TALOUSARVIOALOITE 332/2009 vp

TAA 332/2009 vp - Katri Komi /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen yliopistokeskuksille

Eduskunnalle

Alueellisen kehityksen näkökulmasta on koulutuspolitiikka sen yksi keskeisistä osatekijöistä. Kuusi yliopistokeskusta perustettiin, kun Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä esitti, että heikoimmin kehittyneiden maakuntien osaamisperustaa tulisi vahvistaa.

Yliopistokeskukset perustettiin vuonna 2004 Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Nämä yliopistokeskukset vahvistavat yliopistotoiminnan alueellista kattavuutta, ja näissä kaupungeissa on tätä kautta ollut mahdollista kehittää yliopistojen toimintaa. Keskusten kautta on myös mahdollista tehdä toimivaa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa, ja sitä onkin toteutettu muun muassa yhteistyönä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Laadun yliopistokeskusten osalta ovat taanneet varsinaiset yliopistot, jotka ovat antaneet yliopistokeskuksille valmiin väylän toimia tiiviissä yhteistyössä myös muun tiedemaailman kanssa.

Yliopistokeskukset luotiin vahvistamaan sellaisten maakuntien osaamisperustaa, joissa ei ole ollut tiedekorkeakoulua. Yliopistokeskukset ovat toimineet erilaisista lähtökohdista niin, että joissakin on jo lähtötilanteessa ollut merkittävä tutkintoon johtava koulutustehtävä. Tutkimustoiminta on kaikissa tapauksissa ollut suuresti riippuvainen sijaintipaikkakuntien tai maakuntien mahdollisuuksista panostaa osaavaan tutkimushenkilöstöön ja -ympäristöön. Yliopistokeskuksille myönnetty määräraha on ollut varsin rajallinen työkalu kilpailukykyisen koulutus- ja tutkimusympäristön kehittämiseen.

Yliopistokeskukset ovat avanneet esimerkiksi maisteriohjelmissa, verkostomaisissa koulutusohjelmissa ja poikkitieteellisissä projekteissa hyviä toimintamahdollisuuksia. Lisäksi ne toimivat usein juuri niillä aloilla, joilla on merkitystä juuri maakuntien elinkeinorakenteisiin ja niiden kehittämiseen. Aluevaikutukset ovat selkeät.

Yliopistokeskuksia tuleekin nykyisten toimintojen lisäksi kehittää aikuisväestön osaamistason nostamisen alueellisina koordinaatio- ja kehittämiskeskuksina alueiden ja niiden yritysten kanssa yhdessä toimien. Yliopistokeskukset muodostavat muuten "yliopistottomille" alueille myös yliopistotasoisen tutkimustoiminnan keskuksen. Nämä yliopistokeskusten molemmat ns. kolmatta tehtävää toteuttavat roolit tulee huomioida jatkossakin yliopistokeskusten asemaa ja tehtäviä arvioitaessa. Yliopistokeskusten toiminnan rahoitukseen on saatava pysyvät mekanismit, jotka eivät ole riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta, kuten EU:n rakennerahastoista. Yliopistokeskukset tulisi saada mukaan myös uudistettavaan yliopistojen kehittämislakiin.

Opetusministeriö on osoittanut tähän asti koordinaatiorahaa yliopistokeskuksille. Tämän lisäksi keskukset ovat saaneet vuosittain noin 3 miljoonan euron kehittämisrahan, jota on voitu käyttää toimintojen käynnistämiseen sekä aluevaikutusten vahvistamiseen. Pitkäjänteinen kehittämistyö vaatii kuitenkin jatkuvaa rahoitusta. Hallitusohjelmassa on luvattu kehittää edelleen yliopistokeskuksia. Jotta tämä olisi mahdollista, olisi yliopistokeskuksille osoitettava ensi vuodelle riittävä rahoitus ja kehittämisraha olisi toimintamenomäärärahaa yliopistokeskuksille kunkin yliopiston koordinaatioyliopiston kautta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille  29.40.50 lisäyksenä 780 000 euroa yliopistokeskusten perusrahoitukseen.

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2009

  • Katri Komi /kesk
  • Heli Järvinen /vihr
  • Olli Nepponen /kok
  • Lenita Toivakka /kok
  • Jari Leppä /kesk
  • Pauliina Viitamies /sd

​​​​