TALOUSARVIOALOITE 583/2009
vp
TAA 583/2009
vp - Elisabeth Nauclér /r ym.
Tarkistettu versio 2.0
Suomennos
Määrärahan osoittaminen siviilikriisinhallintaan
Eduskunnalle
Nykyisten konfliktien luonne, esimerkiksi Afganistanissa
ja eri puolilla Afrikkaa, on osoittanut, että siviiliosaamisella
(hyvän hallinnon edistäminen, ihmisoikeuksien
valvonta jne.) ja siviiliasiantuntemuksella (poliisi,
rajapoliisi, oikeuslaitos) on merkittävä rooli
kriisinhallinnassa. Siviilikriisinhallinta mahdollistaa monipuolisen
siviiliasiantuntemuksen käytön konflikteista toipuvien
maiden rakenteiden jälleenrakentamisen tukemisessa. Siviilikriisinhallinta
edustaa kokonaisvaltaista kriisinhallintanäkemystä,
jossa monipuolista keinovalikoimaa käyttäen pyritään vastaamaan
kunkin konfliktialueen kehitystarpeisiin. Siviilikriisinhallinta
ja turvallisuus- ja oikeussektorin kehittämiseen liittyvä kehitysyhteistyö liittyvät
läheisesti toisiinsa. Hyvä esimerkki tästä on
tänä vuonna käynnistynyt Kriisinhallintakeskuksen
toteuttama poliisin ja syyttäjien yhteistoimintakoulutus
Afganistanissa, joka rahoitetaan ulkoasiainministeriön
kehitysyhteistyövaroista.
Suomi on sitoutunut siviilikriisinhallintaan osallistumisen
vahvistamiseen niin siviilikriisinhallinnan kansallisessa strategiassa
(2008) kuin turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa
(2009). Asiantuntijoiden määrä pitäisi
selonteon mukaan nostaa selvästi yli 150 asiantuntijaan.
Tällä hetkellä Suomen osallistumisen
painopisteet ovat Kosovossa (EULEX Kosovo), Afganistanissa (EUPOL
AFG) ja Georgiassa (EUMM Georgia).Ulkoasianministeriö tekee
poliittisen päätöksen Suomen osallistumisesta
siviilikriisinhallintaoperaatioihin, kun taas sisäasiainministeriöllä on
vastuu osallistumisen mahdollistamisesta. Tätä varten
sisäasiainministeriön alaisuuteen perustettiin
vuonna 2007 Kriisinhallintakeskus Kuopioon, joka vastaa kaikista
siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lähettämiseen
liittyvistä operatiivisista tehtävistä (koulutus
ja rekrytointi, materiaaliset ja logistiset vastuut, työnantajavastuu
sekä tutkimus- ja kehitystoiminta).
Kriisinhallintakeskuksen nykyinen määrärahakehys
ei mahdollista kansallisia valmiuksia, joita poliittinen tahtotila
asiantuntijoiden määrän nostamiseen yli
150 asiantuntijan edellyttää. Sekä siviilikriisinhallinnan
strategia että selonteko painottavat, että voimavaroja
osallistumisen vahvistamiseen ja kansallisten valmiuksien vahvistamiseen
ja kehittämiseen on lisättävä samanaikaisesti.
Siviilikriisinhallinnan asiantuntijakustannukset rahoitetaan ulkoasiainministeriön
momentilta,
mutta osallistumisen mahdollistava Kriisinhallintakeskuksen toiminta
sisäasiainministeriön momentilta 26.01.01.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon
momentille 26.01.01 lisäyksenä 600 000
euroa Suomen osallistumisen turvaamiseen siviilikriisinhallintaan
ja kotimaan valmiuksien kehittämiseen.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009
- Elisabeth Nauclér /r
- Markku Rossi /kesk
- Kimmo Kiljunen /sd
- Pekka Haavisto /vihr
- Annika Lapintie /vas
- Aila Paloniemi /kesk