Valtioneuvoston E-jatkokirjelmä

Vuoden 2021 talousarvio on järjestyksessään ensimmäinen tulevan rahoituskehyskauden aikana sekä ensimmäinen nykyisen komission ohjelman ja prioriteettien mukaisesti valmisteltu talousarvioesitys. Sen avulla komissio pyrkii toteuttamaan prioriteettejaan vihreämmästä (European Green Deal) ja digitaalisesta Euroopasta, kaikille toimivasta taloudesta, eurooppalaisen elämäntavan tukemisesta sekä EU:n globaalista roolista ja demokratian tukemisesta. 

Komission ehdotuksen lähtökohtana on, ettei Yhdistynyt kuningaskunta enää osallistu vuoden 2021 unionin talousarvion rahoittamiseen muuten kuin niiden ohjelmien osalta, joihin se haluaa osallistua tulevalla rahoituskehyskaudella. Yhdistyneen kuningaskunnan osallistuminen tuleviin ohjelmiin ratkaistaan meneillään olevissa neuvotteluissa unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta suhteesta.  

Yhdistynyt kuningaskunta tulee kuitenkin vastaamaan osaltaan ennen vuotta 2021 sovittujen taloudellisten velvoitteiden täyttämisestä erosopimuksensa puitteissa. Komission ehdotuksessa Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus johtuen edeltävien vuosien velvoitteista olisi yhteensä 7 412 miljoonaa euroa. Tästä 6 886 miljoonaa euroa olisi rahoituskehyskaudelta 2014–2020 periytyvien maksamattomien sitoumusten osuutta, 29 miljoonaa euroa osuutta unionin vastuista (mm. eläkkeistä) ja 498 miljoonaa euroa perinteisiä omia varoja eli tulleja vuoden 2021 kahden ensimmäisen kuukauden ajalta 

Vuonna 2021 on tarkoitus käynnistyä elpymiskokonaisuus Covid-19-epidemian aiheuttamasta talouskriisistä elpymiseksi. Antamassaan muutetussa ehdotuksessaan neuvoston päätökseksi EU:n omien varojen järjestelmäksi (COM(2020) 445 final, 28.5.2020), komissio ehdotti valtuutta ottaa unionin lukuun lainaa pääomamarkkinoilta yhteensä 809 000 miljoonaa euroa (750 000 miljoonaa euroa vuoden 2018 hinnoin) elpymisvälinettä varten vuosien 2021–2024 aikana.  

Komission mukaan elpymisvälinettä varten lainatut varat katsottaisiin poikkeuksellisina ja kertaluonteisina määrinä ulkoisiksi käyttötarkoitukseen sidotuiksi tuloiksi (external assigned revenue). Ne eivät muodostaisi tuloa eivätkä menoa vuosibudjetissa.  

Komissio ehdottaa otettavaksi uudesta elpymisvälineestä sitoumusmäärärahoina yhteensä 211 250,3 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina yhteensä 37 141,5 miljoonaa euroa vuonna 2021. 

Komission vuoden 2021 talousarvion keskeisimpinä tavoitteina ovat elpyminen koronakriisistä ja Euroopan talouden uudelleenkäynnistäminen mm. työllisyyttä ja investointeja tukemalla. Budjetissa on myös huomioitu siirtyminen vihreään, digitaaliseen ja kestävään Eurooppaan. Tämä näkyy erityisesti otsakkeessa 1 Sisämarkkinat, innovaatiot ja digitaalitalous. Komissio ehdottaa otsakkeen 1 ohjelmiin sitoumuksina talousarvioon 21 360 miljoonaa euroa (-22 % vrt. vuoteen 2020). Lisäksi elpymisvälineestä käytettäisiin varoja 22 968 miljoonaa euroa.  

Yhteenkuuluvuutta ja arvoja koskeva otsake 2 on myös keskeisessä roolissa Covid-19-epidemiasta ja sen taloudellisista vaikutuksista elpymisessä. Komissio ehdottaa talousarvioesityksessä vuodelle 2021 koheesioon sitoumuksina yhteensä 51 487,2 miljoonaa euroa (-23,9 % vrt. vuoteen 2020). Lisäksi komissio ehdottaa elpymisvälineestä käytettävän 174 018 miljoonaa euroa. 

Maatalouden tukeminen säilyy edelleen EU:n talousarvion merkittävänä menokohteena. Otsakkeeseen 3 Luonnonvarat ja ympäristö komissio ehdottaa sitoumuksiksi 58 441,1 miljoonaa euroa (-2,4 % vrt. vuoteen 2020). Lisäksi komissio ehdottaa elpymisvälineen kautta sitoumuksia 7 957 miljoonaa euroa.  

Otsakkeessa 4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus komissio esittää lisäyksiä erityisesti rajaturvallisuuteen. Yhteensä vuodelle 2021 esitetään otsakkeen 4 sitoumuksiin 3 060,8 miljoonaa euroa (+29,3 % vrt. vuoteen 2020). Elpymisvälineestä ei suunnitella käytettävän määrärahoja otsakkeeseen 4 vuonna 2021. 

Otsake 5 Palautumiskyky, turvallisuus ja puolustus on talousarvion rakenteessa uusi otsake. Talousarvioesityksessä ehdotetaan aiempaa vahvempia panostuksia muun muassa puolustukseen sekä terveyden suojeluun ja pelastuspalveluun. Otsakkeen 5 ohjelmien sitoumuksiin komission ehdottaa 2 189 miljoonaa euroa (-50,2 % vrt. vuoteen 2020) ja lisäksi elpymisvälineestä 1 695,3 miljoonaa euroa.  

Otsake 6 Naapurialueet ja maailma koskee ulkosuhderahoitusta. Komissio esittää otsakkeen 6 sitoumuksiin 16 113,6 miljoonaa euroa (+35,5 % vrt. vuoteen 2020) ja lisäksi uudesta elpymisvälineestä 4 612 miljoonaa euroa. Osa lisäyksestä selittyy seuraavan rahoituskehyksen uudella rakenteella, kun Euroopan kehitysrahastolla aiemmin toteutettuja toimia rahoitettaisiin vuodesta 2021 alkaen talousarviosta.  

Talousarviossa on otsake vielä eurooppalaiselle julkishallinnolle (otsake 7), mihin komissio ehdottaa sitoumuksina 10 451,2 miljoonaa euroa (+2,2 % vrt. vuoteen 2020). Elpymisvälineestä ei ehdoteta määrärahoja otsakkeeseen 7. 

