Kansainvälinen toiminta

Kansanedustajia tarvitaan edustamaan Suomea myös kansainvälisessä politiikassa. Kansanedustajat työskentelevät parlamenttien välisissä järjestöissä, minkä lisäksi parlamenttien välillä on kahdenkeskistä vierailuvaihtoa. Tärkeä osa yhteistyötä ovat myös puhemiesten tapaamiset ja kokoukset sekä ystävyysryhmien toiminta.

​Kansainväliset parlamenttienväliset järjestöt

Eduskunta osallistuu säännöllisesti yhdeksän monenkeskisen kansainvälisen järjestön toimintaan. Yhteistyötä hoitamaan valitaan valtuuskunnat, joiden toimikausi on vaalikausi. Täysistunto valitsee Suomen valtuuskunnan kolmeen parlamentaariseen yleiskokoukseen (PN, EN, ETYJ). Muut valtuuskunnat (Itämeri, Arktinen, PA UfM, Nato PA, ASEP) nimeää puhemiesneuvosto. Kaikki eduskunnan jäsenet ovat Parlamenttienvälisen liiton (IPU) jäseniä, mutta toimintaan osallistuu säännöllisesti kansanedustajien keskuudessaan valitsema johtokunta (IPU:n Suomen ryhmä).

Parlamenttienvälinen liitto (Inter-Parliamentary Union) on vanhin kansainvälinen parlamentaarikkojärjestö (perustettu 1889) ja ainoa, jossa ei ole hallitustenvälistä yhteistyöelintä. Muiden parlamentaaristen foorumien yksi tärkeä tehtävä on seurata hallitustenvälistä toimintaa kyseisessä järjestössä.

Edustukset toimielimiin jaetaan eduskuntaryhmien valtasuhteiden ja koon mukaan. Valinnat tehdään pääsääntöisesti vaalikauden alussa. Kansanedustajien työ kansainvälisissä järjestöissä on kokouksiin ja seminaareihin osallistumista ja niissä vaikuttamista. Pohjoismaiden neuvostossa ja Euroopan neuvostossa työn painopiste on valiokunnissa.

Kansainvälisten asioiden foorumi

Kansainvälisten asioiden foorumin tehtävä on kehittää eduskunnan valtuuskuntien ja valiokuntien kansainvälistä työtä. Foorumi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa eduskunnan puhemiehen kutsusta. Foorumin jäseninä toimivat eduskunnan puhemiehistö ja valiokuntien puheenjohtajat, eduskunnan ja puhemiesneuvoston valitsemien valtuuskuntien puheenjohtajat sekä ulkoasiainministeriön edustaja. Kansainvälisten asioiden foorumi myös valmistelee vuosittain järjestettäviä kansainvälisten asiain täysistuntokeskusteluja.

Foorumi kartoittaa puhemiesten johdolla ja yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa ne Suomen kannalta keskeiset teemat, joita eduskunnan valtuuskunnat omalla toimialallaan voisivat kansainvälisillä foorumeilla korostaa. Foorumin tavoitteena on myös vahvistaa eduskunnan näkyvyyttä ja koheesiota kansainvälisissä asioissa.

​Puhemieskokoukset ja parlamenttien välinen vierailuvaihto

Kansainväliset puhemieskokoukset tarjoavat parlamenttien puhemiehille tilaisuuden käsitellä ajankohtaisia kansainvälispoliittisia kysymyksiä ja keskustella parlamenttien roolista kansainvälisessä yhteistyössä. Puhemieskokouksia järjestetään sekä Euroopan parlamenttien kesken että maailmanlaajuisesti. Pohjoismaiden ja Baltian maiden puhemiesten yhteydenpito on niin ikään tiivistä.

Ystävyys- ja yhteistoimintaryhmät

Ystävyysryhmien tavoitteena on ylläpitää suhteita eri maiden ja maaryhmien parlamentteihin sekä tutustua näiden kulttuureihin ja yhteiskuntajärjestelmiin. Ystävyysryhmät täydentävät eduskunnan virallista kansainvälistä kanssakäymistä - erityisen tärkeitä ne ovat silloin kun virallista yhteydenpitoa joidenkin maiden kanssa ei syystä tai toisesta ole. Ystävyysryhmät ovat kansanedustajien perustamia.

Luettelo ystävyysryhmistä on täällä.