitojen ratkaisujärjestel-mien toimivuuden. Vaikka komissio toteaa, ettei asetusehdotus rajoita jäsenvaltioissa tunnustettujen riitojen ratkaisumenettelyjen käyttämistä, sillä saattaa kuitenkin käytännössä olla sellaisia vaikutuksia. Valiokunta painottaakin tässä yhteydessä toissijaisuusperiaatteen keskeistä sisältöä: Euroopan unionin tulee toimia vain, jos sen toiminta on tarpeellista ja siitä on selvästi hyötyä sellaisten rajat ylittävien näkökohtien vuoksi, joita jäsenvaltiot eivät voi yksin tyydyttävästi säädellä.

Lopuksi suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että komissio on ehdottanut asetuksen oikeusperustaksi SEUT 352 artiklaa (nk. joustolauseke), koska ehdotuksen alalla unionilla ei ole nimenomaista toimivaltaa minkään perustamissopimuksen artiklan nojalla. Valiokunta toteaa, että SEUT 352 artiklaa voidaan käyttää varsin rajatuissa tilanteissa, mikäli unionin toiminta osoittautuu tarpeelliseksi perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista. Lausekkeen luonnetta poikkeusmääräyksenä korostaa myös siinä komissiolle asetettu velvollisuus tiedottaa sen perusteella tehdyistä ehdotuksista kansallisille parlamenteille toissijaisuusperiaatteen valvontaa koskevan menettelyn yhteydessä.

Suuri valiokunta toteaa, että joustolausekkeen käytölle on perussopimuksessa asetettu varsin tiukat edellytykset, jotka eivät ehdotuksen osalta täyty ottaen huomioon ehdotuksen sisältö. Tältä osin valiokunta viittaa erityisesti edellä toissijaisuusarvioinnin yhteydessä esittämiinsä näkemyksiin ehdotuksen puuttuvasta lisäarvosta ja siitä, etteivät asetuksessa ehdotetut toimet ole omiaan saavuttamaan asetuksen esitettyä tavoitetta.