TALOUSARVIOALOITE 68/2009
vp
TAA 68/2009
vp - Tarja Filatov /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Käännetyn arvonlisäveron arvioidun
tuoton korottaminen
Eduskunnalle
Käännetyllä arvonlisäverolla
tarkoitetaan järjestelmää, jossa arvonlisäveron
maksu on siirretty työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta
työsuorituksen vastaanottavalle pääurakoitsijalle
toimialoilla, joille on luonteenomaista pitkät aliurakointiketjut,
kuten rakentamisessa. Käännetty arvonlisävero
on käytössä myös monissa EU-maissa.
Käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä pyritään
estämään tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta
jääneet arvonlisäverot hyväksytään vähennyskelpoisiksi
pääurakoitsijan arvonlisäverotuksessa.
Toisena keskeisenä tavoitteena on ollut pienentää veronkierrosta
johtuvia kilpailun vääristymiä markkinoilla.
Pääurakoitsija palkkaa usein liian vähän
työntekijöitä ja tilaa töitä tai
urakkakokonaisuuksia aliurakoitsijoilta. Pääurakoitsija
ei kuitenkaan välttämättä tiedä,
ketkä työskentelevät ketjun häntäpäässä.
Pitkissä aliurakointiketjuissa aliurakoitsija saattaa jättää arvonlisäveroa
maksamatta, mutta pääurakoitsija vähentää aliurakoitsijan laskuttamat
arvonlisäverot omassa verotuksessaan. Aliurakointi on seurausta
tuotantotoiminnan jatkuvasta erikoistumisesta. Aliurakointi myös
tuo tarvittavaa joustavuutta suhdannevaihteluille alttiissa ja työvaltaisessa
rakennustoiminnassa.
Vilpilliset yritykset maksavat pimeitä palkkoja ja
salaavat yritystuloja. Välineinä käytetään kuittikauppaa,
bulvaaneja ja lyhyen elinkaaren yrityksiä. Verotarkastuksissa
esille tulleet vilpillisesti toimivat yritykset ovat yleensä rekisteröityneet
arvonlisäverovelvollisiksi.
Verohallituksen asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli
selvittää ja arvioida käännetyn
verovelvollisuuden soveltuvuutta arvonlisäveron valvontamenettelyiden
parantamiseksi ja arvonlisäverojärjestelmän
väärinkäytösten vähentämiseksi
rakennusalalla, luokitteli vilpilliset yritykset seuraavasti:
-
Yrityksen ilmoitus- ja maksukäyttäytyminen
on suunnitelmallista. Yritys välttää näkyviä maksuhäiriöitä ja
laiminlyöntejä esimerkiksi antamalla ei toimintaa
-ilmoituksia tai pieniä positiivisi tai negatiivisia valvontailmoituksia
ja maksamalla pieniä maksuja.
-
Yritys ei anna valvontailmoituksia eikä maksa
veroa. Tämän ryhmän yritykset ovat tyypillisiä lyhyen
elinkaaren yrityksiä. Näillä yrityksillä ei
ole kirjanpitoa, eikä niille määrättyjä veroja
yleensä saada perittyä.
-
Yritys toimii kertakäyttöperiaatteella. Yritys
antaa valvontailmoitukset mutta ei maksa veroja. Kun ennakkoperintärekisterin
voimassaolo päättyy, perustetaan uusi yritys.
Yrityksellä on kirjanpito, ja se antaa todenmukaiset ilmoitukset,
mutta sillä ei ole haluja/varoja verojen maksuun.
Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä ostaja eli
hankkeen pääurakoitsija tilittäisi aina
arvonlisäveron. Nykyjärjestelmän mukaan
arvonlisäveron maksaa urakointiketjuun kuuluva aliurakoitsija,
mikä on tuonut alalle laajan veronkierron ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Aliurakoitsijan työstä saamassa maksussa on mukana
urakan hinta ja siitä laskettu arvonlisävero.
Useissa tapauksissa aliurakoitsija ei laskutuksesta huolimatta tilitä veroa
veronviranomaisille. Käänteinen arvonlisäverojärjestelmä on
yksi keino rakennusalan harmaan talouden torjunnassa.
Rakennusteollisuus suhtautuu varauksellisesti ajatukseen käänteisestä arvonlisäverosta.
Teollisuuden mukaan käänteinen arvolisävero
ei poista rikollista kuittikauppaa eikä pimeätä työtä rakennusalalta.
Järjestön mukaan käänteinen
arvonlisävero johtaisi byrokratian kasvuun ja erilaisiin
tulkintaongelmiin. Rakennusteollisuus haluaa nähdä Ruotsin
kokemuksia käänteisestä arvonlisäverosta,
ennen kuin Suomessa tehdään päätöksiä asiasta.
Ruotsin myönteiset kokemukset saattaisivat siten poistaa
järjestön kielteisinä pitämät
kohdat myös Suomessa.
Arviot käänteisen arvonlisäveroverojärjestelmän
verotuotoista Suomessa vaihtelevat. Vuoden 2006 Verohallituksen
työryhmän mukaan tuotto arvioitiin alkamaan 130
miljoonasta eurosta ylöspäin. Työryhmän
enemmistö katsoi, että uudistuksella voitaisiin
kerätä veroja 130 miljoonaa euroa vuodessa enemmän
kuin nykyjärjestelmällä. Arviota voi
pitää maltillisena mutta oikeansuuntaisena. Tulemme
uusimaan asiaa koskevan lakialoitteemme syksyn talousarviokäsittelyn
yhteydessä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta korottaa valtion vuoden 2010 talousarvion
momentin 11.04.01 arvioitua tuottoa 130 000 000
eurolla vastaamaan arvonlisäveron tuoton lisäystä.
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta
2009
- Tarja Filatov /sd
- Jutta Urpilainen /sd
- Anneli Kiljunen /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Heli Paasio /sd
- Ilkka Kantola /sd
- Satu Taiveaho /sd
- Antti Vuolanne /sd
- Kimmo Kiljunen /sd
- Maria Guzenina-Richardson /sd
- Kari Rajamäki /sd
- Matti Saarinen /sd
- Jacob Söderman /sd
- Reijo Laitinen /sd
- Tero Rönni /sd
- Saara Karhu /sd
- Miapetra Kumpula-Natri /sd
- Reijo Kallio /sd
- Tuula Peltonen /sd
- Pauliina Viitamies /sd
- Merja Kuusisto /sd
- Marko Asell /sd
- Raimo Piirainen /sd
- Sirpa Paatero /sd
- Tuula Väätäinen /sd
- Marjaana Koskinen /sd
- Katja Taimela /sd
- Esa Lahtela /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Pia Viitanen /sd
- Matti Ahde /sd
- Antti Kalliomäki /sd
- Johannes Koskinen /sd
- Rakel Hiltunen /sd
- Päivi Lipponen /sd
- Susanna Huovinen /sd