Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 19.–25.9.2022

Julkaistu 20.9.2022 11.30

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 19.–25.9.2022

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

 

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa viikko on varattu valiokuntamatkoille. Keskeisiä aiheita ovat Ukrainan pakolaiset, vakoiluohjelmien laiton käyttö, kansainvälinen kauppa, COVID-19, sekä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet digitaalipolitiikassa ja yhtiölainsäädännössä.

Komission kollegio ei poikkeuksellisesti kokoonnu tällä viikolla. Useita komission jäseniä, mukaan lukien puheenjohtaja von der Leyen, osallistuu YK:n 77. yleiskokouksen korkean tason viikon tilaisuuksiin.

EU:n neuvostoissa kokoontuu yleisten asioiden neuvosto (tiistaina). Esityslistalla muun muassa tulevaisuuskonferenssin jatkotoimet, vuotuinen oikeusvaltioperiaatetta käsittelevä arvio sekä EU:n ja Ison-Britannian suhteet. 

 

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa pääministeri Sanna Marin puhui parlamentin täysistunnolle. Täysistunto äänesti uusiutuvan energian direktiivistä, metsäkadon vähentämisestä ja metsästrategiasta. Täysistunto tuomitsi mietinnössään Unkarin hallituksen pyrkimykset heikentää EU-arvoja. Lisäksi täysistunto muun muassa hyväksyi päätelauselman Taiwaninsalmen tilanteesta.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen Unionin tila -puheensa Euroopan parlamentin täysistunnolle. Komissio julkaisi puheen yhteydessä aiekirjeen, joka toimii pohjana komission vuoden 2023 työohjelmalle. Lisäksi komissio julkisti toimenpide-ehdotuksia energian hintojen nousuun puuttumiseksi, sekä ehdotuksen oikeusvaltiomekanismin mukaisista toimista Unkaria vastaan, ehdotuksen pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämiseksi EU:n markkinoilla, ehdotuksen tietoturvasuojan lisäämiseksi ja ehdotuksen mediavapauden tukemiseksi. Terveyskomissaari ja WHO:n edustaja antoivat lausunnon apinarokon leviämisen estämisestä Euroopassa.

EU:n neuvosto päätti jatkaa EU:n Venäjälle Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi asettamia henkilöpakotteita puolella vuodella.

Muissa uutisissa EU:n tuomioistuin asettui Googlen kilpailunvastaista toimintaa koskeneessa päätöksessään komission kannalle, Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi arvion COVID-19-rokotehankinnoista, ja Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Japani, Kanada sekä Yhdysvallat keskeyttivät Ukrainan velkojen perimisen kahdeksi vuodeksi.

 

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tämä viikko Euroopan parlamentissa on varattu valiokuntamatkoille. Keskeisiä aiheita:

Ukrainan pakolaiset/Puola ja Romania. Delegaatio kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnasta (LIBE) matkustaa Varsovaan ja Bukarestiin sekä kummankin maan Ukrainan vastaiselle rajalle tutustumaan rajavartioasemiin ja vastaanottokeskuksiin ukrainalisille pakolaisille (maanantaista torstaihin).

Vakoiluohjelmien laiton käyttö/Puola. Mepit Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttöä selvittävästä tutkintavaliokunnasta (PEGA) tapaavat Varsovassa vakoiluohjelmien uhreja, paikallisia poliitikkoja, ja muita aiheen asiantuntijoita (maanantaista keskiviikkoon).

Kansainvälinen kauppa/Australia ja Uusi-Seelanti. Delegaatio kansainvälisen kaupan valiokunnasta (INTA) matkustaa Australiaan ja Uuteen-Seelantiin keräämään tietoa kauppaneuvotteluista maiden kanssa (maanantaista perjantaihin).

COVID-19/Alankomaat ja Saksa. COVID-19-pandemiasta saatuja kokemuksia ja suosituksia tulevaisuutta varten käsittelevän erityisvaliokunnan (COVI) delegaatio käyvät Euroopan lääkevirastossa Alankomaiden Amsterdamissa sekä BioNTech-lääkeyhtiön pääkonttorilla Saksan Mainzissa (tiistaista keskiviikkoon).

EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet digitaalipolitiikassa ja yhtiölainsäädännössä. Delegaatio oikeudellisten asioiden valiokunnasta (JURI) keskustelee muun muassa yhdysvaltalaisten lainsäätäjien ja viranomaisten kanssa yhteisistä intresseistä muun muassa tekoälyn ja aineettomien oikeuksien ympärillä (maanantaista perjantaihin).

Parlamentin puhemies Roberta Metsola tapaa Espanjan senaatin puhemiehen Ander Gilin Brysselissä.

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

 

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Pääministeri Sanna Marinin puhe Euroopan parlamentille

Pääministeri Sanna Marin piti tiistaina 13. syyskuuta puheen Euroopan parlamentin täysistunnolle (Euroopan parlamentin lehdistötiedote; puheen teksti) osana parlamentin puhemies Roberta Metsolan käynnistämää Tämä on Eurooppa -keskustelusarjaa.

Marinin puheen keskeisiä teemoja olivat Venäjän hyökkäysota Ukrainaan ja tähän liittyvät, EU:lta vaadittavat toimet, EU:n laajentuminen, energiakriisiin vastaaminen, EU:n strateginen autonomia, taloussääntöjen uudistaminen, sekä EU:n uudistaminen kuitenkin ilman perussopimusten avaamista. Marin myös painotti tarvetta sitoutua ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokratiaan, erityisesti vaikeina aikoina.

Ukrainan sodan osalta Marin totesi Ukrainan voittavan sodan sen saamalla tuella. Muuta vaihtoehtoa ei ole, hän painotti. EU:n yhtenäisyyden ei tule horjua

EU:n laajentumisen osalta Marin totesi EU:n osoittaneen suoraselkäisyyttä ja luotettavuutta myöntäessään Ukrainalle ja Moldovalle EU:n ehdokasmaastatuksen ja Georgialle eurooppalainen näkymän. Marin painotti, että Ukrainan paikka on EU:ssa. Samoin hän kiinnitti huomion Länsi-Balkanin lähentymiseen EU:n kanssa. Marin totesi, ettei jäsenyysprosessi välttämättä ole nopea, mutta että EU:n ovien on oltava auki kaikille jäsenyyden kriteerit täyttäville maille.