Komission antamassa EU:n vuoden 2021 talousarvioesityksessä panostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin toimiin. Talousarvioesityksessä pyritään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen siten, että huomattava osa varojen käytöstä edistäisi ilmastotavoitteita (climate mainstreaming). Komission talousarvioesityksessä tavoitteena on, että seuraavalla rahoituskehyskaudella 25 % kunkin vuosibudjetin määrärahoista tukisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Komission mukaan vihreässä siirtymässä erityisen keskeisiä välineitä uusia välineitä ovat uusi Elpymis- ja palautusmistukiväline (RRF) ja uusi REACT-EU-koheesioväline. Muita ilmaston kannalta keskeisiä rahoitusohjelmia ovat Horisontti Eurooppa, kansainvälinen fuusiokokeilureaktori ITER, InvestEU, Verkkojen Eurooppa, Euroopan aluekehitysrahasto, Koheesiorahasto, Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Euroopan maatalouden tukirahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan meri- ja kalastusrahasto, Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma, Naapuruus- ja ulkosuhdeväline, Merentakaiset maat ja alueet sekä Liittymistä edeltävä tuki (IPA III). Ilmastotavoitteiden valtavirtaistamista käsitellään yksityiskohtaisemmin komission talousarvioesityksen Työasiakirjassa I. 

Vuoden 2021 talousarvioesityksen kokonaissumma sitoumuksina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta 163 102,9 miljoona euroa (1,16 % EU27:n BKTL:stä). Maksuista esityksen kokonaistaso on 161 853,3 miljoonaa euroa (1,16 % EU27:n BKTL:stä). Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, talousarvioesityksen kokonaissumma on sitoumuksina 166 746,2 miljoonaa euroa (1,19 % EU27:n BKTL:stä) ja maksuina 163 515,1 miljoonaa euroa (1,17 % EU27:n BKTL:stä). Kokonaisuutena sitoumukset alenisivat -9,7 % ja maksut kasvaisivat +0,8 % vuoteen 2020 verrattuna. Talousarvioesityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi (marginaali) on maksujen osalta 4 328,6 miljoonaa euroa (pois lukien erityisvälineet) ja sitoumusten osalta 1 788,1 miljoonaa euroa. Edellä mainitut luvut eivät kuitenkaan sisällä elpymisvälinettä, jonka osuus vuoden 2021 EU-ohjelmien kokonaisrahoituksesta olisi merkittävä. 

EU:n talousarvion maksujen osalta komissio kiinnittää huomiota siihen, että rahoituskehyskauden 2014–2020 ohjelmat tulee saattaa tehokkaasti päätökseen. Ottaen huomioon, että vuoden 2021 talousarvio tulee olemaan seuraavan rahoituskehyskauden ensimmäinen talousarvio, on huolehdittava sujuvasta siirtymästä. Vuonna 2021 tullaan maksamaan sekä edellisellä kehyskaudella tehtyjen sitoumusten maksuja, että uuden kehyskauden sitoumusten maksuja. Komission mukaan tarvitaan asianmukainen maksutaso ensi vuoden talousarviossa, jotta EU voi toteuttaa velvoitteensa suhteessa rahoituksen saajiin. Komission mukaan 4 328,6 miljoonan euron marginaali kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välillä perustuu komission parhaaseen arvioon tällä hetkellä maksutarpeista. 

Rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus) komissio esittää kaikkiaan sitoumuksina 3 643,2 miljoonaa euroa ja maksuina 1 661,8 miljoonaa euroa. Huomionarvoista on, että komissio on aiemminkin esittänyt erityisvälineiden maksuja rahoituskehysten ulkopuolelle, mutta tämä ei ole kuitenkaan lopulta toteutunut. Sitoumusten osalta erityisvälineitä koskeva esitys perustuu käytettävissä olevien sitoumusten enimmäismäärään, eikä tarkkoja käyttökohteita esityksessä ole esitetty. Lisäksi komissio ehdottaa Joustovälineeseen 582 miljoonaa euroa maksuina. Vuoteen 2020 verrattuna sitoumukset laskevat -2 169,6 miljoonaa euroa (-37,3 %) ja maksut kasvavat 536,7 miljoonaa euroa (+31,4 %). Vuoden 2020 aikana erityisvälineiden käyttö on Covid-19 kriisin takia ollut tavanomaista voimakkaampaa, jolloin alustavat arviot erityisvälineiden käytöstä ovat kuluvaa vuotta matalammat.  

Alla on komission talousarvioesityksen yhteydessä esittämä taulukko sitoumusten ja maksujen kehittymisestä otsakkeittain varainhoitovuosina 2020–2021. Vuoden 2020 luvut sisältävät lisätalousarviot nrot 1–5 ja myös lisätalousarvioesityksen nro 6/2020, joka todennäköisesti tulee raukeamaan. Komissio on lisäksi, talousarvioesityksensä antamisen jälkeen, antanut lisätalousarvioesityksen nro 7/2020 liittyen talousarvion maksuihin, mikä tulee vaikuttamaan 2020 ja 2021 väliseen vertailuun maksujen osalta. 

Otsake 1: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous 

Otsakkeesta 1 rahoitetaan tutkimusta ja innovaatioita, sekä tuetaan sisämarkkinoiden kehitystä, digitalisaatiota ja vihreää taloutta. Komission vuoden 2021 talousarvioesityksessä, joka on uuden rahoituskehyskauden ensimmäinen, otsakkeen painotukset ovat investoinneissa, digitalisaatiossa ja Euroopan talouden vahvistamisessa. Komission mukaan Covid-19-kriisistä johtuen on entistä tärkeämpää, että EU-budjetti toimii jatkossakin investointien mahdollistajana Euroopassa.  

Komissio esittää otsakkeeseen 1 sitoumusmäärärahoina 21 360 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 17 573,3 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin -22 % ja maksumäärärahoihin -20,4 % laskua vuoteen 2020 verrattuna. Komissio esittää lisäksi uudesta elpymisvälineestä sitoumuksina 22 968 miljoonan euron ja maksuina 6 098,6 miljoonan euron lisäystä otsakkeeseen 1. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 445 miljoonaa euroa.  

Tutkimus ja innovaatio  

Komission talousarvioesityksessä esitetään vuodelle 2021 sitoumuksina 13 394,3 miljoonaa euroa (-4,1 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 10 798,9 miljoonaa euroa (-14,7 % verrattuna 2020) Tutkimukseen ja innovaatioon. Rahoitusohjelmat ovat Horisontti Eurooppa, Euratom tutkimus- ja koulutusohjelma sekä ITER. Komissio esittää tämän lisäksi Tutkimus ja innovaatio- osioon sitoumuksina 5 046 miljoonan euron ja maksuina 560,6 miljoonan euron lisäystä uudesta elpymisvälineestä vuodelle 2021.  

