TALOUSARVIOALOITE 5/2009
vp
TAA 5/2009
vp - Esko Ahonen /kesk ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen Ähtävänjoen
vesistön kunnostamiseen ja palauttamiseen lohivesistöksi
Eduskunnalle
Lappajärvi laskee vetensä Välijokea
pitkin Evijärveen, josta varsinainen Ähtävänjoki
saa alkunsa. Ähtävänjoki virtaa Evijärven
ja Pedersören kuntien alueella. Se laskee Perämereen
Pietarsaaren pohjoispuolella Luodon-Öjan tekoaltaan kautta.
Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2 054 km2.
Vesistöalueen järvistä Evijärveä, Lappajärveä ja
Alajärveä säännöstellään. Ähtävänjoen
pituus on noin 120 km ja keskivirtaama joessa on 15 m3/s.
Vesistöalueen hallitsevana elementtinä on 77 miljoonaa
vuotta sitten maahan iskeytyneen meteoriitin kraatteriin muodostunut
144 km2:n suuruinen Lappajärvi. Ähtävänjoen
vesistö on tullut tunnetuksi paitsi geologisesti erikoisesta
ja rajusta syntyhistoriastaan myös luontoarvoistaan. Vesistöalueen
yläosan purovesistöjen latvaosat sijaitsevat pohjavesialueella
ja uomasto on säilynyt hyvin luonnontilaisena.
Ähtävänjoki on ollut perinteisesti
lohijoki. Joen sähköntuotantoon rakentamisen myötä ovat lohet
joesta ja vesistöstä kuitenkin kadonneet. Ähtävänjoessa
on yhteensä yhdeksän voimalaitosta ja näiden
voimalaitosten kohdalle on nousuportaat kaloille jätetty
pääsääntöisesti rakentamatta.
Ähtävänjoen keski- ja yläjuoksulla
on elänyt eteläisen Suomen runsaslukuisin jokihelmisimpukkakanta
sekä pyyntivahvuinen taimenkanta. Lohen tavoin on myös
käymässä jokihelmisimpukkakannalle. Sekään
ei ole kyennyt lisääntymään
kymmeniin vuosiin. Joen latvaosilla on kuitenkin säilynyt
jonkinlainen joen alkuperäinen taimenkanta. Tämä tulisi
saada säilymään ja lisääntymään.
Ähtävänjoen vesistöalueella
on toteutettu ja on edelleen vireillä hankkeita veden laadun
parantamiseksi. Se on välttämätöntä vesistön
säilyttämisen kannalta. Tämä ei
kuitenkaan riitä vesistön ja joen palauttamiseksi
lohialueeksi. Lohen pitää päästä nousemaan
jokeen ja lohella tulee olla myös kutu- ja oleskelupaikkoja.
Tämä on vain mahdollista rakentamalla koko joen
alueelle voimalaitosten ja säännöstelypatojen
kohdille tarvittavat nousuportaat sekä kunnostamalla jokeen
kohtia kutupaikoiksi.
Helposti kutupaikoiksi kunnostettavia kohtia ovat esimerkiksi
Finnholmin, Björkforssin ja Kattilakosken voimalaitosten
yläaltaiden sivuille jääneet joen vanhat
uomanosat, jotka ovat nyt tyhjillään. Niiden yhteinen
putouskorkeus on yli 20 metriä ja ilmeisesti osa lähes
suoraan käyttökelpoisia, vain vesi puuttuu. Muita
tällaisia kohtia on Lamminkylän kohdalla oleva
kivennäispohjaisena pysyvä kohta sekä Savonjoen,
Lohijoen ja Kuninkaanjoen koskipaikat. Lisäksi Ähtävänjoessa
on noin 25 metriä vapaita koskipaikkoja, jotka voitaisiin
kunnostaa myös kutupaikoiksi.
Lohikantojen säilyttäminen Itämeren
alueella on koko EU:ta koskeva asia ja vaatii toteutuakseen kaikkien
käyttökelpoisten jokien kunnostamista. Ähtävänjoki
on yksi tällainen joki. Samoin kiinnostus jokihelmisimpukan
säilyttämiseksi on noussut tärkeäksi
asiaksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon
momentille 30.50.20 lisäyksenä 3 000 000
euroa Ähtävänjoen vesistön
kunnostamiseen ja palauttamiseen lohivesistöksi.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009
- Esko Ahonen /kesk
- Raimo Vistbacka /ps
- Mats Nylund /r
- Anna-Maja Henriksson /r