Energian saatavuuden ja hinnan osalta Marin peräänkuulutti komissiolta lyhyen aikavälin toimenpiteinä esityksiä, jotka puuttuvat nopeasti sähkön hinnannousuun ja sähkömarkkinoiden ongelmiin. Samalla Marin painotti, että pidemmällä aikavälillä ainoa tie ulos energiakriisistä on investoida voimakkaasti uusiutuvan energian tuotantoon, yhteisiin eurooppalaisiin siirtoverkkoihin ja varastointiteknologioihin. Marin kiitti 55-ilmastopaketin päättäväistä edistämistä.

Talouden osalta Marin totesi, että EU:n budjetin täytyy olla riittävä turvaamaan EU:n toimintakyky myös kriisitilanteissa. Toisaalta budjetin kasvattaminen ei ole hänen mukaansa ratkaisu EU:n toimintakyvyn kehittämiseen; sen sijaan tärkeää on vastuullinen ja velkakestävä talouspolitiikka. Lisäksi yhteisen sääntelykehikon tulisi kannustaa vastasykliseen talouspolitiikkaan. Eurooppalaisessa talousohjausjaksossa tulee Marinin mukaan huomioida niin talous-, sosiaali-, työllisyys- kuin ympäristönäkökulmat aiempaa paremmin. Kaikkiaan Marinin mukaan vain taloudellisesti vahvalla ja taloudellisesti kestävällä Euroopalla on kyky toimia itsenäisesti ja auttaa tarvittaessa myös muita, kuten Ukrainaa.

Marin myös korosti tarvetta vahvistaa EU:n strategista autonomiaa – aihe on hänen mukaansa tärkeimpiä tällä hetkellä käytäviä keskusteluja. Tässä kohtaa Marin nosti esiin riippuvuudet erityisesti ulkopuolisista tuotantoketjuissa lääkinnällisissä tarvikkeissa, puolustusmateriaalituotannossa, ruuantuotannossa ja teknologiassa.

EU:n tulevaisuuskonferenssin tuloksia ja keskustelua EU:n perussopimusten uudistamisesta Marin kommentoi toteamalla Suomen suhtautuvan rakentavasti EU: kehittämiseen, ja että kansalaisten ehdotukset konferenssista on kuultu. Toisaalta perussopimusten avaaminen ei kriisin keskellä ole Marinin mukaan ajankohtaista. Myöskään kansalaiset eivät niinkään pyytäneet institutionaalisia muutoksia, Marin huomautti. Keskeisiin uudistustarpeisiin, kuten määräenemmistöpäätösten lisäämiseen yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voidaan jo vastata nykyisten sopimusten puitteissa.

Euroopan parlamentin ryhmäpuheenvuorot olivat lähtökohtaisesti kiittäviä, samalla kun niissä tuotiin esiin ryhmien omien ohjelmien keskeisiä painopisteitä. Kriittisimmän puheenvuoron piti belgialaismeppi Philippe Lamberts (Vihreät/EFA) kyseenalaistaen Suomen käytännön metsäpolitiikan suhteessa julistettuihin ilmastotavoitteisiin sekä puutteellisen solidaarisuuden EU-tason talouspolitiikan ratkaisuissa. Renew'n, ID:n ja The Left-ryhmien puheenvuorot käyttivät suomalaismepit (Elsi Katainen, Laura Huhtasaari ja Silvia Modig).

Täysistuntoviikolla hyväksyttiin uusiutuvaa energiaa ja metsää koskevia kantoja: uusiutuvan energian direktiivi, metsäkadon vähentäminen ja metsästrategia

Euroopan parlamentti päätti täysistuntoviikkonsa äänestyksissä kannattaa uusiutuvan energian osuuden lisäämistä energiantuotannossa ja energiankulutuksen vähentämistä, uusia sääntöjä metsäkadon vähentämiseksi, sekä uutta metsästrategiaa.

Uusiutuvan energian direktiivin uudistus, jota meppien enemmistö keskiviikkona 14. syyskuuta kannatti, nostaisi uusiutuvien osuuden EU:n kokonaisenergiankulutuksesta 45 % vuoteen 2030 mennessä. Samassa äänestyksessä mepit kannattivat sektorikohtaisia alatavoitteita liikenteelle, rakennuksille sekä kaukolämmön tuotannolle, velvoitetta kullekin jäsenmaalle kehittää kaksi uusiutuvaa energiaa edistävää projektia, sekä muutosta biomassaan liittyviin sääntöihin. Parlamentti kannatti myös energiatehokkuusdirektiivin uudistamista, joka asettaa säästötavoitteet energian primääri- ja loppukulutukselle EU:ssa: loppukulutukselle 40 % ja primäärikulutukselle 42,5 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon. Päästäkseen näihin tavoitteisiin jäsenmaiden tulisi asettaa sitovia kansallisia tavoitteita.

Parlamentti päätti tiistaina 13. syyskuuta kannattaa komission ehdotusta maailmanlaajuisen metsäkadon vähentämiseksi (Euroopan komissio). Uusi laki velvoittaisi yritykset varmistamaan, ettei EU:ssa myytyjä tuotteita ole tuotettu metsäkadosta tai metsien tilan heikentymisestä kärsivällä maalla missään päin maailmaa. Meppien kannassa esitetään komission ehdotukseen joitain lisäyksiä koskien muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia, painopaperin tuotantoa ja finanssialaa, sekä komission ehdotusta tiukempaa aikataulua. Lakiesitys ei johtaisi minkään tuotteen tai tuottajamaan täyskieltoon, mutta yrityksiä vaadittaisiin arvioimaan metsäkadon riskit tuotantoketjuissaan huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, jonka lisäksi EU-viranomaisten tulisi saada käyttöönsä valvontaan tarvittavaa tietoa. Ehdotuksen mukaan komissio jakaisi maita tai alueita matalan, keskimatalan tai korkean riskin luokkiin kuuden kuukauden sisällä säädöksen voimaanastumisesta, ja kohdistaisi vähemmän vaatimuksia matalan riskitason maihin.

Parlamentti peräänkuulutti tiistaina 13. syyskuuta hyväksymässään mietinnössä "EU:n uusi metsästrategia 2030 – Euroopan kestävä metsätalous" kestävää metsänhoitoa, joka huomioi paikalliset olosuhteet ja metsänomistajien näkökulman. Mepit korostavat, että metsillä on olennainen rooli elinkeinojen ja työllisyyden tukemisessa sekä muunlaisen hyödyn tuottamisessa ihmisille ja luonnolle. Mietinnön mukaan metsät pysyvät elinvoimaisina muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa vain, jos niitä hoidetaan aktiivisesti, dynaamisesti ja kestävästi. Parlamentin mukaan metsänhoitoa on kehitettävä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti yhteistyössä metsänomistajien kanssa, koska EU:n metsät poikkeavat ilmasto-oloiltaan, omistussuhteiltaan ja hallintarakenteiltaan toisistaan vahvasti. Mietintö on vastaus komission heinäkuussa 2021 julkistamaan metsästrategiaan.

Päätöslauselma Unkarista: ei enää täysi demokratia

Mepit tuomitsivat torstaina täysistuntoviikolla hyväksymässään mietinnössä (pdf) Unkarin hallituksen pyrkimykset heikentää EU-arvoja, todeten ettei Unkaria voi enää pitää täytenä demokratiana, ja vaativat tuloksia EU-arvoja valvovasta artikla 7 -menettelyistä. Mietintö hyväksyttiin äänin 433 puolesta, 123 vastaan ja 28 tyhjää. Se on jatkoa artikla 7 -menettelyn vuonna 2018 aloittaneelle mietinnölle. Uudessa mietinnössä kuvataan nykytilannetta Unkarissa parlamentin määrittämällä kahdellatoista ongelma-alueella. Sen mukaan EU-perussopimuksen artiklassa 2 mainitut arvot ovat Unkarissa heikentyneet vuoden 2018 jälkeen johtuen "hallituksen tahallisista ja järjestelmällisistä pyrkimyksistä", ja EU:n päättäväisten toimien puute on osaltaan pahentanut tilannetta. Mepit vaativat komissiota käyttämään kaikkia mahdollisia työkaluja tilanteen korjaamiseksi, myös budjetin ehdollisuussäädöstä. Koska EU:n arvot ovat nyt erityisen uhattuina myös Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja Venäjän EU:n vastaisten toimien vuoksi, komissiota pyydetään olemaan hyväksymättä Unkarin elpymisvaroja ennen kuin Unkari noudattaa kaikkia eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisia suosituksia oikeusvaltioperiaatteen suhteen ja kunnes se on toteuttanut kaikki asiaankuuluvat tuomioistuinten päätökset, lopettamaan sellaisten koheesio-ohjelman rahoittamisen, jotka pahentavat EU-varojen väärinkäyttöä tai oikeusvaltiorikkomuksia sekä soveltamaan tiukemmin yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta ja varainhoitoasetusta EU-varojen poliittiseen väärinkäyttöön puuttumiseksi.

Myöhemmin viikolla sunnuntaina komissio julkaisi ehdotuksen ehdollisuusmekanismin aktivoimiseksi (Euroopan komissio) Unkarin osalta (erillinen viikkokirjeen artikkeli).

Parlamentin päätöslauselmassa tuomitaan Kiinan toimet Taiwaninsalmessa, kannustetaan parantamaan EU-maiden suhteita Taiwaniin ja vahvistetaan sitoutuminen yhden Kiinan politiikkaan

Mepit hyväksyivät torstaina täysistunnossa Taiwaninsalmen tilannetta koskevan päätöslauselman. Äänin 424 puolesta, 14 vastaan ja 46 hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti tuomitsee jyrkästi (pdf) Kiinan äskettäiset sotaharjoitukset Taiwaninsalmessa ja vaatii samalla vahvistamaan EU:n suhteita Taiwanin kanssa Liettuan tavoin. Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti Liettuan äskettäin ilmoittamaan suunnitelmiin avata kaupan edustusto Taipeissa syksyllä 2022. Päätöslauselmassa toistetaan parlamentin aiempi pyyntö komissiolle käynnistää vaikutustenarviointi, julkinen kuuleminen ja soveltamisalan määrittäminen kahdenvälisestä investointisopimuksesta Taiwanin kanssa. Siinä myös kehotetaan Kiinan viranomaisia pidättymään kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat horjuttaa Taiwaninsalmen vakautta ja alueellista turvallisuutta ja korostetaan, että Taiwaninsalmen nykytilannetta ei saa muuttaa yksipuolisesti, ja vaaditaan pidättäytymään voimankäytöstä tai sillä uhkaamisesta. Samalla päätöslauselmassa korostetaan EU:n sitoutumista yhden Kiinan politiikkaan EU:n ja Kiinan suhteiden poliittisena perustana.

Samoin torstaina Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola tapasi G7-maiden kokouksen yhteydessä (Twitter) Yhdysvaltain parlamentin alahuoneen puhemiehen Nancy Pelosin, jonka hiljattaiseen vierailuun Taiwanilla Kiina reagoi (Politico).

Muuta täysistunnossa tapahtunutta: minimipalkkadirektiivi, puoluesäännöt, monivuotinen rahoituskehys, ilmasto, laina Ukrainalle

Euroopan parlamentti äänesti täysistuntoviikollaan myös monista muista asioista, kuten minimipalkkadirektiivistä, uusista eurooppalaisia puolueita koskevista säännöistä, monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista, EU:n ilmastopolitiikasta, sekä Ukrainan viiden miljardin euron makrotaloudellisen apulainan hyväksymisestä.

Vasemmistoryhmän pääsihteeri Sanna Lepola nimitetty Euroopan parlamentin suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavan pääosaston johtajaksi

Viime viikon maanantaina Euroopan parlamentin puhemiehistö nimitti uuden pääsihteerin (nykyinen Roberta Metsola kabinettipäällikkö Alessandro Chiocchetti (Politico)) ohella Euroopan parlamenttiin perustettavan uuden parlamentaarisista demokratiakumppanuuksista vastavan pääosaston pääjohtajan. Virkaan nimitettiin (Politico) Euroopan parlamentin Vasemmistoryhmän nykyinen pääsihteeri Sanna Lepola. Uusi pääosasto, jonka toimialaan kuuluu Europan parlamentin suhteiden hoito kansallisiin parlamentteihin, aloittaa toimintansa 1. marraskuuta. Chiocchettin nimitys pääsihteeriksi keräsi viikolla kritiikkiä: nimitystä syytettiin kiirehdityksi ja rekrytointiprosessia huonosti hoidetuksi (EU Observer). Muun muassa meppi Heidi Hautala totesi nimityksen vahingoittavan Euroopan parlamentin mainetta Euroopan kansalaisten ja muiden EU-instituutioiden edustajien silmissä (EU Observer).

 

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegio ei kokoonnu tällä viikolla.