Otsakkeen 1 ylivoimaisesti suurin ohjelma on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa, johon esitetään sitoumuksina 12 264,5 miljoonaa euroa (-7 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 9 920 miljoonaa euroa (-14,5 % vrt. vuoteen 2020). Lisäksi Horisontti Eurooppa -ohjelmaan ehdotetaan elpymisvälineestä sitoumuksina 5 000 miljoonaa euroa. 

Euroopan strategiset investoinnit 

Komission talousarvioesityksessä esitetään sitoumuksina 5 044,2 miljoonaa euroa (-52,6 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 4 269,2 miljoonaa euroa (-39,5 % vrt. vuoteen 2020) Euroopan strategisiin investointeihin, sisältäen seuraavat rahoitusohjelmat: InvestEU, Verkkojen Eurooppa (CEF), Digitaalinen Eurooppa ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR). Komissio esittää lisäksi Euroopan strategiset investoinnit -osioon sitoumuksina 17 922 miljoonan euron ja maksuina 5 537,9 miljoonan euron lisäystä elpymisvälineestä. Elpymisvälineestä tuleva lisäys kohdistettaisiin Euroopan strategisten investointien rahastolle sekä uuteen InvestEU-ohjelmaan.  

Uusi InvestEU-ohjelma yhdistää kaikki nykyiset EU:n rahoitusinstrumentit yhtenäiseksi investointiohjelmaksi. Ohjelman tavoitteena on täydentää avustusmuotoista rahoitusta esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa ja saada liikkeelle yksityisiä investointeja. Komissio esittää talousarvioesityksessään InvestEU-ohjelmaan sitoumuksina 477,5 miljoonaa euroa. Komission talousarvioesityksessä ehdotetaan lisäksi 9 600 miljoonan euron lisäystä InvestEU-ohjelmaan elpymisvälineestä. Elpymisvälineestä ehdotetaan vielä 8 300 miljoonan euron kohdentamista Vakavaraisuustukivälineeseen (Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) puitteissa). Tarkoituksena on tukea Covid-19-epidemiasta kärsineiden yritysten pääomatarpeita.  

Verkkojen Eurooppa -välineeseen ehdotetaan 3 014,7 miljoonaa euroa ja uuteen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan 1 337,9 miljoonaa euroa vuodelle 2021. 

Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) määrärahat kasvaisivat ehdotuksen mukaan +2,5 %, Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) +9,4 %, Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) +5,5 % ja BEREC-viraston +1,9%. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) määrärahat laskisivat komission ehdotuksen mukaan -12,5 % ja EU:n rautatieviraston (ERA) -6,3 %.  

Sisämarkkinat 

Komission talousarvioesityksessä esitetään sitoumuksina 888,2 miljoonaa euroa (+1,5 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 827,7 miljoonaa euroa (-0,3 % vrt. vuoteen 2020) otsakkeen 1 Sisämarkkinat-osioon, johon sisältyvät seuraavat rahoitusohjelmat: Sisämarkkinat-ohjelma, EU:n petostentorjunta -ohjelma, sekä Fiscalis- ja Customs-ohjelmat. Komissio ehdottaa Sisämarkkinat-ohjelmaan sitoumuksina 575 miljoonaa euroa, EU:n petostentorjunta -ohjelmaan 24,1 miljoonaa euroa, Fiscalis-ohjelmaan 36,2 miljoonaa euroa ja Customs-ohjelmaan 126,9 miljoonaa euroa.  

Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) ehdotetaan +6,2 % määrärahojen kasvua ja Euroopan vakuutus- ja työeläkeviranomaiselle (EIOPA) +12,8 % määrärahojen kasvua verrattuna edellisvuoteen. Komission talousarvioesityksessä ehdotetaan Euroopan pankkiviranomaiselle (EBA) -4,6 % määrärahojen laskua ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) -20,9 % määrärahojen laskua. 

Avaruus  

Komission talousarvioesityksessä esitetään sitoumuksina 2 033,3 miljoonaa euroa (+7,7 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 1 687,4 miljoonaa euroa (+9,6 % vrt. vuoteen 2020) otsakkeen 1 Avaruus-osioon, johon sisältyvät Euroopan avaruusohjelma ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto. Euroopan avaruusohjelmalle ehdotetaan +7,7 % määrärahojen korotusta verrattuna vuoteen 2020 (yhteensä 1 997,4 miljoonaa euroa). Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston määrärahat kasvaisivat ehdotuksen mukaan +3,7 % suhteessa vuoteen 2020.  

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Otsake 2: Yhteenkuuluvuus ja arvot 

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kaventamaan EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden kehityseroja sekä edistämään koheesiota. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja kestävää kasvua sekä uudistaa taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimet saavat yhä enemmän painoarvoa. Otsakkeen 2 tukea saavat erityisesti heikoimmin kehittyneet alueet ja maat. Komission talousarvioesityksessä bruttokansantuote asukasta kohti säilyy hallitsevana kokonaisvarojen jakoperusteena, alueellisten erojen vähentämiseksi. Lisäksi huomioon otetaan muita jakokriteereitä, kuten työttömyys (etenkin nuorisotyöttömyys), ilmastonmuutos, maahanmuuttajien kotouttaminen jne. Harvaan asuttujen alueiden erityistilanne otetaan huomioon. 

Otsakkeeseen sisältyy merkittäviä rakenteellisia ja määrärahojen mitoitukseen liittyviä muutosehdotuksia verrattuna nykyisen ohjelmakauden koheesiotoimiin. Komission ehdotukset merkitsevät alue- ja koheesiotoimien monipuolistumista. Otsakkeen toimet ja rahoitusehdotukset sisältävät kaksi laajaa talousarvioesityksen kokonaisuutta: pyrkimyksen uudistetun ja nykyaikaistetun koheesiopolitiikan toteuttamiseen sekä pyrkimyksen vastata Covid-19 -pandemian talousvaikutuksiin. Keskiössä on etenkin elpymispaketin toteuttaminen, minkä toteuttamiseksi komission on antanut ehdotuksen elpymisvälineestä. Tarkoituksena on vaurioiden korjaaminen ja talouden vihreän, digitaalisen ja joustavan elpymisen valmistelu ja toteutus eri alueilla. Uudistettava koheesiopolitiikka rakentuu ”Älykäs Eurooppa” ja ”Vihreä Eurooppa” -tavoitteille. 

Koheesiotuen myöntäminen edellyttää kansallisen julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen panostusta. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan rakennerahasto-ohjelmien avulla. Ohjelmat ja niiden tavoitteet laaditaan kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan komission keskinäisenä yhteistyönä. Seuraavaa rahoituskehyskautta varten laaditaan uudet ohjelmat. 

Otsakkeen 2 ohjelmia varten talousarvioesityksessä esitetään 51 487,2 miljoonaa euroa sitoumuksina (-23,9 % vrt. vuoteen 2020) ja 62 625,2 miljoonaa euroa maksuina (+11,2 % vrt. vuoteen 2020). Maksujen kasvu aiheutuu rahoituskehyskauden 2014-2020 ohjelmien loppuunsaattamisesta. Vuosien 2014-2020 ohjelmien sulkemiseen tarvitaan 57 077,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoja eli yli 91 % kaikista komission ehdottamista maksuista. Komissio esittää, että vuonna 2021 koheesiopolitiikkaan tarkoitetut mahdolliset sitoumukset käytettäisiin lähes täysimääräisesti. Liikkumavaraksi jäisi 242,8 miljoonaa euroa. Otsake 2 on merkittävä EU:n talousarvion kokonaisuuden kannalta. Rakenne- ja koheesiorahastomenot kattavat kaikista vuoden 2021 talousarvioesityksen sitoumuksista 31,6 % ja maksuista 38,7 %.  

Kun tarkasteluun otetaan talousarvioesityksen ohella ehdotus elpymisvälineeksi, määrärahoja koskevat kokonaisluvut muuttuvat merkittävästi, erityisesti mitä tulee Elpymis- ja palautumistukivälineeseen (RRF) ja uuteen koheesiovälineeseen REACT-EU. Komissio ehdottaa ensi vuodelle elpymisvälineestä otsakkeen 2 ohjelmiin 174 018 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 22 461,8 miljoonaa euroa maksuina.  

Rahoitusohjelmien lisäksi Otsakkeesta 2 rahoitetaan yhdeksää hajautettua virastoa sekä pilotti- ja valmistelevia toimia. Hajautetuista virastoista määrärahalisäyksiä esitetään erityisesti toimintansa käynnistävälle Euroopan syyttäjänvirastolle, jolla komission mukaan tulee olemaan enemmän tapauksia tutkittavanaan kuin viraston perustamisen yhteydessä vuonna 2017 ennakoitiin. Tästä syystä komissio esittää mm. virkojen perustamista etupainotteisesti. Lisäksi esitetty budjetti kattaisi jäsenvaltioissa toimivat Euroopan valtuutetut syyttäjät. 

Alueellinen kehitys ja koheesio 

Komission talousarvioesityksessä esitetään vuodelle 2021 sitoumuksina 34 622,8 miljoonaa euroa (-27,2 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 43 425,7 miljoonaa euroa (-12 % vrt. vuoteen 2020) Alueelliseen kehitykseen ja koheesioon. Rahoitusohjelmat ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Koheesiorahasto ja Tuki turkkilaiskyproslaiselle yhteisölle. Komissio esittää tämän lisäksi sitoumuksina 29 706,6 miljoonan euron ja maksuina 1 903,8 miljoonan euron lisäystä elpymisvälineestä vuodelle 2021, Euroopan aluekehitysrahaston osuudeksi.  

Alueellinen kehitys ja koheesio -osion ylivoimaisesti suurin ohjelma on Euroopan aluekehitysrahasto, johon esitetään sitoumuksina 28 742,8 miljoonaa euroa (-19,4 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 32 045,2 euroa (9,5 % vrt. vuoteen 2020). 

Elpymisvälineen rahoituksesta uuden koheesiovälineen REACT-EU:n osuus olisi vuonna 2021 42 400 miljoonaa euroa. 

Elpyminen ja palautumiskyky  

Pienempi kokonaisuus otsakkeessa 2 on Elpyminen ja palautumiskyky, johon talousarvioesityksessä esitetään vuodelle 2021 sitoumuksina 348,8 miljoonaa euroa (+249,4 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 340,6 miljoonaa euroa (-396,6 % vrt. vuoteen 2020). Rahoitusohjelmat ovat Elpymis- ja palautumistukiväline ml. teknisen tuen väline, jonka rahoituksesta valtaosa ei tule talousarviosta vaan elpymisvälineestä, ja euron väärennösten estämisohjelma Pericles IV.  

Ottamalla huomioon komission ehdottaman elpymisvälineen osuuden otsakkeen rahoitus kasvaa huomattavasti. Tähän osioon komissio ehdottaa, talousarvioesityksen em. määrärahojen lisäksi, elpymisvälineestä sitoumuksina 131 580 miljoonaa euroa ja maksuina 20 082,7 miljoonaa euroa. Elpymisvälineen rahoituksesta Elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) olisi mahdollista jakaa avustuksina 131 580 miljoonaa euroa ja lainoituksen avulla 132 700 miljoonaa euroa. 

Investoinnit ihmisiin, sosiaaliseen koheesioon ja arvoihin 

Rahoitusohjelmia ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR Plus (ml. FEAD vähävaraisten apu), Erasmus Plus, Euroopan solidaarisuusjoukot, kulttuuri- ja audiovisuaalisen alan Luova Eurooppa -ohjelma, Oikeusjärjestys-ohjelma sekä Oikeudet ja arvot -ohjelma.  

Osion merkittävin ohjelma on Euroopan sosiaalirahaston ESR Plus, jolle komissio esittää vuodelle 2021 sitoumuksina 12 655,1 miljoonaa euroa (-21,6 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 15 374,8 miljoonaa euroa (+10,8 % vrt. vuoteen 2020). Lisäksi komissio esittää ESR Plus -ohjelmalle vuonna 2021 elpymisvälineestä sitoumuksina 12 731,4 miljoonaa euroa ja maksuina 816,0 miljoonaa euroa. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Otsake 3: Luonnonvarat ja ympäristö  

Otsake 3 sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä eräät ympäristö- ja ilmastotoimien menot. Otsakkeesta rahoitetaan muun muassa ilmastotoimia, ympäristön suojelua sekä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia. Tulevalle rahoituskehyskaudelle 2021‒2027 ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin tarkoitetuista määrärahoista puolet tulee otsakkeen 3 määrärahoista. Otsakkeen toimilla vastataan Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä EU 2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin. 

Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2021 esitetään otsakkeelle 3 Luonnonvarat ja ympäristö sitoumuksiksi 58 441,1 miljoonaa euroa (-2,4 % vrt. vuoteen 2020) ja maksumäärärahoiksi 56 249,5 miljoonaa euroa (-2,8 %). Otsakkeen maksut perustuvat pääosin kuluvan kauden ohjelmien jatkamiselle ja vain hyvin pieni osuus maksuista kohdistuisi uuden kehyskauden ohjelmiin. Otsakkeen alaista liikkumavaraa jäisi 214,9 miljoonaa euroa. Lisäksi komissio esittää elpymisvälineen kautta sitoumuksia 7 957 miljoonaa euroa ja maksuja 7 313 miljoonaa euroa. 

