Espoo—Nummela—Lohja-kaupunkiradan
puolesta vallitsee vahva yksimielisyys. Länsirataa on kaavailtu
2030-luvulle, mutta faktat puhuvat sen mahdollisimman nopean rakentamisen
puolesta.
Ratahallintokeskus on saanut suunniteltavakseen kaupunkiradan
Espoosta Histan, Veikkolan, Huhmarin, Nummelan ja Muijalan kautta Keski-Lohjalle.
Ennen Keski-Lohjaa haarautuisi pistoraide Lohjan keskustaan. Nummenkylässä Vihdin
länsiosissa kaupunkiradasta erkaantuisi uusi Salo—Turku-rata.
Rata on merkitty Uudenmaan maakuntakaavaan ja maakäytön
selvitys on valmis.
Ratahanke on valtakunnan uusien ratojen toteuttamislistalla
neljäntenä. Radalla on kuitenkin kiire. Ilmastopolitiikka
tiukentuu edelleen nopeasti ja ruuhkat kasvavat Turun moottoritiellä.
Pääkaupunkiseudun kasvavista ympäryskunnista
tehtävät työmatkat pääkaupunkiseudulle
ja pääkaupunkiseudulta ympäryskuntiin
ovat lisääntyneet jatkuvasti. Ympäryskuntien
alueelta käy päivittäin tuhansia ihmisiä töissä Helsingissä.
Työmatkoihinsa he joutuvat käyttämään
joko omaa autoa tai linja-autoa, koska raideliikennettä ei
ole. Suurin osa on valinnut oman auton, sillä linja-auto
on usein hitaampi vaihtoehto, liikennöintiverkosto suppea
ja lippujen hinnat kalliit.
Ennen kuin pääkaupunkiseudulle voidaan asettaa
ruuhkamaksuja, on töihin pendelöiville taattava
viihtyisät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Tässä rautatien
rakentaminen on avainasemassa.
Esimerkiksi noin 3 700 lohjalaista käy päivittäin
töissä pääkaupunkiseudulla.
Vihdistä sukkuloivien vastaava luku on noin 5 500,
joka on yli 43 % kunnan työllisistä.
Myös muiden ympäryskuntien pendelöintiprosentit
ovat niin ikään korkeat. Ympäryskuntien
asukasluvut ovat kovassa kasvussa, mikä lisää henkilöautoliikennettä edelleen,
ja Turunväylän kapasiteetin odotetaan lisäkapasiteetista
huolimatta ylittyvän.
Toimivat kulkuyhteydet YTV-alueelle ovat ensiarvoisen tärkeitä ympäryskunnille,
jotka pyrkivät asuinpaikkoina kilpailemaan työikäisten
ja lapsiperheiden suosiosta. Kesällä 2009 valmistuneen
maakäyttöselvityksen mukaan kaupunkirata toisi
alueelle noin 150 000 uutta asukasta.
Hyvällä liikennepolitiikalla edistetään
ilmastotavoitteita ja turvallisuutta. Kummankin tavoitteen kannalta
on eduksi siirtää painopistettä tieliikenteestä raideliikenteeseen.
Junaradan yksi suunniteltu asemapaikka on tärkeässä liikenteen
solmukohdassa VT1:n ja VT2:n risteyksen tuntumassa, jonka jo nyt
ohittaa noin 130 kaukoliikenteen linja-autoa päivässä.
Näin linja-autoliikenne niveltyy tulevan Länsiradan
junaliikenteen kanssa sujuvasti yhdessä toimivaksi.
Länsiradan rakentaminen auttaa tasaamaan pääkaupunkiseudun
kasvupaineita Länsi-Uudenmaan suuntaan, kun radanvarsialueille
voidaan suunnata runsasta toimitila- ja asuinrakentamista.
Paitsi Vihdin ja Lohjan kannalta, Länsirata on erittäin
tärkeä esimerkiksi suunnitteilla olevan Espoon
Histan asuinalueen (asukasmäärä luokkaa
30 000) joukkoliikennetarpeiden vuoksi. Radan ensimmäisen
vaiheen Espoo—Hista rakentamiskustannuksiksi on arvioitu
97 miljoonaa euroa.
