Valiokunnat

Eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Eduskunnassa on 16 pysyvää erikoisvaliokuntaa ja erityisesti EU-asioita koordinoiva suuri valiokunta. Pääsääntöisesti jokainen valiokunta käsittelee sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan kuuluvia asioita.

Eduskunnan pysyviä valiokuntia ovat suuri valiokunta sekä erikoisvaliokuntina perustuslakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, tarkastusvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sivistysvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, talousvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ja ympäristövaliokunta. 

Pysyvät valiokunnat asetetaan koko vaalikaudeksi. Valiokunta voidaan kuitenkin asettaa puhemiesneuvoston ehdotuksesta uudelleen valtioneuvoston tultua eduskuntavaalien jälkeen nimitetyksi (TJ 17 §) Kaikki valiokunnat onkin asetettu uudelleen vuosien 2007, 2011 ja 2015 valtiopäivillä valtioneuvoston muodostamisen jälkeen.

Eduskunnan valiokunnissa käsiteltävät asiakirjat tulevat julkisiksi, kun asian valiokuntakäsittely on päättynyt. Vuoden 2015 valtiopäivien alusta myös valiokuntien asiantuntijalausunnot julkaistaan julkisessa verkkopalvelussa, kun tätä koskeva asia on valmistunut valiokunnassa. Valiokuntien asiantuntijalausunnot sijaitsevat kunkin valtiopäiväasian käsittelytiedot -sivun lopussa. Esim. HE 66/2015.

​Valiokuntien työ ja tehtävät

Eduskunta päättää asioista täysistunnossa, jossa käsittelyn pohjana on kussakin asiassa erikoisvaliokunnan laatima mietintö. Erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä asioita valmistelevasti valiokuntien toimialajaon mukaisesti ja laatia asioista täysistuntoa varten mietintöjä.

Valiokuntien käsittelyyn tulevat hallituksen esitykset, valtion talousarvio, EU-asiat, kansanedustajien tekemät lakialoitteet, kansalaisaloitteet ja erilaiset valtioneuvoston kertomukset ja selonteot. Täysistunto ja EU-asioissa myös suuri valiokunta päättävät, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi.

Erikoisvaliokunnat osallistuvat myös Euroopan unionin asioiden käsittelyyn antamalla asioista lausuntoja suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle. Lisäksi erikoisvaliokunnat antavat toimialaltaan lausuntoja asioita
käsitteleville mietintövaliokunnille.

Perustuslakivaliokunnan erityisenä tehtävä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tarkastusvaliokunnalla ja tulevaisuusvaliokunnalla on niin ikään muista erikoisvaliokunnista poikkeavia erityistehtäviä.

Valiokunnan asettaminen ja kokoonpano

Valiokuntien valitseminen on vaalien jälkeen kokoontuvan eduskunnan ensimmäisiä tehtäviä, sillä ilman valiokuntia asioiden käsittely ei etene. Valiokunnan toimikausi on vaalikausi eli neljä vuotta. Valiokuntien kokoonpanot vastaavat eduskunnassa olevien puolueiden voimasuhteita. Valiokuntia avustaa valiokuntasihteeristö.

Kuhunkin valiokuntaan valitaan 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Poikkeuksina ovat valtiovarainvaliokunta, jossa on 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, tarkastusvaliokunta, jossa on 11 jäsentä ja 6 varajäsentä, tiedusteluvalvontavaliokunta, jossa 11 jäsentä ja 2 varajäsentä sekä suuri valiokunta, jossa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä.

Valiokunta on päätösvaltainen silloin, kun paikalla on vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä. Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan. Puhemies ja ministereinä toimivat kansanedustajat eivät ole valiokuntien jäseniä, eivät yleensä myöskään varapuhemiehet.

Valiokuntien kokoukset eivät yleensä ole julkisia. Valmisteilla olevien asioiden etenemisestä sekä valmistuneista mietinnöistä ja lausunnoista on runsaasti tietoa jokaisen valiokunnan verkkosivulla.

​Asiantuntijoiden kuuleminen valiokunnassa

Keskeisen osan valiokuntien työstä muodostaa eri alojen asiantuntijoiden kuuleminen. Näin eri sidosryhmät pääsevät suoraan vaikuttamaan päätöksentekoon ja eduskunnan päätösten sisältöön.

Asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta muodostaa asiasta oman näkemyksensä ja laatii kannastaan mietinnön tai lausunnon lopullista päätöksentekoa varten. Valiokunta voi ehdottaa asian hyväksymistä sellaisenaan, esittää siihen muutoksia tai jopa sen hylkäämistä.

Asiantuntijan ohjeet valiokuntaan kuulemista varten löytyvät valiokunnat-sivulta.