Lunastuslain korvausperusteiden uudistaminen
Oikeusministeriössä laadittiin vuonna 2016 arviomuistio lunastuslainsäädännön uudistamistarpeista. Helmikuussa 2018 oikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen lunastuslain ja eräiden muiden lakien tarkistamiseksi. Lunastuslakityöryhmän mietintö ja esitysehdotus valmistui ja oli lausuntokierroksella keväällä 2019.
Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdotti kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain
(603/1977) korvausperusteita uudistettavaksi. Tarkoituksena oli turvata lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa, että lunastuskorvaus täyttää perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen kaikissa tilanteissa. Lakiin ehdotettavat menettelylliset tarkistukset olisivat keventäneet ja nopeuttaneet lunastusasian hallinnollista käsittelyä ja vähentäneet asian käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.
Lunastettavasta omaisuudesta suoritettavan korvauksen tuli ehdotuksen mukaan perustua markkina-arvoon nyt perusteena olevan käyvän arvon sijasta. Markkina-arvoon perustuva korvaus olisi sisältänyt myös odotusarvot, jotka perustuvat omaisuuden mahdolliseen käyttötavan muutokseen. Lisäksi markkina-arvon määrittäminen olisi voinut perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Arviointimenetelmäksi tulisi valita se, joka johtaa luotettavimmin täyden korvauksen mukaiseen arvoon.
Asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa esitettiin laajennettavaksi siten, että se koskisi nykyisestä poiketen kaikkia lunastustilanteita. Kun lunastus kohdistuisi vakituisena asuntona käytettyyn tai vapaa-ajan kiinteistöön tai ammatinharjoittamiseen käytettyyn kiinteistöön, kohteen korvaus tulisi määrätä markkina-arvosta riippumatta vähintään niin suureksi, että sillä olisi mahdollista hankkia paikkakunnalta vastaavan asumis- tai ammatinharjoittamishyödyn tarjoava kohde.
Jos omaisuuden arvon mittaamiseen liittyvää riskiä ei haluta jättää lunastettavan omaisuuden omistajan kannettavaksi, lakiin voitaisiin sisällyttää säännös lunastuskorvauksen korottamisesta kiinteällä prosenttiperusteisella kertoimella. Työryhmä ei ottanut kantaa korotuskertoimen suuruuteen.
Työryhmä esitti lisäksi lunastuslakiin sisältyvien niin sanottujen arvonleikkausta koskevien säännösten kumoamista. Sääntelyn kumoaminen varmistaisi perustuslaissa turvatun täyden korvauksen toteutumisen myös kuntien maanhankintaan liittyvissä lunastuksissa.
Kevään 2019 lausuntokierroksella saatujen lausuntojen pohjalta esityksen valmistelua on jatkettu virkatyönä oikeusministeriössä. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena oli toteuttaa maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain uudistus. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi lähetettiin lausuntokierrokselle 7.7.2021.
Toisin kuin oikeusministeriön työryhmä ehdotti keväällä 2019, arvonleikkaussääntely esitettiin uudessa luonnoksessa pysytettäväksi lainsäädännössä nykyisenlaisena.
Koska kiinteistöarviointiin sisältyy epävarmuustekijöitä, täyden korvauksen vaatimus ei välttämättä aina toteudu. Tämän riskin poistamiseksi luonnoksessa ehdotettiin, että lunastuskorvaus olisi suoritettava 15 prosentilla korotettuna.
Hallituksen esitys
HE 71/2022 vp eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 12.5.2022.
Lakiehdotukseen ei kuitenkaan sisälly lunastuslain korvausperusteita koskevia muutoksia. Näitä koskeva uudistus ei toteudu kuluvalla hallituskaudella.
Toukokuussa 2022 annetussa lakiehdotuksessa esitetään muutoksia, joilla parannetaan verkon kautta tapahtuvaa tiedonsaantia vireillä olevista lunastuslupa-asioista. Uudistus selkeyttää myös muiden kuin lunastuksen kohteena olevien kiinteistöjen omistajien mahdollisuutta lausua käsityksensä hankkeesta.
Esityksen mukaan jatkossa asiakirjat ja päätös annetaan tiedoksi kuulutuksella asian ratkaisevan viranomaisen verkkosivustolla. Lunastuksen kohteena olevan omaisuuden omistajalle sekä käyttöoikeuden haltijalle hakemusasiakirjat ja päätös annetaan jatkossakin tiedoksi yleensä todisteellisesti.
Muutokset liittyvät hallintolain yleistiedoksiantoa koskevan sääntelyn uudistamiseen. Muutoksilla täydennetään lisäksi ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa.