TALOUSARVIOALOITE 583/2009 vp

TAA 583/2009 vp - Elisabeth Nauclér /r ym.

Tarkistettu versio 2.0

Suomennos

Määrärahan osoittaminen siviilikriisinhallintaan

Eduskunnalle

Nykyisten konfliktien luonne, esimerkiksi Afganistanissa ja eri puolilla Afrikkaa, on osoittanut, että siviiliosaamisella (hyvän hallinnon edistäminen, ihmisoikeuksien valvonta jne.) ja siviiliasiantuntemuksella (poliisi, rajapoliisi, oikeuslaitos) on merkittävä rooli kriisinhallinnassa. Siviilikriisinhallinta mahdollistaa monipuolisen siviiliasiantuntemuksen käytön konflikteista toipuvien maiden rakenteiden jälleenrakentamisen tukemisessa. Siviilikriisinhallinta edustaa kokonaisvaltaista kriisinhallintanäkemystä, jossa monipuolista keinovalikoimaa käyttäen pyritään vastaamaan kunkin konfliktialueen kehitystarpeisiin. Siviilikriisinhallinta ja turvallisuus- ja oikeussektorin kehittämiseen liittyvä kehitysyhteistyö liittyvät läheisesti toisiinsa. Hyvä esimerkki tästä on tänä vuonna käynnistynyt Kriisinhallintakeskuksen toteuttama poliisin ja syyttäjien yhteistoimintakoulutus Afganistanissa, joka rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Suomi on sitoutunut siviilikriisinhallintaan osallistumisen vahvistamiseen niin siviilikriisinhallinnan kansallisessa strategiassa (2008) kuin turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa (2009). Asiantuntijoiden määrä pitäisi selonteon mukaan nostaa selvästi yli 150 asiantuntijaan. Tällä hetkellä Suomen osallistumisen painopisteet ovat Kosovossa (EULEX Kosovo), Afganistanissa (EUPOL AFG) ja Georgiassa (EUMM Georgia).Ulkoasianministeriö tekee poliittisen päätöksen Suomen osallistumisesta siviilikriisinhallintaoperaatioihin, kun taas sisäasiainministeriöllä on vastuu osallistumisen mahdollistamisesta. Tätä varten sisäasiainministeriön alaisuuteen perustettiin vuonna 2007 Kriisinhallintakeskus Kuopioon, joka vastaa kaikista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden lähettämiseen liittyvistä operatiivisista tehtävistä (koulutus ja rekrytointi, materiaaliset ja logistiset vastuut, työnantajavastuu sekä tutkimus- ja kehitystoiminta).

Kriisinhallintakeskuksen nykyinen määrärahakehys ei mahdollista kansallisia valmiuksia, joita poliittinen tahtotila asiantuntijoiden määrän nostamiseen yli 150 asiantuntijan edellyttää. Sekä siviilikriisinhallinnan strategia että selonteko painottavat, että voimavaroja osallistumisen vahvistamiseen ja kansallisten valmiuksien vahvistamiseen ja kehittämiseen on lisättävä samanaikaisesti. Siviilikriisinhallinnan asiantuntijakustannukset rahoitetaan ulkoasiainministeriön momentilta, mutta osallistumisen mahdollistava Kriisinhallintakeskuksen toiminta sisäasiainministeriön momentilta 26.01.01.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 talousarvioon momentille  26.01.01 lisäyksenä 600 000 euroa Suomen osallistumisen turvaamiseen siviilikriisinhallintaan ja kotimaan valmiuksien kehittämiseen.

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2009

  • Elisabeth Nauclér /r
  • Markku Rossi /kesk
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Pekka Haavisto /vihr
  • Annika Lapintie /vas
  • Aila Paloniemi /kesk

​​​​