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Tiistaina puheenjohtaja von der Leyen osallistuu YK:n 77. yleiskokouksen korkean tason viikkoon New Yorkissa, samoin kuin komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell, kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen. He osallistuvat viikon kuluessa lukuisiin eri tapaamisiin; puheenjohtaja von der Leyen tapaa muun muassa YK:n pääsihteeri Antonio Gutierresin yhdessä Eurooneuvoston puheenjohtaja Charles Michelin kanssa tiistaina, sekä osallistuu Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin johtamaan konferenssiin keskiviikkona.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

 

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Puheenjohtaja von der Leyenin Unionin tila -puhe

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona 14. syyskuuta vuotuisen Unionin tila -puheensa (State of the Union, SOTEU) parlamentin täysistunnolle (Brysselin-toimiston Twitter-ketju aiheesta). Puhetta seurasi meppien keskustelu, jonka jälkeen von der Leyen vielä vastasi keskustelussa esille tuotuihin huomioihin. Keskeinen osa Unionin tila -puhetta oli myös puheenjohtaja von der Leyenin ja varapuheenjohtaja Maroš Šefčovičin aiekirje parlamentin puhemies Roberta Metsolalle ja EU-puheenjohtajamaa Tšekin pääministeri Petr Fialalle (oma viikkokirjeen artikkeli). Ukrainan keskeistä roolia puheessa alleviivasi Ukrainan presidentin puolison Olena Zelenskan läsnäolo kunniavieraana. Von der Leyen matkusti heti puhettaan seuranneena päivänä, 15. syyskuuta, vierailulle Kiovaan. Von der Leyen ilmoitti puheessaan selkeäsanaisesti kannattavansa konventin eli valmistelukunnan koollekutsumista EU:n perussopimusten muuttamiseksi. 

Unionin tila -puhe voidaan jakaa kuuteen osaan: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja EU:n reaktio siihen, energiakriisiin vastaaminen, vihreä siirtymä, EU:n ulkosuhteet, EU:n talous ja taloussääntöjen uudistaminen sekä demokratian tila ja sen kehittäminen.

Näiden lisäksi keskeisiä teemoja puheessa olivat EU:n perussopimusten avaaminen, kriittisten raaka-aineiden tuotanto- ja toimitusketjut, EU:n riippuvuussuhteet ja suvereniteetti, kauppasuhteet, EU:n laajentumispolitiikka, oikeusvaltioperiaate, maahanmuuttopolitiikan uudistaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen.

EU:n tila -puheen ensianalyysissä Politico korosti (Politico) sen olleen laajamittaisesti erilaisten aloitteiden esittelyn sijaan ennen muuta yleisemmän tason puheenvuoro demokratian pelastamisen ja EU:n arvojen puolesta. Politicon mukaan puheessa jäivät huomionarvoisesti vähälle oikeusvaltioperiaatetta koskevat erimielisyydet Puolan ja Unkarin kanssa sekä EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Lisäksi puheessa ei esitetty uusia avauksia Ukrainan sotilaalliseksi tukemiseksi, konkreettisia toimia elinkustannuskriisiin vastaamiseksi tai yleisesti ottaen EU:n taloushuoliin vastaamiseksi. Agence Europe puolestaan nosti näkyviksi puutteiksi puheesta mediavapausäädöksen (Media Freedom Act) (Agence), jota media-alan toimijat odottivat kovasti, Mercosur-kauppasopimuksen (Agence) (vaikka von der Leyen mainitsi lyhyesti puheessaan Latinalaisen Amerikan kumppanina) sekä Kiina-suhteiden erittelyn (Agence), josta meppi Reinhard Bütikofer kritisoi von der Leyeniä. 

Ukrainan sodasta puhuessaan von der Leyen korosti uskovansa Putinin häviävän ja Euroopan voittavan. Hän totesi EU:n olleen vahva, yhtenäinen ja solidaarinen reaktiossaan Venäjän hyökkäykseen ja painotti, että EU:n on selviytyäkseen oltava tätä myös jatkossa. Von der Leyen nosti esiin EU:n jo antamaa tukea Ukrainalle ja painotti sen myös jatkuvan. Von der Leyen lupasi rahoitusta Ukrainan koulujen jälleenrakennukseen, ja kertoi komission pyrkivän siihen, että Ukraina pääsee toimimaan EU:n sisämarkkinoilla, sekä pääsee EU:n verkkovierailualueelle (roaming).  

Von der Leyen totesi, että energiakriisin taustalla on Venäjän toiminta sekä myös ilmastokriisi. Hän sanoi tilanteen olevan vakava, mutta uskovansa eurooppalaisten sopeutumiskykyyn, mainiten esimerkkinä sopeutumisesta energiankulutuksen siirtämisen pois kulutuksen huipputunneista. Välittömänä vastauksena energiakriisiin von der Leyen esitti siirtymän pois venäläisestä kaasusta luotettavampiin kaasuntoimittajiin. Konkreettisena vastauksena energian nousevaan hintaan hän ilmoitti komission ehdottavan kattoa pienillä kustannuksilla energiaa tuottavien energiayritysten tuotoille, josta kerättävällä rahalla jäsenmaat voivat tukea apua tarvitsevia ihmisiä. Samalla von der Leyen kertoi komission mahdollistavan jäsenmaille valtiontakauksien myöntämisen yrityksille, joilla on ongelmia sähkömarkkinoilla. 

Von der Leyen totesi energiakriisin yhdessä muun muassa kesän 2022 maastopalojen alleviivaavan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarpeellisuutta. Von der Leyen julkisti uuden Euroopan vetypankin perustamisen, joka tulee investoimaan kolme miljardia euroa uusien vetymarkkinoiden luomiseen. Hän kertoi EU:n myös tuplaavaan tulipalotorjuntakapasiteettinsa reaktiona äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen. 

Von der Leyen painotti puheessaan, että EU:n tulee irtautua paitsi riippuvuudestaan Venäjästä fossiilisissa polttoaineissa, myös muista ulkoisista riippuvuussuhteistaan, kuten harvinaisten maametallien ja litiumin (kriittisten raaka-aineiden) kanssa. Von der Leyen sanoi kriittisten raaka-aineiden olevan tärkeitä, myös osana vihreää siirtymää, mutta totesi Kiinan hallitsevan niiden tuotantoa maailmanlaajuisesti. Hänen mukaansa EU:n tulee uusilla kauppakumppanuuksilla ja oman varmuusvarastonsa rakentamisella varmistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuus.  

