TALOUSARVIOALOITE 134/2009
vp
TAA 134/2009
vp - Pertti Hemmilä /kok
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen lähiruoan
tuotannon ja käytön edistämiseen
Eduskunnalle
Suomessa on vajaa 70 000 maatilaa. Tilojen
määrä on Suomen EU-jäsenyyden
aikana puolittunut. Samanaikaisesti tilojen tuotanto on monipuolistunut.
Vuonna 2005 noin 25 000 tilaa harjoitti alkutuotannon ohella
muuta yritystoimintaa. Maatilojen lisäksi maaseudulla on
runsaasti pienyrityksiä, joiden liikevaihto on noin 15
miljardia euroa ja jotka työllistävät
yrittäjät mukaan lukien reilusti yli satatuhatta
suomalaista. Maatalouden ja koko maaseudulla tapahtuvan yritystoiminnan
merkitys Suomen kansantaloudelle ja suomalaiselle perinteelle ja
kulttuurille on monessa mielessä merkittävä.
Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ruokaa maailman puhtaimmissa
olosuhteissa. Tuotanto-olosuhteet ovat vaativat ja aiheuttavat poikkeuksellisia
kustannuksia. Näin pohjoisissa olosuhteissa ei elintarviketuotantoa
harjoiteta tässä laajuudessa missään
muualla maailmassa. Luonnonolosuhteistamme johtuen kasvinsuojeluaineita
käytetään meillä vain murto-osa
siitä mitä Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Suomalainen kuluttaja osaa arvostaa lähellä tuotettuja,
puhtaita ja tuoreita elintarvikkeita. Viime aikoina on yhä enemmän
puhuttu lähiruoan puolesta sekä ympäristönsuojelun,
ruoan puhtauden että paikallisen yritystoiminnan järkevyydestä.
Lähiruoan tuottaminen voikin tuoda uusia yrittämisen
mahdollisuuksia maataloudelle ja maaseudulle. Jotta kuluttaja voi
olla varma tuotteiden alkuperästä, niiden merkintään
on kiinnitettävä huomiota. Tuotemerkinnöistä on
selvittävä tuotteen kotimaisuus, alkuperä ja
myös se onko tuotteessa käytetty geenimuuntelua.
On myös panostettava lähiruoan markkinointiin
ja tuotava esille lähellä tuotetun ruoan edut.
Hankintalaki antaa ammattikeittiöille entistä paremman
mahdollisuuden käyttää lähiruokaa
ja kausituotteita ilman, että niiden tulee tehdä aiemmin
vaadittua kilpailutusta. Lain muutos mahdollisti sen, että koulujen,
sairaaloiden ja muut julkisen alan keittiöt pystyvät
käyttämään entistä enemmän
ja monipuolisemmin lähellä tuotettuja elintarvikkeitta.
Lähiruoalla on myös terveysvaikutuksia. Lähiruoan
etuna on se, että kuljetus- ja varastointiajat jäävät
lyhyiksi. Tämän vuoksi tuotteisiin ei tarvita
allergioille ja yliherkkyyksille altistavia lisä- ja säilöntäaineita.
Näin myös säästetään sekä rahaa,
energiaa että ympäristöä.
Vaikkakin Suomessa maatilojen tuotantokustannukset ovat muita
maita korkeammat, monet tuotteet viljelijältä lähtiessään
ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä. Viime vuosina, kun julkisen sektorin
toiminnot ovat joutuneet tarkkaan kustannussyyniin, laitoskeittiöidenkin
on tuotettava ruoka-annos entistä halvemmalla. Kun laadukas ruoka
tuotetaan lähellä ja toimitetaan suoraan keittiöihin,
jäävät pois elintarviketeollisuuden ja kaupan
välikäsien kustannukset ja kuljetuskustannuksetkin
ovat alhaisemmat.
Kaikin tavoin tulee edistää ja kannustaa lähiruoan
tuotantoon ja käyttöön. Näin
edistetään myös monipuolista paikallista
yritystoimintaa, joka puolestaan turvaa omavaraisuuden säilymisen.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon
momentille 30.20.47 lisäyksenä 250 000
euroa lähiruoan tuottamisen edistämiseen.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009