Maatalous- ja meripolitiikan ohjelmat 

Uudistettu yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) sisältää edelleen kaksi pilaria: Euroopan maatalouden tukirahasto, josta kohdennetaan viljelijöiden suorat tuet ja markkinamenot, sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jolla tuetaan maaseudun rakenteellisia muutoksia. Maaseudun kehittämisrahastoa on tarkoitus vahvistaa, talousarvioesityksen lisäksi, komission ehdottamasta elpymisvälineestä vuosina 2022‒2024.  

Vaikka nykyinen kahden pilarin mallin on tarkoitus jatkua tulevalla kaudella, on uuden toimenpidemallin tarkoitus yhdenmukaistaa kaksi pilaria yhteisten EU-tason tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksella pyritään siirtymään vaatimustenmukaisuuteen perustuvasta mallista tulosperustaiseen malliin tuomalla samaan aikaan lisää joustavuutta toteutettaviin toimenpiteisiin.  

Rahoituskehysneuvotteluiden viivästysten vuoksi uudistettua YMP:aa ei päästä ottamaan käyttöön ennen vuotta 2022. Tästä johtuen komissio on aiemmin esittänyt otettavaksi käyttöön siirtymäkauden säännöt, jolloin kuluvan kehyskauden sääntöjä voidaan soveltaa vuonna 2021, mutta käyttäen ko. vuoden tulevan rahoituskehyskauden määrärahoja.  

Vuoden 2021 maataloustukirahaston sitoumukset ovat yhteensä 40 179,1 miljoonaa euroa (-7,4 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 40 164,9 miljoonaa euroa (-7,4 %). Maataloustukirahaston määrärahat vuodelle 2021 määräytyvät kansallisten enimmäismäärien mukaisesti vuoden 2020 perusteella ja luvussa on otettu huomioon 753,9 miljoonan euron siirto maaseudun kehittämisrahastoon. Verrattuna vuoden 2020 määrärahatarpeisiin maataloustukirahaston määrärahatarpeet ovat tulevana vuonna alemmalla tasolla. Tämä johtuu pääosin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-erosta sekä käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen odotettua pienemmästä määrästä. 

Maaseudun kehittämisen osalta jäsenmaat ovat hyväksyneet kuluvan kauden ohjelmien jatkamisen vuodelle 2021. Näin ollen vuonna 2021 käytetään vanhoja sääntöjä, mutta uusia määrärahoja. Komission oletuksena on, että kaikki jäsenmaat käyttävät siirtymäkauden joustoa hyväkseen seuraavana vuonna. Tästä syystä maataloustukirahastosta siirretään maaseudun kehittämiseen 753,9 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisen määrärahat vuonna 2021 ovat komission ehdotuksessa sitoumuksina 15 002,9 miljoonaa euroa (+2,1 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 14 715,1 miljoonaa euroa (+12,2 %) 

Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuetaan tulevallakin kaudella yhteistä kalastuspolitiikkaa. Tulevalla rahoituskehyskaudella on tarkoitus lisätä panostusta merellisten biologisten luonnonvarojen palautumiseen ja suojeluun, kestävään kalastukseen sekä ruokaturvallisuuteen. Vuoden 2021 talousarviossa otetaan huomioon kuluvan rahoituskehyskauden ohjelmien osalta koronavirustoimiin liittyvät panostukset vuonna 2020. Kalatalousrahaston sitoumukset vuonna 2021 ovat 831 miljoonaa euroa (-13,5 % vrt. vuoteen 2020) ja maksut 773 miljoonaa euroa (+0,4 %).  

Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmat 

Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmien osalta vuonna 2021 on tarkoitus jatkaa vakiintuneen Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmaa (LIFE) vahvistamista. LIFE-ohjelman puitteissa jatketaan EU-tason politiikkatavoitteiden tukemista kuten kiertotalouteen siirtymistä, EU:n ilman ja veden laadun parantamista, 2030 energia ja ilmastotavoitteiden toteuttamista sekä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteiden täytäntöönpanoa. LIFE-ohjelmasta tuetaan myös hankkeita Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa (European Green Deal). LIFE-ohjelman sitoumukset vuonna 2021 olisivat 700 miljoonaa euroa (+18,7 % vrt. vuoteen 2020) ja maksut 373,6 miljoonaa euroa (+0,5 %).  

Vihreän kehityksen ohjelman puitteissa rahoitetaan myös Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, InvestEU:n sisäisestä siirtymäohjelmasta sekä julkisen sektorin lainajärjestelystä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukee alueita ja sektoreita, joihin ilmastoneutraaliin toimintaan siirtyminen vaikuttaa kaikista eniten. Jotta mikään alue ei jäisi jälkeen, Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista tarjotaan rahallista ja käytännön tukea työntekijöille ja luodaan tarvittavia investointeja alueille, joita muutos eniten koskee. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sitoumukset olisivat 1 516 miljoonaa euroa ja maksut 0 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin lainavälineen määrärahat tarkentuvat myöhemmässä vaiheessa.  

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Otsake 4: Muuttoliike ja rajaturvallisuus 

Otsakkeesta 4 Muuttoliike ja rajaturvallisuus rahoitetaan ensinnäkin toimia EU:n ulkorajojen turvaamiseksi. Alkavalla rahoituskehyskaudella uutena ohjelmana on Integroitu Rajaturvallisuusrahasto (IBMF). Lisäksi otsakkeesta 4 tarjotaan jäsenvaltioille taloudellista ja teknistä tukea turvapaikka- ja maahanmuuttoaloilla. Maahanmuutto-osion rahoitusohjelmista tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien vastaanottamista, ensi vaiheen kotouttamistoimia, tehokkaiden palauttamisten hallinnointia jne. 

Komissio esittää otsakkeen 4 kokonaistasoksi yhteensä 3 060,8 miljoonaa euroa sitoumuksina (+29,3 % vrt. vuoteen 2020) ja 2 723,5 miljoonaa euroa maksuina (+25,6 %). Kasvu selittyy erityisesti rajaturvallisuuteen ehdotetuilla lisäyksillä, nimittäin Rajaturvallisuus-osion sitoumuksiin esitetään jopa +78,2 % lisäystä verrattuna vuoteen 2020. Maahanmuuttokokonaisuudessa taas esitetään sitoumusten vähennystä -7,8 % verrattuna vuoteen 2020. Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 226,2 miljoonaa euroa. Osakkeeseen 4 komissio ei esitä elpymisvälineen käyttöä vuodelle 2021. 

Muuttoliike 

Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2021 esitetään Muuttoliike-osioon 1 241,3 miljoonaa euroa sitoumuksina (-7,8 % vrt. vuoteen 2020) ja 1 364,6 miljoonaa euroa maksuina (+127,4 %). 

