TALOUSARVIOALOITE 131/2009
vp
TAA 131/2009
vp - Pertti Hemmilä /kok
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen erityisopetuksen
turvaamiseen ja luokkakokojen pienentämiseen
Eduskunnalle
Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä kaksinkertaistui
vuosina 1997—2004. Syksyllä 2004 heitä oli
6,7 % oppilaista. Tukiopetusta saa nykyään
yhä useampi oppilas, vuoden 2004 lopulla noin 15 % oppilaista.
Samansuuntainen kehitys on jatkunut myös viime vuosina.
Erityisen tuen tarve on selvästi annetun tuen määrää suurempi.
Lukioissa erityisopetuksen tarve on noin viidestä kymmeneen
prosenttiin koko opiskelijamäärästä.
Eniten erityisopetuksen tarvetta ovat tuottaneet puutteet lukio-opiskelun
edellyttämissä opiskelutaidoissa.
Yhä useampi nuori valmistuu koulusta suoraan työttömäksi.
Kun pieniä kouluja on viime vuosina lopetettu ja kun lapsia
on keskitetty yhä isompiin yksiköihin, luokkakoot
ovat kasvaneet, mahdollisuudet yksittäisen lapsen huomioimiseen
heikentyneet, rauhattomuus lisääntynyt jne. Samalla
erityisen tuen tarve on selvästi lisääntynyt.
Vaikka luokkakokoja nyt pienennetäänkin ja pieniä kouluja
ei enää entisessä määrin
lakkauteta, viime vuosina tehty isoihin yksiköihin keskittäminen
aiheuttaa edelleen haasteita. Erityisopetukseen suunnattavia määrärahoja
tulisi kasvattaa siten, että mahdollisuudet hyvään
erityisopetukseen kunnissa säilyisi. Erityisopetuksessa säästäminen
lisää lasten syrjäytymistä ja
tuottaa sosiaalisia ongelmia.
Muutamia esimerkkejä Erityisopettajien liiton neuvoista
tilanteisiin, kun lapsi ei opi: "Opeta opiskelutekniikkaa. Keskustele
oppilaasi kanssa: miettikää yhdessä oppilaan
ominta tapaa oppia uutta. Anna aikaa. Kun kirjoitat taululle, älä puhu
samalla: moni haluaa nähdä suun liikkeet. Mieti
monta tapaa selittää sama asia eri tavalla. Erityisopetusta
tarvitseva lapsi ja nuori tarvitsee aikaa sekä enemmän
huomiota kuin tavallisella tavalla oppiva lapsi." Tuon ajan antamiseen
ei opettajilla nykyisellään juuri missään
kunnissa ole aikaa.
Edellisen hallituksen aikana erityisopetuksen määrärahoja
leikattiin ja tuolloin mahdollisuudet hyvään erityisopetukseen
monessa kunnassa heikentyvät radikaalisti. Aiemmin tehdyt
säästöt lasten koulutukseen ja muihin
lapsen oikeuksiin kuuluviin asioihin liittyen ovat näkyneet
viimeisten vuosien aikana eritasoisina ongelmina lasten kehityksessä ja
sopeutumisessa yhteiskuntaan. Erityisopetuksesta ei tule säästää,
vaan siihen tulee käyttää kaikki tarvittava
raha, jotta voidaan estää useiden lasten syrjäytymistä,
pysyviä sosiaalisia vaikeuksia, vaikeuksia sijoittua työelämään
jne.
Talouskriisin keskellä ja kunnista jo kantautuneiden
tietojen perusteella näyttää sille, että kouluja
edelleen lakkautetaan ja luokkakokoa suurennetaan. Tällainen
kehityssuunta on erittäin lyhytnäköistä,
koska leikkaukset ja suuret luokkakoot tulevat lisäämään
sopeutumis- ja oppimisvaikeuksia, rauhattomuutta kouluissa ja pidemmällä tähtäimellä
nuorten
syrjäytymistä, työttömyyteen
jne. Kouluikään tulevien ikäluokkien pienentyessä meillä olisi
tulevina vuosina hyvät mahdollisuudet vastaavasti pienentää luokkien ryhmäkokoa
säilyttämällä mahdollisuuksien
mukaan pieniä kylä- ja lähiökouluja.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon
momentille 29.10.30 lisäyksenä 2 000 000
euroa erityisopetuksen määrärahojen kasvattamiseen sekä perusopetuksen
kehittämiseen pienempien luokkakokojen turvaamiseksi.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009