TALOUSARVIOALOITE 332/2009
vp
TAA 332/2009
vp - Katri Komi /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen yliopistokeskuksille
Eduskunnalle
Alueellisen kehityksen näkökulmasta
on koulutuspolitiikka sen yksi keskeisistä osatekijöistä. Kuusi
yliopistokeskusta perustettiin, kun Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen
työryhmä esitti, että heikoimmin kehittyneiden
maakuntien osaamisperustaa tulisi vahvistaa.
Yliopistokeskukset perustettiin vuonna 2004 Kajaaniin, Kokkolaan,
Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Nämä yliopistokeskukset
vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta, ja näissä kaupungeissa
on tätä kautta ollut mahdollista kehittää yliopistojen
toimintaa. Keskusten kautta on myös mahdollista tehdä toimivaa
yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja sitä onkin
toteutettu muun muassa yhteistyönä tutkimus- ja
kehittämistoiminnassa. Laadun yliopistokeskusten osalta
ovat taanneet varsinaiset yliopistot, jotka ovat antaneet yliopistokeskuksille
valmiin väylän toimia tiiviissä yhteistyössä myös
muun tiedemaailman kanssa.
Yliopistokeskukset luotiin vahvistamaan sellaisten maakuntien
osaamisperustaa, joissa ei ole ollut tiedekorkeakoulua. Yliopistokeskukset
ovat toimineet erilaisista lähtökohdista niin,
että joissakin on jo lähtötilanteessa
ollut merkittävä tutkintoon johtava koulutustehtävä.
Tutkimustoiminta on kaikissa tapauksissa ollut suuresti riippuvainen
sijaintipaikkakuntien tai maakuntien mahdollisuuksista panostaa
osaavaan tutkimushenkilöstöön ja -ympäristöön.
Yliopistokeskuksille myönnetty määräraha
on ollut varsin rajallinen työkalu kilpailukykyisen koulutus-
ja tutkimusympäristön kehittämiseen.
Yliopistokeskukset ovat avanneet esimerkiksi maisteriohjelmissa,
verkostomaisissa koulutusohjelmissa ja poikkitieteellisissä projekteissa
hyviä toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ne toimivat usein
juuri niillä aloilla, joilla on merkitystä juuri
maakuntien elinkeinorakenteisiin ja niiden kehittämiseen.
Aluevaikutukset ovat selkeät.
Yliopistokeskuksia tuleekin nykyisten toimintojen lisäksi
kehittää aikuisväestön osaamistason nostamisen
alueellisina koordinaatio- ja kehittämiskeskuksina alueiden
ja niiden yritysten kanssa yhdessä toimien. Yliopistokeskukset
muodostavat muuten "yliopistottomille" alueille myös yliopistotasoisen
tutkimustoiminnan keskuksen. Nämä yliopistokeskusten
molemmat ns. kolmatta tehtävää toteuttavat
roolit tulee huomioida jatkossakin yliopistokeskusten asemaa ja
tehtäviä arvioitaessa. Yliopistokeskusten toiminnan
rahoitukseen on saatava pysyvät mekanismit, jotka eivät
ole riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta, kuten EU:n rakennerahastoista.
Yliopistokeskukset tulisi saada mukaan myös uudistettavaan yliopistojen
kehittämislakiin.
Opetusministeriö on osoittanut tähän
asti koordinaatiorahaa yliopistokeskuksille. Tämän lisäksi
keskukset ovat saaneet vuosittain noin 3 miljoonan euron
kehittämisrahan, jota on voitu käyttää toimintojen
käynnistämiseen sekä aluevaikutusten
vahvistamiseen. Pitkäjänteinen kehittämistyö vaatii
kuitenkin jatkuvaa rahoitusta. Hallitusohjelmassa on luvattu kehittää edelleen yliopistokeskuksia.
Jotta tämä olisi mahdollista, olisi yliopistokeskuksille
osoitettava ensi vuodelle riittävä rahoitus ja
kehittämisraha olisi toimintamenomäärärahaa
yliopistokeskuksille kunkin yliopiston koordinaatioyliopiston kautta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon
momentille 29.40.50 lisäyksenä 780 000
euroa yliopistokeskusten perusrahoitukseen.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009
- Katri Komi /kesk
- Heli Järvinen /vihr
- Olli Nepponen /kok
- Lenita Toivakka /kok
- Jari Leppä /kesk
- Pauliina Viitamies /sd