Komission talousarvioesityksen mukaan muuttoliikkeeseen liittyviä toimia on vahvistettu 2015 muuttoliikekriisin jälkeen ja tällä tiellä on syytä edelleen jatkaa. Komissio tulee julkaisemaan pian ehdotuksen muuttoliike- ja turvapaikkapaktista. Alkavalla rahoituskehyskaudella Turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta (AMF) tuetaan kansallisten viranomaisten suorittamaa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien vastaanottamista näiden saapuessa EU-alueelle. Lisäksi AMF-rahastosta tuetaan EU:n yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä tehokkaita palautuksia. Muuttoliike-osiossa hajautetuista virastoista Euroopan turvapaikkatukitoimisto EASO:lle ehdotetaan +16,5 % lisäystä suhteessa vuoteen 2020. 

Komissio kiinnittää vielä huomiota siihen, että pidemmän aikavälin kotoutumista rahoitetaan koheesio-ohjelmasta (Otsake 2). Maahanmuuton juurisyihin pyritään vaikuttamaan ulkosuhderahoituksen (Otsake 6) kautta, josta rahoitetaan yhteistyötä kolmansien valtioiden kanssa. 

Rajaturvallisuus 

Komission talousarvioesityksessä vuodelle 2021 esitetään Rajaturvallisuus-osioon 1 819,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (+78,2 % vrt. vuoteen 2020) ja 1 358,9 miljoonaa euroa maksuina (+23,9 %).  

Uusi IBMF-rahasto kattaa rajaturvallisuuden, viisumit ja tullitarkastuksiin liittyvät laitteistot. Sen tarkoituksena on parantaa tullitarkastusten laatua ulkorajoilla sekä tasoittaa kansallisten viranomaisten maantieteellisiä sekä kapasiteeteissa ja resursseissa olevia eroja. Komission mukaan hajautetut virastot vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ovat keskeisiä integroidussa rajavalvontajärjestelmässä. Otsakkeen 4 Rajaturvallisuus-osiosta rahoitetaan ensinnäkin Euroopan raja- ja merivartiovirastoa (FRONTEX), jonka alla toimivaa pysyvää rajavalvojien joukkoa vahvistetaan. Toinen keskeinen hajautettu virasto rajaturvallisuuden alalla on suuria IT-järjestelmiä hallinnoiva eu-LISA-virasto. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Otsake 5: Palautumiskyky, turvallisuus ja puolustus 

Otsakkeen 5 avulla pyritään vastaamaan sisäisen turvallisuuden haasteisiin sekä jäsenmaiden kohtaamiin kompleksisiin turvallisuusuhkiin, joihin niiden olisi haastavaa vastata yksin. Uuden kehyskauden ensimmäisessä talousarvioesityksessä lisätään menoja Puolustus- ja Turvallisuus-osioihin muun muassa uusien rahoitusohjelmien kautta. Covid-19-kriisin johdosta otsakkeessa on myös Palautumiskyky-osuus, joka sisältää kokonaan uuden terveysohjelman (EU4Health) sekä määrärahoja Hätätilatukeen (ESI) ja RescEU:uun. 

Komissio esittää otsakkeeseen 5 sitoumusmäärärahoina 2 189 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoina 1 810,5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitoumusmäärärahoihin -50,2 % laskua ja maksumäärärahoihin -33,9 % laskua vuoteen 2020 verrattuna. Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 170 miljoonaa euroa. Komissio ehdottaa lisäksi uudesta elpymisvälineestä otsakkeen 5 ohjelmiin sitoumuksina 1 695,3 miljoonan euroa ja maksuina 349,8 miljoonaa euroa.  

Otsakkeesta 5 tuettavista hajautetuista virastoista määrärahalisäyksiä esitetään Europolille (+11,5 %), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolle (CEPOL) (+3,3 %), huumausainevalvontavirastolle EMCDDA:lle (+2 %), eurooppalaiselle tautien torjunta- ja valvontakeskukselle (+2,7 %) ja Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolle (+19,4 %) vuoteen 2020 verrattuna. Euroopan lääkevirastolle esitetään -23,8 miljoonan euron vähennystä vuoteen 2020 verrattuna (-47,6 %). 

Turvallisuus 

Komission talousarvioesityksessä esitetään sitoumuksina 589 miljoonaa euroa (+2,2 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 536,7 miljoonaa euroa (-9,9 %) otsakkeen 5 Turvallisuus-osioon. Kyseiseen osioon sisältyy muun muassa Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), josta tuetaan viranomaisten yhteistyötä, sekä ydinturvallisuuden rahastot. Sísäisen turvallisuuden rahastoon komissio esittää sitoumuksina 228,2 miljoonaa euroa (+16,9 %) ja maksuina 189,9 miljoonaa euroa (-19 %). 

Puolustus 

Komission talousarvioesityksessä esitetään otsakkeen 5 Puolustus-osioon sitoumuksina 1 274,5 miljoonaa euroa (+399,8 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 159,6 miljoonaa euroa (-26,9 %). Puolustus-osioon sisältyy uusi Euroopan puolustusrahasto (EDF), joka jakautuu tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksiin. Uuteen Puolustusrahastoon ehdotetaan yhteensä 1 047,5 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 125,1 miljoonaa euroa maksuina. Rahaston tavoitteena on lisätä Euroopan puolustusteollisuuden tehokkuutta, kilpailukykyä ja innovaatiokapasiteettia. Rahaston perustaminen tukee myös tavoitetta vahvistaa yhtenäisiä ja avoimia EU:n sisämarkkinoita. Sotilaalliseen liikkuvuuteen komissio ehdottaa yhteensä 227,1 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 30 miljoonaa euroa maksuina. 

Palautumiskyky 

Komission talousarvioesityksessä esitetään 325,5 miljoonaa euroa sitoumuksina (-90,9 % vrt. vuoteen 2020) ja 1 114,1 miljoonaa euroa maksuina (-42,1 %) uuteen Palautumiskyky-osioon. Komission prosentteina esittämiin vertailuihin vaikuttaa se, että vuonna 2020 on otettu käyttöön huomattavasti määrärahoja akuuttiin Covid-19-tilanteeseen vastaamiseksi, myös lisätalousarvioiden kautta. Palautumiskyky-osion ohjelmien tarkoituksena on parantaa EU:n kriisivalmiuksia tuleviakin terveys- ja muita kriisejä ajatellen.  

