Kulttuuriviennin edistäminen kuuluu opetusministeriön
keskeisiin tavoitteisiin. Uudeksi painopisteeksi on nousemassa koulutusvienti.
Suomen instituuttiverkosto on kulttuuriviennin tukirakenteiden keskeinen
osa, joka edistää myös koulutusvientiä ja
tieteen kansainvälistämistä. Instituutit
ovat tärkeässä asemassa kohdemaan kysynnän
asiantuntijoina ja verkostojen luojina kotimaisille toimijoille.
Ne toteuttavat yhdessä muiden ulkomaan toimijoiden kanssa
Suomen etujen kannalta merkittäviä tehtäviä.
Eduskunta lisäsi vuoden 2009 talousarviossa Suomen
ulkomailla toimivien kulttuuri-instituuttien avustusmomentille 300 000
euroa. Huolimatta siitä, että opetusministeriö omassa
esityksessään sisällytti korotuksen vuoden
2010 avustuksiin, on valtion talousarvion momentilta 29.80.50 opetusministeriöltä
tulevaa
avustusta kulttuuri-instituuteille vuonna 2010 pienennetty 300 000
eurolla. Tästä tulee aiheutumaan instituuttien
toiminnalle erittäin suuria vaikeuksia ja epävarmuutta
mahdollisuuksista toteuttaa tulevien vuosien keskeisiä kulttuuri-
ja koulutusvientiin liittyviä hankkeita.
Jo vuonna 2005 sivistysvaliokunta kirjasi lausuntoonsa toiveen
instituuttien taloudellisten toimintamahdollisuuksien turvaamisesta.
Eduskunta perusteli vuoden 2009 korotusta instituuttien hyvin vähäisellä henkilökunnalla
tehdyn työn tärkeydellä, instituuttien
ja lähetystöjen yhteistyön kehittymisellä ja
sen merkityksellä, kun kulttuuriattaseoiden määrä lähetystöissä vähentyy.
Tästä syystä on kulttuuri-instituuttien
avustussumma vuonna 2009 katsottava pysyväisluonteiseksi
ja vakiintuneeksi tasoksi eikä sitä saa alentaa
samalle tasolle kuin talousarviossa vuosina 2003—2008.
Kulttuuri-instituuttien avustuksen korotus helpotti merkittävästi
instituuttien taloudellista tilaa. Sillä oli erinomaisen
tärkeä vaikutus kulttuuri-instituuttien toimintaedellytyksiin,
jotka sitä ennen olivat jatkuvasti kaventuneet avustusten polkiessa
paikallaan vuodesta 2003 lähtien. Akuutiksi muodostunut
henkilöstövoimavarojen heikkeneminen saatiin pysäytettyä ja
resursseja voitiin suunnata pitkäjänteiseen suunnitteluun
ja vaikuttamiseen myös suuremmissa kulttuuriviennin yhteistyöprojekteissa.
Instituuttien henkilöstövoimavarat ovat keskimäärin
noin 4 työntekijää. Instituuttien opetusministeriöltä saama
avustus on perusrahoitusta, joka mahdollistaa toimintaedellytykset
kohdemaassa. Instituutit ovat jatkuvasti monipuolistaneet rahoituspohjaansa
ja kasvattaneet omarahoitusosuuksiaan. Hankerahoitus tulee suurelta
osin yhteistyökumppanien kautta in kind -muodossa, eikä siten
näy instituuttien tilinpäätöksissä.
Yhteistyökumppaniensa panostuksen ja hankkimansa rahoituksen
kautta instituutit tuottavat perusrahoitukseen verrattuna huomattavaa
taloudellista lisäarvoa Suomen kulttuurin, taiteen, tieteen
ja koulutuksen kansainvälistämiselle. Myös
opetusministeriön kulttuurivientituki on keskeinen.
Instituutti-verkosto on Suomen kansalaisyhteiskunnalle ominainen
ainutlaatuinen ulkomaantoimintaverkosto. Instituutit ovat yksityisiä,
pääosin säätiöiden
perustamia ja ylläpitämiä laitoksia.
Ne ovat syntyneet kansalaisaloitteiden perusteella. Säätiömuodosta
johtuen instituutit voivat toimia joustavammin kuin julkishallinnon Suomi-toimijat.
Ne täydentävät kulttuurin asiantuntemuksellaan
ja yksityisellä, kansalaistoimintaan perustuvalla toimintamallillaan
valtiollisten toimijoiden ponnisteluja kulttuuriviennin edistämiseksi.
Monet instituutit ovat viime vuoden aikana toteuttaneet menestyksellisiä kulttuurivientihankkeita
yhteistyössä paikallisten ja kotimaan toimijoitten
kanssa.
Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia, joista yksi
on Suomessa (Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus)
ja 16 Suomen rajojen ulkopuolella. Tiedeinstituutteja on neljä: Ateenassa,
Roomassa, Lähi-idässä ja Japanissa. Kulttuuri-instituutteja
on 12: Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa,
Berliinissä, Lontoossa, Brysselissä, Pariisissa,
Madridissa, Pietarissa, Budapestissa, Tallinnassa ja New Yorkissa.
Lähes kaikissa kulttuuri-instituuteissa tehdään
työtä Suomen ja kohdemaan tiede- ja koulutusyhteistyön
kehittämiseksi. Tiedeinstituuteissa on myös kulttuuritoimintoja
ja ne ovat soveltuvin osin kulttuuriviennin toimeenpanijoita yhteistyössä edustustojen
kanssa.
Vuonna 2006 perustettiin Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit
ry, jonka tehtävänä on edistää kulttuuri-
ja tiedeinstituuttien keskinäistä vuorovaikutusta
ja suhteita kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin.
Yhteistyö ja synerginen toiminta erityisesti kohdemaiden
Suomen edustustojen ja kotimaassa toimivien taiteen tiedotuskeskusten
kanssa on kehittynyt merkittävästi viime vuosien
aikana. Yhteistyöyhdistyksen avustus on samalla momentilla
kulttuuri-instituuttien kanssa ja sen avustukseen sisältyy
myös kulttuuriviennin tukiverkon koordinaatiosta syntyvät
kustannukset.
Vuodelle 2009 myönnetty korotus kulttuuri-instituuteille
korjasi merkittävästi tilannetta, jossa avustukset
tasokorotusten puuttuessa olivat vuodesta toiseen olleet yhä riittämättömämpiä kattamaan
instituuttien toimintamenojen kasvupaineita ja kulttuurivientiin — tulevaisuudessa
myös
koulutusvientiin — liittyvästä yhteistyöstä aiheutuvaa
lisääntyvää rahoitustarvetta.
Jotta tähän tilanteeseen ei jouduta palaamaan,
ei vuodelle 2009 saatua avustusta voi poistaa. Ja myös instituuttien
yhteistyöyhdistyksen toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen
tulee turvata.