Von der Leyen kertoi komission tulevan esittelemään puolustuspaketin demokratian puolustamiseksi ulkoisilta uhilta. Ulkoisten uhkien lisäksi von der Leyen totesi myös sisäisten voimien uhkaavan demokratiaa. Hän korosti oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ja vakuutti komission suojaavan EU:n budjetin oikeusvaltioperiaatetta koskevaa ehdollisuusmekanismia. Von der Leyenin korosti myös demokratian kehittämisen tärkeyttä, mistä esimerkkinä hän mainitsi Euroopan tulevaisuuskonferenssin ja sen kansalaispaneelit. 

Talouteen liittyen von der Leyen sanoi NextGenerationEU-elpymisvälineen olleen piristysruiske Euroopan taloudelle. Hän kertoi komission tulevan lokakuussa esittämään uudistuksia EU:n taloussääntöihin, jotka lisäävät toisaalta jäsenmaiden liikkumatilaa velan vähentämisessä, toisaalta niiden vastuuvelvollisuutta yhdessä sovitun toteuttamiseksi. Lisäksi von der Leyen kertoi avustuspaketista pienille ja keskisuurille yrityksille, liiketoiminnan verotusta koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta, maksuviivedirektiivin tarkistuksesta, sekä pyrkimyksestä helpottaa kolmansien maiden kansalaisten pätevyyksien tunnustamista EU:ssa. 

Lisäksi von der Leyen puhui EU:n muuttoliikeuudistuksesta, laajentumispolitiikasta ja Global Gateway -ohjelmasta. Hän peräänkuulutti toimivaa, kriisinkestävää, solidaarista ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maahanmuuttojärjestelmää, ja vahvisti tukensa muuttoliikeuudistukselle, jonka toteutukseen parlamentti ja neuvosto hiljattain sitoutuivat. Laajentumispolitiikkaan liittyen von der Leyen totesi, että tällaisena aikana EU:n tulee laajentaa demokraattisten maiden joukkoa, mainiten erikseen Länsi-Balkanin maat, Ukrainan, Moldovan ja Georgian, todeten niiden tulevaisuuden olevan EU:ssa. Lisäksi von der Leyen ilmaisi tukensa presidentti Macronin ehdottamalle uudelle eurooppalaiselle poliittiselle yhteisölle. Global Gateway -ohjelmasta von der Leyen korosti erityisesti yhteistyötä Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.  

Euroopan parlamentin ryhmäpuheenvuoroissa esitettiin laajasti tuki Ukrainalle ja painotettiin EU:n yhtenäisyyden tärkeyttä (Euroopan parlamentti). Manfred Weber (EPP, DE) peräänkuulutti tukea Ukrainalle, toimia inflaatiota ja ruokakriisiä vastaan sekä kauppasopimusten edistämistä. Iratxe García Pérez (S&D, ES) halusi EU:lta toimia elinkustannusten nousuun vastaamiseksi ja painotti tarvetta turvata heikompiosaisten asema. Stéphane Séjourné (Renew, FR) kiitti von der Leyenia ehdotuksistaan, erityisesti niistä, jotka koskivat energian hintojen alentamista, ja esitti energian hintojen laskemiseksi keinoina windfall-veroa ja investoimista uusiutuviin energiamuotoihin. Ska Keller (Vihreät/EFA, DE) korosti puheenvuorossaan ilmastokriisin olevan sukupolvemme keskeisin poliittisena haasteena, ja painotti tärkeyttä päästä eroon energiariippuvuuksista kulutusta vähentämällä ja uusiutuvia energialähteitä lisäämällä. Marco Zanni (ID, IT) totesi von der Leyenin ehdottamien toimienpiteiden olevan riittämättömiä vastaamaan kärsimyksiin, joita kansalaisille koituu kriisiajan ja elinkustannusten nousun seurauksena, sekä muistutti komission asettamien yleisten tavoitteiden olevan vuodelta 2019 ja totesi niiden nyt osaltaan vanhentuneen. Raffaele Fitto (ECR, IT) painotti puheenvuorossaan tarvetta aidolle yhtenäisyydelle EU:ssa: on lähetettävä vahva viesti Ukrainan tukemiseksi ja vahvistettava transatlanttista yhteyttä. Fitto totesi lisäksi oikeusvaltioperiaatteen olevan tärkeä, mutta varoitti aiheen sekoittamista aatteellisten kysymysten kanssa. Manon Aubry (The Left, FR) kiinnitti puheenvuorossaan huomion elinkustannusten nousuun ja esitti huolensa kansalaisten selviämisestä talven läpi, todeten että energiayhtiöiden lisäksi myös muihin suuria voittoja tekeviin suuryrityksiin tulisi kohdistaa veroja.

EU:n neuvoston vastauspuheenvuoron käyttänyt eurooppaministeri Mikuláš Bek painotti Ukrainan tukemisen tärkeyttä EU:n politiikassa. Erikseen Bek nosti esiin tarpeen päästä sopimukseen energiatoimenpiteistä seuraavassa energianeuvoston kokouksessa (30. syyskuuta). Tulevaisuuskonferenssin tulosten seurannasta tullaan myös keskustelemaan, Bek totesi, viittamatta sanallakaan ehdotuksiin perussopimusten muutoksista. 

Unionin tila -puheen aiekirje

Keskeinen osa komission puheenjohtaja von der Leyenin vuoden 2022 Unionin tila -puhetta oli von der Leyenin ja varapuheenjohtaja Maroš Šefčovičin aiekirje (linkin sivulla kohdassa Unionin tila 2022 – Puheenjohtaja von der Leyenin aiekirje) parlamentin puhemies Roberta Metsolalle ja EU-puheenjohtajamaa Tšekin pääministeri Petr Fialalle. Aiekirje toimii pohjana komission lokakuussa julkaistavalle vuoden 2023 työohjelmalle. Aiekirjeessä käsitellään samoja aiheita kuin von der Leyenin Unionin tila -puheessakin, kuten Ukrainan sotaa ja energiakriisiä. Keskeisiä kirjeessä esiteltyjä aloitteita vuodelle 2023 ovat muun muassa monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) väliarviointi, uusien omien varojen toista erää koskeva lainsäädäntöehdotus, EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös, sähkön sisämarkkinoita koskevien EU:n sääntöjen tarkistaminen, eläinten hyvinvointia koskevan EU:n lainsäädännön tarkistaminen, kolmansien maiden kansalaisten tutkintojen tunnustaminen, ja kyberturvallisuusakatemiaa koskeva aloite. Aiekirjeessä von der Leyen ja Šefčovič painottavat useiden esiteltyjen aloitteiden joko liittyvän suoraan johonkin Euroopan tulevaisuuskonferenssin ehdotukseen, tai edistävän sellaista välillisesti.

Komission ehdotus oikeusvaltiomekanismin mukaisista toimista Unkaria vastaan

Komissio ehdotti sunnuntaina EU:n neuvostolle EU:n vuodesta 2021 käytössä olleen oikeusvaltiomekanismin mukaisia toimia Unkaria vastaan (pdf) EU:n talousarvion ja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi oikeusvaltion periaatteiden loukkauksilta. Taustalla on komission ja Unkarin viranomaisten aihetta koskeva vuoropuhelu huhtikuusta lähtien (pdf). Unkari on ehdottanut useita korjaavia toimenpiteitä komission havaitsemien huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Komission nyt esittämä johtopäätös Unkarin vastausten arvioinnista on, että sen ehdottamilla korjaavilla toimenpiteillä voitaisiin periaatteessa käsitellä käsiteltävänä olevia ongelmia. Näihin liittyviä toimenpiteitä ei komission arvion mukaan ole riittävässä mitassa tehty, joskin asiasta vastaava budjettikomissaari Johannes Hahn totesi (Politico) Unkarin 17 uudistustoimenpiteen olevan "tärkeitä" ja "oikean suuntaisia".

Komissio suosittaa nyt seuraavia toimenpiteitä:

Hyllyttää 65 % maksusitoumuksista vuosille 2021–2027 koskien kolmea koheesiopolitiikan ohjelmaa, joita rahoitetaan neljästä eri instrumentista (Euroopan aluekehitysrahasto ERDF, koheesiorahasto CF, reilun siirtymän rahasto JTF ja Euroopan sosiaalirahasto plus ESF+). Tämä vastaa arvion mukaan noin 7,5 miljardia euroa (Politico).

Kielto tehdä EU:n ohjelmiin liittyviä oikeudellisia sitoumuksia unkarilaisten niin kutsuttujen yleisen edun mukaisten säätiöiden (public interest trusts) kanssa

Asiasta päättävällä EU:n neuvostolla on nyt kuukausi hyväksyä komission ehdottamat toimet. Päätös tehdään määräenemmistöllä. Kuukauden määräaikaa voidaan pidentää poikkeusolosuhteisiin vedoten enintään kahdella kuukaudella.

Komission toimenpide-ehdotukset energian hintojen nousuun puuttumiseksi

Komissio ehdotti keskiviikkona 14. syyskuuta neljää poikkeuksellista toimenpidettä energian hintojen nousuun puuttumiseksi: sähkön kysynnän vähentämistä, tilapäistä tulokattoa alhaisen kustannustason energiayrityksille, solidaarisuusmaksua fossiilisten polttoaineiden liiketoiminnan voitoista sekä sähkömarkkinasääntöjen uudistamista. Toimenpiteet ilmoitettiin jatkoksi komission aiemmille toimille, joilla se on pyrkinyt edistämään tulevaan talveen valmistautumista täyttämällä kaasuvarastoja ja vähentämällä kaasun kysyntää.

Sähkön kysynnän vähentämisen osalta komissio toteaa erityisen tärkeäksi kaikkein kalleimpien sähkönkulutustuntien aikaisen kulutuksen vähentämisen. Komissio ehdottaakin, että jäsenmaat vähentävät sähkönkulutusta ainakin viidellä % huippuhintatuntien aikana, jotka jäsenmaat määrittelevät itse arvioimalla ne 10 % tunneista, jolloin sähkön hinnan odotetaan olevan korkeimmillaan. Lisäksi komissio ehdottaa, että jäsenmaat pyrkivät vähentämään sähkön kokonaiskysyntää vähintään 10 % 31. maaliskuuta 2023 mennessä itse määrittelemillään tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Komission mukaan tämä vähentäisi kaasunkulutusta talven aikana 1,2 miljardilla kuutiometrillä, jonka lisäksi energiatehokkuuden parantaminen on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaista.

Alhaisen kustannustason energiayrityksillä komissio tarkoittaa yrityksiä, joiden käyttämien teknologioiden kustannukset ovat tavanomaista alhaisemmat, esimerkiksi uusiutuvan energian tuottajia. Komission mukaan näiden yritysten tulot ovat nousseet poikkeuksellisiksi, kun niiden kustannustason on säilynyt vakaana energian hintojen noustessa. Näiden yritysten tulojen ylärajaksi komissio ehdottaa 180 euroa megawattituntia kohden. Komissio ehdottaa, että jäsenmaat keräävät ylärajan ylittävät tulot ja pienentävät niillä energian kuluttajien energialaskuja. Yhteisvastuun hengessä komissio myös kannustaa sähköä myyviä jäsenmaita jakamaan osan keräämistään tuloista vain vähän sähköä tuottaville jäsenmaille.

Komissio ehdottaa, että jäsenmaat keräävät solidaarisuusmaksun öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostamoalan toiminnan vuoden 2022 voitoista, jotka ylittävät 20 % lisäyksen kolmen edellisen vuoden keskimääräisiin voittoihin, ja ohjaavat niitä energian kuluttajille, erityisesti heikossa asemassa oleville kotitalouksille, vaikeuksissa oleville yrityksille ja energiaintensiivisille teollisuudenaloille.

Lisäksi komissio ehdottaa sähkömarkkinasääntöjen uudistamista niin, että säännellyn sähkön hinnat saavat olla kustannuksia alhaisempia ja niin, että myös pienet ja keskisuuret yritykset otetaan säänneltyjen hintojen piiriin.

Terveyskomissaarin ja WHO:n edustajan lausunto apinarokon leviämisen estämisestä Euroopassa

Terveyskomissaari Stella Kyriakides ja Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Kluge ilmaisivat tiistaina 13. syyskuuta yhteislausunnossaan tahtotilan estää apinarokon muodostuminen endeemiseksi Euroopassa. Apinarokkotaudista vastaavan ortopoxviruksen leviämistä kuvataan Euroopassa ja ympäri maailmaa ennennäkemättömäksi ja virusta luonnehditaan maailmanlaajuiseksi rajat ylittäväksi terveysuhkaksi. Euroopassa on todettu toukokuusta alkaen 23 000 apinarokkotapausta. Lausunnossa esitetään neljä toimintalinjaa komission ja WHO:n yhteistyölle: 1) laadukkaiden ja täydentävien ohjeiden ja suositusten tarjoaminen kaikille asianosaisille ryhmille, kuten terveysviranomaisille ja kansalaisyhteiskunnalle; 2) kriittisten apinarokkotarvikkeiden ja vastatoimenpiteiden saatavuuden varmistaminen; 3) riskiryhmien leimautumisen ja syrjinnän torjuminen; sekä 4) kansainvälisten tutkimustoimien tukeminen tiedon lisäämiseksi.