Komissio ehdottaa Pelastuspalvelumekanismiin/RescEU:un talousarviosta 90,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 61,8 miljoonaa euroa maksuina, sekä lisäksi uudesta elpymisvälineestä 528,3 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 153,2 miljoonaa euroa maksuina. Uuteen Terveysohjelmaan (EU4Health) komissio ehdottaa talousarviosta 21,2 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 56,7 miljoonaa euroa maksuina, ja lisäksi elpymisvälineestä 1 167 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 196,6 miljoonaa euroa maksuina 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Otsake 6: Naapurialueet ja maailma 

EU:n ulkosuhdetoimilla tuetaan demokratiaa, rauhaa, solidaarisuutta ja vakautta sekä vähennetään köyhyyttä. Unionin naapurivaltioita ja hakijamaita avustetaan sekä EU:n perusarvoja edistetään maailmanlaajuisesti. Komissio korostaa talousarvioesityksessään tarvetta uudistaa EU:n ulkosuhderahoitus, jotta voidaan vahvistaa rahoituksen tehokkuutta ja näkyvyyttä. EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välistä koordinointia pyritään parantamaan, kun tavoitellaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG), muuttoliikeyhteistyötä kolmansien maiden kanssa sekä toimeenpannaan Pariisin ilmastosopimusta ja Eurooppalaista vihreää ohjelmaa (European Green Deal). Tavoitteena on myös saada globaali talouskasvu uudelleen käyntiin Covid-19-pandemian jälkeen. 

Komissio esittää vuodelle 2021 otsakkeen 6 sitoumuksiin 16 113,6 miljoonaa euroa (+35,5 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuihin 10 418,8 miljoonaa euroa (+3,6 %). Otsakkeen liikkumavaraksi jäisi 65,4 miljoonaa euroa. Elpymisvälineestä komissio ehdottaa otsakkeen 6 ohjelmiin yhteensä 4 612 miljoonaa euroa sitoumuksina vuonna 2021. Elpymisvälineen rahoitusta käytettäisiin mm. kumppanivaltiolle annettavien lainojen takuisiin.  

Ulkosuhderahoitus 

Talousarvion ohjelmarakennetta on tarkoitus uudistaa. Komission mukaan uuden ohjelmarakenteen tavoitteena on lisätä joustavuutta ja koherenssia, saada aikaan synergiaetuja ja mittakaavaetuja sekä yksinkertaistaa menettelyjä. Naapuruus- ja ulkosuhdevälineeseen (NDICI) on tarkoitus sisällyttää entisiä ulkosuhderahoitusvälineitä, ml. talousarvion ulkopuolella aiemmin olleen Euroopan kehitysrahaston toiminta. Komissio ehdottaa vuodelle 2021 talousarvioon NDICI-välineeseen 12 066,6 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 6 245 miljoonaa euroa maksuina. Lisäksi komissio ehdottaa NDICI-välineeseen elpymisvälineestä 3 290 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 47,8 miljoonaa euroa maksuina. Uuden ohjelmarakenteen vuoksi em. määrärahojen vertailu vuoteen 2020 ei ole komission mukaan mielekästä.  

Toinen keskeinen ohjelma Ulkosuhderahoitus-osiossa on Humanitaarisen avun väline (HUMA), johon komissio ehdottaa merkittävää lisäystä, luonnonkatastrofeihin ja ihmisestä aiheutuviin katastrofeihin vastaamiseksi. Komissio ehdottaa HUMA-ohjelmaan vuodelle 2021 talousarviosta 1 478 miljoonaa euroa sitoumuksina (-6,9 % vrt. vuoteen 2020) ja 1 880,1 miljoonaa euroa maksuina (+47,4 %), ja lisäksi elpymisvälineestä 1 322 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 870,5 miljoonaa euroa maksuina.  

Muita UIkosuhderahoitus-osion ohjelmia ovat Eurooppalainen ydinturvallisuusväline, Merentakaiset maat ja alueet sekä Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP).  

Liittymisvalmistelu 

Komissio ehdottaa Liittymistä valmistelevaan välineeseen (IPA III) sitoumuksina 1 949 miljoonaa euroa (+10,7 % vrt. vuoteen 2020) ja maksuina 1 780,8 miljoonaa euroa (+16 %). Tästä ohjelmasta ohjataan rahoitusta hakijamaille ja mahdollisille hakijamaille eri tarkoituksiin, myös Covid-19-pandemian ja talouskriisin hoitoon ja jälleenrakennukseen. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Otsake 7: Euroopan julkishallinto 

Otsake 7 kattaa komission ja muiden toimielinten hallintomenojen ohella eläkemenot ja Eurooppa-koulujen menot. Hajautettujen virastojen menot ja suoraan tiettyihin ohjelmiin liittyvät hallinto- ja tukimenot on sijoitettu talousarviossa asianomaisten otsakkeiden alle.  

Toimielinten hallintomenot 

Hallintomenoihin esitetään yhteensä 10 451,2 miljoonaa euroa. Määrärahat kasvaisivat +2,2 % vuoteen 2020 verrattuna. Komissio perustelee määrärahojen kasvua kasvavilla tarpeilla investoida mm. tietotekniikkaan ja rakennuksiin. Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan unionista aiheuttaa rajatusti tiettyjä muutoksia EU:n julkishallinnossa, mutta komission mukaan varsinainen toimiala ei muutu, eivätkä prioriteetit vähene. 

Eurooppa-koulut ja eläkkeet 

Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet sekä Eurooppa-koulut (sisältäen myös rahoitusosuudet eri instituutioiden niin sanottuihin kakkostyypin Eurooppa-kouluihin). Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvavat 96,1 miljoonaa euroa (+4,5 %) vuodesta 2020. Eurooppa-koulujen menot kasvavat edellisestä vuodesta 6,7 miljoonaa euroa (+3,5 %). 

Otsakkeen liikkumavaraksi talousarvioesityksessä jäisi 423,8 miljoonaa euroa. 

Komission talousarvioesityksen mukaisesti sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 

Erityisvälineet 

Komission antamassa muutetussa ehdotuksessa vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä (COM(2020) 443 final) on määräykset erityisistä rahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka otetaan käyttöön tarvittaessa. Komissio ehdottaa, että tarvittavat määrärahat sijoitettaisiin monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun kehyskaton ulkopuolelle sekä maksuissa että sitoumuksissa.  

Talousarvioesityksessä vuodelle 2021 komissio esittää rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus) kaikkiaan sitoumuksina 3 643,2 miljoonaa euroa ja maksuina 2 244,7 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 verrattuna sitoumukset laskevat -2 169,6 milj. euroa (-37,3 %) ja maksut kasvavat 536,7 milj. euroa (+31,4 %). Vuoden 2020 aikana erityisvälineiden käyttö on Covid-19-kriisin takia ollut tavanomaista voimakkaampaa, jolloin alustavat arviot erityisvälineiden käytöstä ovat kuluvaa vuotta matalammat.  

Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) sitoumusten määrä on asetettu vuotuisen käytettävissä olevan enimmäismäärän mukaiseksi, joka perustuu komission mukautettuun rahoituskehysehdotukseen (COM(2020) 443 final, 28.5.2020). Sitoumusten enimmäismäärä vuodessa olisi 409,6 miljoonaa euroa (386 miljoonaa euroa vuoden 2018 hinnoin). 

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) sitoumusten osalta kyseessä on talousarvioon valmiiksi ennakkomaksuja varten osoitettavasta määrästä. EUSR:n sitoumukset vuonna 2021 olisivat 50 miljoonaa euroa. Komission mukautetun rahoituskehysehdotuksen mukaisesti EUSR:n sitoumusten enimmäismäärä olisi 1 061 miljoonaa euroa (1 000 miljoonaa euroa vuoden 2018 hinnoin). Rahoitusta voidaan ottaa käyttöön EU:n lisätalousarvioissa, kun jäsen- tai ehdokasmaan toimittama rahoitushakemus hyväksytään komissiossa.  

Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksella parannetaan EU:n kykyä vastata terveyskriiseihin sekä muihin hätätarpeisiin jäsenmaissa tai kolmansissa maissa. Sitoumusten enimmäismäärä, 3 183,6 miljoonaa euroa (3 000 miljoonaa euroa vuoden 2018 hinnoin), vastaa komission mukautetun rahoituskehysehdotuksen vuotuista enimmäismäärää.  

Sitoumusten kokonaisliikkumavara koskee vuosina 2021–2027 käyttämättä jääneitä liikkumavaroja. Nämä ovat käytettävissä vasta vuodesta 2022 alkaen. Näin ollen kyseistä erityisvälinettä ei voida vielä vuonna 2021 hyödyntää. 

Joustovälineen osalta komission mukautetun rahoituskehysehdotuksessa sitoumusten vuotuiseksi enimmäismääräksi on esitetty 1 061 miljoonaa euroa (1 000 miljoonaa euroa vuoden 2018 hinnoin). Joustovälinettä voidaan käyttää odottamattomiin menoihin, joita ei voida otsakkeiden liikkumavarojen puitteissa rahoittaa. Joustovälineen sitoumuksia voidaan siirtää myös seuraaville vuosille. Kuitenkin vuoden 2020 aikana käytössä olleet määrärahat on jo käytetty kokonaisuudessaan, eikä sitoumuksia vuodelle 2021 ei ole enää jäljellä. Edellisten vuosien aikana käytetyt sitoumukset aiheuttavat kuitenkin Joustovälineen osalta maksuja vuodelle 2021 yhteensä 582,9 miljoonaa euroa. 

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, joka vastaa 0,03 % EU BKTL:sta, on viimesijaisin erityisväline ennakoimattomia tilanteita varten. Vuoden 2021 todellinen käytettävissä oleva kokonaismäärä tarkennetaan teknisessä mukautuksessa, kun monivuotinen rahoituskehysehdotus vuosille 2021–2027 on lopulta hyväksytty.  

Tarkemmat erityisvälinekohtaiset sitoumusmäärärahatiedot on esitetty alla olevassa taulukossa pyöristetyin luvuin. 

Komission antaman vuoden 2021 talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä eli 163 515,1 miljoonaa euroa. Tuloista katetaan omilla varoilla 154 616,6 miljoonaa euroa ja sekalaisilla tuloilla 8 898,5 miljoonaa euroa. 

Ylimääräisessä Eurooppa-neuvostossa 17.-21.7.2020 EU:n jäsenvaltioiden johtajat sopivat vuosien 2021-2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta (NGEU). 

Eurooppa-neuvostossa päätettiin vuosien 2021-2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumusten kokonaismääräksi 1 074,3 miljardia euroa ja maksujen kokonaismäärä on 1 061,1 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina). Mitä tulee talousarvion rakenteeseen, vuosien 2021-2027 rahoituskehyksessä Palautumiskyky-osio sisällytettiin otsakkeeseen 2, eikä alun perin komission ehdottamalla tavalla otsakkeeseen 5.  

Temaattisia ja ei-temaattisia erityisrahoitusvälineitä ovat Brexit-mukautusvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus, Yksi ainoa liikkumavaraväline sekä Joustoväline. Eurooppa-neuvostossa saavutetun sovintoratkaisun mukaisesti erityisrahoitusvälineet eivät sisälly rahoituskehyksen maksukattoon. 

Eurooppa-neuvoston 21.7.2020 päätelmien 134 kohdan mukaan erityisrahoitusvälineiden suurin mahdollinen enimmäismäärien ulkopuolinen kokonaismäärä vuosille 2021-2027 on 20 106 miljoonaa euroa. Tästä 5 000 miljoonaa euroa on vuosina 2021-2027 käytettävissä uuteen Brexit-mukautusvaraukseen, josta komissio tekee ehdotuksen marraskuuhun 2020 mennessä. Muista erityisrahoitusvälineistä Euroopan globalisaatiorahaston vuotuiset määrärahat eivät saa ylittää 186 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on puolestaan 1 200 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Yksi ainoa liikkumavaraväline on erityisrahoitusväline, jota koskevat hyvin yksityiskohtaiset määräykset sisältyvät Eurooppa-neuvoston päätelmien 138 kohtaan. Yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä käyttöönotettu vuotuinen kokonaismäärä saa olla enintään 0,04 prosenttia EU:n BKTL:sta sitoumusten ja 0,03 prosenttia EU:n BKTL:sta maksujen osalta, ja sen on oltava omien varojen enimmäismäärän mukainen. Joustoväline on puolestaan erityisrahoitusväline, jonka vuotuinen enimmäismäärä on 772 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Komission aiemman ehdotuksen mukaisesti tavoitteena oli, että seuraavalla rahoituskehyskaudella 25 % kunkin vuosibudjetin määrärahoista tukisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Eurooppa-neuvostossa päätettiin, että elpymisvälineestä ja monivuotisesta rahoituskehyksestä 30 % kokonaismenoista osoitetaan ilmastohankkeisiin. 

Komissio on kertonut antavansa vuoden 2021 talousarvioesitystä koskevan oikaisukirjelmän sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä Eurooppa-neuvostossa saavutetulle ratkaisulle seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. 

Elpymisvälineen (Next Generation EU; Recovery Instrument) kokonaismäärä on 750 miljardia (vuoden 2018 hintoina), josta jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Tavoitteena on auttaa EU:ta palautumaan Covid-19-tilanteesta ja sen vaikutuksista sekä samalla tukea investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen. Varat kohdennetaan, rahoituskehyksen mukaisen rahoituksen ohella, seuraaviin EU-budjetin ohjelmiin: elpymis- ja palautumistukiväline, REACT-EU-koheesioväline, Horisontti Eurooppa (tutkimus), InvestEU, maaseudun kehittäminen, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja rescEU (pelastuspalvelu). Elpymisväline on EU:n talousarvion ulkopuolella, ja sen varat ovat ulkoisia käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja.