Kesällä 2009 Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla
on ollut valtavat ruskomäntypistiäistuhot, yli
300 000 hehtaaria parhaassa kasvatusiässä olevaa
männikköä. Tuhot ovat nopeasti levinneet
Keski-Suomeen ja Lounais-Suomeen sekä Pohjois-Pohjanmaalle.
Nyt odotetaan leviääkö ruskomäntypistiäinen
ensi kesänä uusille alueille, ja jatkaako se tuhoa
jo kalutuilla alueilla.
Metsäntutkimuslaitos on todennut tutkimuksissaan, että tämän
kesän tuhotuilta alueilta on menetetty 5—10 vuoden
kasvu, jos puusto jää henkiin. Menetykset ovat
siis kasvutappiona 20—40 m/ha. Tuhoalueella se
merkitsee noin 6 000 000 m—12 000 000
m menetystä. Tänä vuonna raakapuuta käytettään
noin 50 000 000 m koko maassa. Mikäli
metsät alkavat tulevana kesänä kuolla
pystyyn, ovat tuhot järkyttäviä.
Kun kyse on parhaassa kasvuvaiheessa olevista kasvatusmetsistä,
on kasvun menetyksellä merkitystä, sillä heikkolatvainen,
vähäneulasinen puu ei koskaan saavuta päätehakkuuikäisenä edellytystensä mukaista
järeyttä. Ruskomäntypistiäinen
syö tällä hetkellä tulevaisuuden
puuhuollon tukkipuita ja paperipuuta. Iso riski on, että se
sen sijaan tuottaa kuolevien aavemetsien muodossa energiapuuta lähivuosien
markkinoille.
Puustokuolemien odottaminen ensi kesänä on jo
putkessa. Terveydeltään heikentynyt metsä on altis
kaikille muille tuholaisille, erityisesti ytimennävertäjälle.
Harras toive kuolleiden puiden nopeasta pois viemisestä ei
ole nykypäivää sen enempää teknologian
kuin ihmisen ajankäytön osalta.
Tilanteessa, jossa valtiovalta kaikin keinoin pyrkii lisäämään
puun markkinoilletuloa, Metsäntutkimuslaitos suosittelee
hakkuista pidättäytymistä laajoilla alueilla
ruskomäntypistiäistuhon tai sen oletettavan leviämisalueen
takia. Lentolevitys, joka on kasvatusmetsien ainoa mahdollinen tapa
torjuntaan, on kielletty kasvinsuojelulaissa vuodelta 2006. Maa-
ja metsätalousministeriöllä on oikeus
sallia levitys, jos metsäkeskus sitä esittää.
Tällöin monopoliasemassa oleva ministeriö myös
vastaa kustannuksista. Kesällä 2008, kun tuhoalue
oli vain 10 000 hehtaaria, ei levitystä tehty,
vaikka se olisi ollut mahdollista toteuttaa. Suurin syy luultavasti
oli se, että rahat olisi otettava jostain muusta toiminnasta.
Yksityisellä metsänomistajalla tai edes ryhmällä ei ole
nykytilanteessa lain määräysten mukaan
mitään mahdollisuutta puolustaa omaisuuttaan tuholta.
Jotta keväällä 2010 ei jäädä paikoilleen
istumaan, kun laajojen kasvatusmetsien henki on kyseessä,
siihen pitää varautua ennakolta myös
taloudellisesti. Monisärmiövirus, jolla ruskomäntypistiäistä torjutaan,
on biologinen torjuntakeino, joka vaikutta täsmäiskun
lailla vain pistiäiseen, ei mihinkään
muuhun luonnossa. Monisärmiövirusta on luontaisesti
metsissä, mutta epidemioihin liian vähän.
On todella suuri riski, että 2010 tuho leviää ja laaja-alaiset
metsäkuolemat ovat tosiasia. Asiaan on varauduttava
odottamatta, että monopoliasemassa oleva ministeriö kenties
ehtii toimimaan. Torjuntatyö on muilta kielletty, vain
valtion asiasta vastaava ministeriö voi työhön
ryhtyä, joten resurssit on huomioitava vuoden 2010 valtion
talousarviossa. Torjunta maksaa noin 200 euroa hehtaarilta.
Valtion vuoden 2010 talousarvioon on varattava 6 000 000
euroa ruskomäntypistiäisen torjuntalentoja varten,
pahimman vaurioalueen ensi kesän todennäköisten
metsien kuolemien estämiseen ja tuhojen leviämisen
estämiseen.
