Kevään 1944 rauhantunnustelut

​Kevään 1944 rauhantunnustelut

Istunto 10 tiistaina 29. helmikuuta 1944 klo 11

Pöytäkirja: 10. Tiistaina 29 p. helmikuuta 1944

Pääministeri Linkomies antaa valtioneuvoston tiedonannon valtiollisesta tilanteesta. Aloittaessaan hän viittaa edelliseen tällaiseen tiedonantoon, jonka hän oli esittänyt 1. syyskuuta 1943. Silloin Linkomies sanoi huomauttaneensa hallituksen tulevan ”tarkoin pitämään silmällä kaikkia mahdollisuuksia, jotka voivat avautua maallemme hyväksyttävään ja turvalliseen rauhaan”.

Nyt annettavassa hallituksen tiedonannossa ilmoitetaan, ettei Neuvostoliitto näytä voivan myöntyä muuhun ratkaisuun kuin niiden olosuhteiden palauttamiseen, jotka vallitsivat ennen nykyisen sodan alkamista. Tämä kannanotto oli vahvistettu 1. helmikuuta. 

Pääministeri kertoo ehdoista, jotka on hyväksyttävä ennen kuin voidaan ryhtyä neuvotteluihin ja ehdoista, joista Neuvostoliitto on ilmoittanut Moskovassa käytäville keskusteluille.

Pääministeri lopettaa tiedonannon todeten ehtoihin sisältyvän kohtia, joihin suostuminen etukäteen olisi vaarallista. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että pyrkimyksiä rauhan saavuttamiseksi jatketaan. Hallitus ei tässä vaiheessa halua hylätä sitä vaihtoehtoa, joka tähtää sopimukseen pääsemiseen ja odottaa, että eduskunta hyväksyy tämän kannanoton.

Asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon, joka pidetään samana päivänä klo 16. Istunto lopetetaan klo 12:15.

​Istunto 11 tiistaina 29. helmikuuta 1944 klo 16

Pöytäkirja: 11. Tiistaina 29 p. helmikuuta 1944

Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto valtiollisesta tilanteesta.

Keskustelun aikana edustaja Kukkonen esittää maalaisliiton eduskuntaryhmän perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon.

Täysistunto keskeytetään klo 18:47, täysistuntoa jatketaan klo 19:30. Pääministeri Linkomies käyttää ensimmäisen puheenvuoron.

Keskustelun jälkeen toimitetaan äänestys. Puhemiehen ehdotus saa 105 jaa-ääntä, 78 ei-ääntä, 1 tyhjä, poissa 15.

Edustaja Ikola pyytää avointa äänestystä seisomaan nousten. Puhemies kehottaa niitä, jotka kannattavat avointa äänestystä, nousemaan seisoalleen. Kun tämä on tapahtunut, toteaa avoimen äänestyksen tulevan toimitettavaksi. Avoimessa äänestyksessä annetaan 105 jaa-ääntä ja 80 ei-ääntä, poissa on 14 edustajaa.

Hallitus on saanut eduskunnan hyväksynnän kannanotolleen.

​Istunto 15 tiistaina 14. maaliskuuta 1944 klo 14

Pöytäkirja: 15. Tiistaina 14 p. maaliskuuta 1944

Pääministeri Linkomies esittää valtioneuvoston tiedonannon. Hän kertoo hallituksen tekemistä rauhantunnusteluista. Neuvostohallitus vaatii alkuperäisten ehtojen hyväksymistä sellaisenaan. Vasta jos Suomen hallitus ne ennakolta hyväksyy, on mahdollista alkaa keskustella Neuvostoliiton ja Suomen välillä vihollisuuksien lopettamisesta ja rauhan aikaansaamisesta. Neuvostohallitus on esittänyt ehtonsa ultimaatumin muodossa. Se odottaa Suomelta myönteistä vastausta viikon kuluessa ts. ennen lauantaita maaliskuun 18. päivää.

Hallitus ei näe muuta mahdollisuutta kuin antaa neuvostohallitukselle kielteinen vastaus, joka tietenkin on laadittava asialliseen ja maltilliseen muotoon. Hallitus tekee edelleen voitavansa itsenäisyyden ja vapauden turvaavan rauhan saavuttamiseksi.

Hallitus odottaa, että eduskunta hyväksyy tämän tiedonannon ja siirtyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen. Asia pannan pöydälle eduskunnan täysistuntoon, joka pidetään seuraavana päivänä klo 15. Istunto lopetetaan klo 17:35.

​Istunto 16 keskiviikkona 15. maaliskuuta 1944 klo 15

Pöytäkirja: 16. Keskiviikkona 15 p. maaliskuuta 1944

Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto poliittisesta tilanteesta. Keskustelun jälkeen, kun muuta ehdotusta ei ole tehty, toteaa puhemies eduskunnan yksimielisesti hyväksyneen puhemiehen ehdotuksen yksinkertaisesta päiväjärjestykseen siirtymisestä.

Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen.

Maaliskuun 26. päivänä valtioneuvos J. K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustivat Moskovaan Suomen hallituksen edustajina. Heillä oli valtuutus ottaa vastaan kaikki ne tiedot, mitä neuvostohallitus rauhaa koskien antaisi. Mahdollisissa keskusteluissa he eivät saaneet esittää mitään, mikä olisi Suomen hallitusta sitovaa.

Edustajat keskustelivat kahdesti Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari Molotovin ja apulaisulkoasiainkomissaari Dekanosovin kanssa. Jälkimmäisessä keskustelussa Molotov oli jättänyt välirauhan ehdot niiden lopullisessa muodossa. Sodan yhä pitkittyessä vaatimukset voisivat käydä Suomelle vain raskaammiksi.

​Istunto 24 keskiviikkona 12. huhtikuuta 1944 klo 14

Pöytäkirja: 24. Keskiviikkona 12 p. huhtikuuta 1944

Pääministeri Linkomies esittää valtioneuvoston tiedonannon, joka liittyy eduskunnan maaliskuun 14. ja 15. päivän suljetuissa istunnoissa käsiteltyyn asiaan.

Pääministeri lukee neuvostohallitukselle laaditun vastauksen, jossa oli otettu eduskunnan esittämät lausunnot huomioon. Vastaus oli saatettu neuvostohallituksen tietoon 17. maaliskuuta. Maaliskuun 19. päivänä oli saatu Neuvostohallituksen ”tiedoitus”, jonka pääministeri lukee. Hallituksen ulkoasiainvaliokunta oli käsitellyt asiaa 21. maaliskuuta.

Pääministeri Linkomies toteaa ehtojen olevan kansanedustajille jo tutut, mutta lukee ne kuitenkin. Harkittuaan kokonaisuutena esitettyjä ehtoja, on hallitus yksimielisesti tullut siihen tulokseen, että niitä ei voida hyväksyä. Hallitus ei ole hylännyt pyrkimyksiä päästä rauhaan, joka turvaa itsenäisyyden ja vapauden. Esitettyjä ehtoja ei kuitenkaan voi asettaa rauhaa tarkoittavien toimenpiteiden pohjaksi. Kun julkisesta rauhankeskustelusta on ilmeisesti ollut haittaa rauhanpyrkimyksen toteuttamiselle, ei sitä jatkuvasti olisi ylläpidettävä. Se antaa ulkopuolisille vain aihetta väärään luuloon, että olisimme valmiita rauhaan melkein millä ehdoilla tahansa. Hallituksen mielestä rauhankysymys olisi jätettävä eduskunnan ja hallituksen asiaksi.

Hallitus odottaa, että eduskunta tämän tiedonannon kuultuaan hyväksyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen.

Asia pannaan pöydälle eduskunnan seuraavaan istuntoon, joka pidetään samana päivänä kello 19. Istunto lopetetaan kello 14:57.

​Istunto 25 keskiviikkona 12. huhtikuuta 1944 klo 19

Pöytäkirja: 25. Keskiviikkona 12 p. huhtikuuta 1944

Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston tiedonanto poliittisesta tilanteesta.

Asiasta käydään keskustelu. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, toteaa puhemies eduskunnan yksimielisesti hyväksyneen puhemiehen ehdotuksen yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisestä. Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen.

Eduskunta hyväksyi luottamuslauseellaan sen, että hallituksen rauhanneuvottelut Moskovan kanssa olivat katkenneet.

​Kesän suurhyökkäys: vallanvaihto mahdollistaa rauhan

Kesäkuussa liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa ja Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Kannaksella. Tilanne rintamalla kriisiytyi nopeasti, mutta rauhanneuvottelujen sijaan sotilasjohto painosti hallituksen ja presidentin Ryti–Ribbentrop-sopimuksen taakse, jolla varmistettiin Saksan-avun jatkuminen. Eduskunta sivuutettiin päätöksessä, koska kansanedustajien enemmistöä oli hankala sitouttaa poliittisesti Saksaan enää tässä vaiheessa. Toisaalta Rytin henkilökohtaisesti solmima valtiosopimus menettäisi merkityksensä presidentin vaihtuessa.

Eduskunta sai elokuun alkajaisiksi hallituksen esityksen presidentin toimen täyttämisestä ilman vaalia. Ylipäällikkö Mannerheim suostui myös presidentin tehtävään, mikä avasi mahdollisuuden irtautumiseen Saksasta. Toinen ratkaiseva askel oli hallituksen vaihtaminen Antti Hackzellin johtamaan kokoonpanoon, jonka tehtävä oli rauhan solmiminen Neuvostoliiton kanssa.

 

Eduskunta mukana rauhanteossa vuonna 1944 -tietopaketti | Pitkä parlamentti ja jatkosodan päättyminen | Kevään 1944 rauhantunnustelut | Syksyn 1944 tapahtumat | Lähteet ja oheismateriaalia