Muita komission viime viikon lakialoitteita: pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltäminen EU:n markkinoilla, tietoturvasuojan lisääminen ja mediavapauden tukeminen

Komissio julkaisi viikolla kolme asetusehdotusta, jotka siirtyvät seuraavaksi EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn.

Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltäminen. Komissio ehdotti keskiviikkona 14. syyskuuta pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämistä EU:n markkinoilla. Asetusehdotus kattaa kaikki tuotteet– sekä EU:ssa kotimaiseen kulutukseen ja vientiin valmistetut että maahantuodut tuotteet – eikä sitä ole kohdennettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin. Komission arvion mukaan 27,6 miljoonaa ihmistä työskentelee pakkotyössä eri tuotannonaloilla ja maanosissa, suurin osa yritystoiminnan piirissä, osa valtioiden määräämänä. Komission ehdotus perustuu kansainvälisesti sovittuihin määritelmiin ja normeihin, ja siinä korostetaan maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön merkitystä. Kansallisille viranomaisille annetaan valtuudet poistaa EU:n markkinoilta pakkotyöllä valmistetut tuotteet, kun ne ovat suorittaneet asiaa koskevan tutkimuksen. EU:n tulliviranomaiset tunnistavat ja pysäyttävät pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n rajoilla. Komissio lupaa tarkempia asetusta koskevia ohjeita 18 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta, koskien muun muassa pakkotyöhön liittyvää huolellisuusvelvoitetta koskevia neuvoja ja tietoja pakkotyön riski-indikaattoreista.

Kyberkestävyys. Komissio julkaisi torstaina 15. syyskuuta ehdotuksensa uudeksi kyberkestävyyssäädökseksi, jolla pyritään suojelemaan kuluttajia ja yrityksiä tietoturvaominaisuuksiltaan puutteellisilta tuotteilta. Ehdotettu asetus on alan ensimmäinen EU:n laajuinen lainsäädäntö ja asettaa pakollisia kyberturvavaatimuksia digitaalisia toimintoja sisältäville tuotteille niiden koko elinkaaren ajaksi. Asetus sisältyy EU:n vuoden 2020 kyberturvastrategiaan ja EU:n turvallisuusunionistrategiaan samalta vuodelta. Kaikkiaan nyt julkaistu ehdotus sisältää Ehdotus sisältää 1) säännöt digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden markkinoille saattamiselle niiden kyberturvallisuuden varmistamiseksi; 2) digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden suunnittelua, kehittämistä ja tuotantoa koskevat vaatimukset ja talouden toimijoiden velvollisuudet näiden tuotteiden suhteen; 3) vaatimukset valmistajien käyttämille haavoittuvuuksien käsittelyprosesseille; ja 4) säännöt markkinaseurantaa ja -valvontaa varten. Seuraavaksi asetusehdotus siirtyy EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin käsittelyyn. Komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas luonnehti kyberkestävyyssäädöstä sen julkaisun yhteydessä vastaukseksi nykyaikaisessa yhteiskunnassa esiintyviin tietoturvaongelmiin.

Mediavapaus. Komissio julkaisi perjantaina 16. syyskuuta mediavapaussäädöksen, joka sisältää uusia sääntöjä tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden suojelemiseksi EU:ssa. Ehdotetun asetuksen painopisteitä ovat julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuus ja rahoitusvakaus sekä tiedotusvälineiden omistussuhteiden ja valtion mainonnan ja tiedotuksen jakautumisperusteiden läpinäkyvyys. Siihen sisältyy muun muassa suojatoimia, joilla pyritään estämään tarkkailu ja poliittinen vaikuttaminen toimituksellisiin päätöksiin. Siinä säädetään toimenpiteistä toimittajien riippumattomuuden suojelemiseksi ja eturistiriidoista ilmoittamiseksi. Lisäksi siinä puututaan tiedotusvälineiden keskittymiseen ja perustetaan uusi riippumaton eurooppalainen mediapalvelulautakunta, joka koostuu kansallisista media-alan viranomaisista. Komissio julkaisi asetusehdotuksen yhteydessä täydentävän suosituksen, jolla se kannustaa toteuttamaan toimituksellisen riippumattomuuden takaavia sisäisiä suojatoimia.

 

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Tiistai 20. syyskuuta

Yleisten asioiden neuvosto, 20. syyskuuta. Esityslistalla muun muassa tulevaisuuskonferenssin jatkotoimet, vuotuinen oikeusvaltioperiaatetta käsittelevä arvio sekä EU:n ja Ison-Britannian suhteet.

Kaikki neuvostojen kokoukset.

 

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

EU:n Venäjälle Ukrainaan hyökkäämisen vuoksi asettamia henkilöpakotteita jatkettiin puolella vuodella

EU:n neuvosto päätti keskiviikkona 14. syyskuuta jatkaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävistä tai uhkaavista toimista vastuussa oleville asetettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa vielä puolella vuodella 15. maaliskuuta 2023 asti. Voimassa oleviin rajoittaviin toimenpiteisiin kuuluvat luonnollisten henkilöiden matkustusrajoitukset, varojen jäädyttäminen ja kielto asettaa varoja tai muita taloudellisia resursseja luetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen saataville. Pakotteet koskevat edelleen 1206 henkilöä ja 108 yhteisöä. Monet niistä ovat joutuneet pakotteiden kohteeksi vastauksena Venäjän ilman edeltävää provokaatiota tekemään perusteettomaan sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Vastauksena Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan EU on laajentanut merkittävästi Venäjän vastaisia pakotteita 24. helmikuuta 2022 jälkeen. Johtaville poliitikoille, oligarkeille, sotilaille ja propagandisteille asetettujen pakotteiden lisäksi EU on hyväksynyt ennennäkemättömiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on heikentää vakavasti Venäjän taloudellista perustaa, estää sitä hyödyntämästä kriittisiä teknologioita ja markkinoita ja rajoittaa merkittävästi sen kykyä käydä sotaa.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

 

4. Muissa uutisissa

EU:n tuomioistuimen päätös Googlen kilpailunvastaisesta toiminnasta

Euroopan unionin tuomioistuin päätyi keskiviikkona 14. syyskuuta (EU:n tuomioistuin) (pdf) Euroopan komission kannalle komission ja Google-teknologiayhtiön välisessä oikeustapauksessa. Tuomioistuin pitkälti yhtyi komission näkemykseen siitä, että Google oli asettanut laittomia rajoituksia Android-mobiililaitteiden valmistajille vakiinnuttaakseen hakukoneensa markkina-aseman (Euroopan komissio). Tuomioistuimen ja komission mukaan Google rikkoi kilpailulainsäädäntöä muun muassa edellyttämällä Android-valmistajia esiasentamaan laitteisiin Googlen hakukoneen. Tuomioistuimen päätös vahvisti komission Googlelle kesällä 2018 langettaman sakon, joskin pienentäen komission alkuperäistä 4,3 miljardin euron sakkoa 4,1 miljardiin euroon. Mediassa esitettyjen näkemysten mukaan tuomioistuimen päätös edustaa voittoa komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle ja kilpailuasioista vastaavalle komissaarille Margrethe Vestagerille (Politico). Myös Vestager itse kommentoi tuomioistuimen päätöstä positiiviseen sävyyn (Politico). Vestager toimi kilpailuasioista vastaavana komissaarina myös komission alkuperäisen, kesän 2018 Googlen toimintaa koskevan päätöksen aikana.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen arvio COVID-19-rokotehankinnoista: hankintamäärät lopulta riittäviä, tarjontakapeikkojen hallinta puutteellista, kysymyksiä komission puheenjohtajan käymistä neuvotteluista

EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisi maanantaina 12. syyskuuta raportin EU:n COVID-19-rokotehankinnoista (pdf). Tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n luomaa kehystä rokotehankinnoille, sen neuvottelustrategiaa ja sitä, miten komissio seurasi sopimusten täytäntöönpanoa.  EU määritti rokotteet ensisijaiseksi painopisteeksi covid-19-pandemian torjunnassa jo pandemian varhaisessa vaiheessa. Komissio oli marraskuuhun 2021 mennessä allekirjoittanut EU-maiden puolesta 71 miljardin euron arvosta sopimuksia, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa 4,6 miljardin COVID-19-rokoteannoksen hankinta.

Tarkastajien mukaan rokotehankintaneuvotteluissa noudatettiin EU:n varainhoitoasetuksessa säädettyä hankintamenettelyä. Prosessin ytimessä olivat alustavat neuvottelut, jotka käytiin ennen tarjouspyynnön lähettämistä. EU:n neuvottelijat pystyivät raportin mukaan varmistamaan EU:n hankintatavoitteet rokotevalmistajien kanssa paremmin vasta myöhemmin tehdyissä sopimuksissa – sopimusten ehdot kehittyivät ajan mittaan. Raportissa todetaan, että EU turvasi jäsenmaille monipuolisen rokotevalikoiman, vaikka se aloitti hankinnat myöhemmin kuin Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Toisaalta siinä todetaan, että komissiolla oli vain vähän vaikutusvaltaa toimitushäiriöiden ratkaisemiseen, ja sen vaikutus rokotetuotannon tehostamiseen jäi epäselväksi.  Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen komissio tuki sopimuksen täytäntöönpanoa toimimalla välittäjänä jäsenvaltioiden ja rokotevalmistajien välillä. Komissiolla oli kuitenkin vain vähän vaikutusvaltaa toimitushäiriöiden ratkaisemiseen. Kun EU koki vakavia toimitusvajeita vuoden 2021 alkupuoliskolla, kävi selväksi, että useimpiin sopimuksiin ei sisältynyt erityisiä säännöksiä toimitushäiriöiden varalta. Komissio ei myöskään ollut analysoinut perusteellisesti rokotetuotannon tuotanto- ja toimitusketjuhaasteita ennen kuin suurin osa sopimuksista oli allekirjoitettu – komissio perusti vasta helmikuussa 2021 työryhmän tarjontakapeikkojen tukemiseen. Tarkastajat myös huomattavat siitä, että komissio ei ole vielä tutkinut tai vertaillut hankintaprosessiaan ottaakseen siitä oppia tulevia parannuksia varten.

Raportissa kiinnitetään myös huomiota komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimiin. Tarkastuksen mukaan komission puheenjohtaja kävi maaliskuussa 2021 alustavat neuvottelut sopimuksesta Pfizer/BioNTechin kanssa. Tämä oli ainoa sopimus, jonka osalta yhteinen neuvotteluryhmä ei osallistunut kyseiseen neuvotteluvaiheeseen, mikä on vastoin komission päätöstä COVID-19-rokotteiden hankinnasta. Tarkastajat myös raportoivat, että he eivät saaneet käyttöönsä näitä komission puheenjohtajan käymiä neuvotteluita koskevia asiakirjoja. Tarkastuksessa mukana ollut henkilö toteaa tällaisen tilanteen olevan tarkastajille hyvin harvinainen (Politico).

Tilintarkastustuomioistuin suosittelee tarkastushavaintojensa perusteella, että komissio 1) dokumentoi tulevia neuvotteluryhmiä varten ohjeistukset ja kokemuksensa, 2) laatii riskinarvioinnin EU:n hankintamenetelmistä ja ehdottaa tarkoituksenmukaisia toimia sekä 3) testaa päivitetyn pandemiaan liittyvän hankintajärjestelmän kaikki osat, myös tietojen ja tiedustelutietojen keräämisen, tunnistaakseen mahdolliset heikkoudet ja parannuskohteet.

Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat keskeyttävät Ukrainan velkojen perimisen kahdeksi vuodeksi

EU-maat Saksa ja Ranska yhdessä Ison-Britannian, Japanin, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa vahvistivat 14. syyskuuta asettavansa tauon Ukrainan valtion velan perimiselle (Saksan valtiovarainministeriö) vuoden 2023 loppuun asti. Samalla kuusi maata "kannustivat voimakkaasti" muita Ukrainan velkojia sopimaan vastaavasta velkojen maksun tauosta.

 

5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Euroopan kemikaalivirasto – ehdotus perusasetukseksi (sisämarkkinat; asetusehdotus; 12. syyskuuta–10. lokakuuta)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Matkustaminen – matkustajien ja heidän oikeuksiensa parempi suojelu (liikenne; asetusehdotus; 14. syyskuuta–7. joulukuuta)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.​



Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset