Valtioneuvoston U-kirjelmä
U
68
2020 vp
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välisen laaja-alaisen yhteistyösopimuksen neuvottelemisesta (Uzbekistanin kanssa tehtävä laaja-alainen yhteistyösopimus)
Perustuslain 96 §:n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välisen laaja-alaisen yhteistyösopimuksen neuvottelemisesta. 
Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2020 
Ulkoministeri
Pekka
Haavisto
apulaisosastopäällikkö
Sannamaaria
Vanamo
MUISTIO
ULKOMINISTERIÖ
EU:N JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ UZBEKISTANIN TASAVALLAN LAAJA-ALAISEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN NEUVOTTELEMINEN
1
Tausta
Euroopan unionin neuvosto valtuutti heinäkuun 16 päivänä 2018 komission ja korkean edustajan aloittamaan neuvottelut laaja-alaisesta yhteistyösopimuksesta (Enhanced Partnership and Cooperation Agreement, EPCA) Uzbekistanin tasavallan kanssa. Neuvoteltavan sopimuksen on tarkoitus korvata vuonna 1996 tehty Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (SopS 79/1999). 
Neuvottelut, joiden tavoitteena on EU:n ja Uzbekistanin yhteistyön tiivistäminen, ovat väline Uzbekistanissa käynnissä olevien uudistusten ja kehityksen edistämiseksi. Sopimuksella edistetään EU:n ja Uzbekistanin poliittista vuoropuhelua sekä talouden ja kaupan alan yhteistyötä. Samalla osoitetaan EU:n sitoutumista alueen poliittisten uudistusten tukemiseen. Lisäksi se vahvistaa EU:n asemaa merkittävänä kumppanina ja tehostaa EU:n kehitysyhteistyötä Uzbekistanin kanssa. 
2
Sopimusneuvottelut ja käsittely EU:ssa
Neuvottelut käynnistyivät 4.–7. helmikuuta 2019 Tashkentissa käydyllä neuvottelukierroksella. Sen jälkeen neuvottelut ovat edenneet nopeasti. 
Kauppaa koskevasta luvusta neuvotellaan erikseen. Viimeisimmät videoneuvottelut sekä kauppa- että muista luvuista käytiin syyskuussa 2020. Osapuolten tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen vuoden 2020 aikana, mutta niiden todellinen päättymisaika ei ole vielä tiedossa. 
Alustavasti on saatu sovittua sopimuksen päämääristä ja yleisistä periaatteista sekä luvut, jotka koskevat yhteistyötä taloudellisen ja kestävän kehityksen aloilla, muilla yhteistyöaloilla sekä rahoitus- ja teknistä yhteistyötä. Neuvottelut jatkuvat erityisesti kauppaluvusta sekä koskien muotoiluja Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta (ICC), takaisinotosta ja tilanteista, joissa sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää, mikäli jompikumpi osapuolista rikkoo sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä. 
Sopimusneuvotteluja on käsitelty neuvoston Itä-Euroopan ja Keski-Aasian työryhmässä (Coest) sekä kauppaluvun osalta neuvoston kauppapoliittisessa komiteassa (Trade Policy Committee, TPC). 
3
Asian kansallinen käsittely
Ulkoministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä eri ministeriöiden ja muiden viranomaistahojen kanssa. U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdejaostossa ja kauppapoliittisessa jaostossa kirjallisessa menettelyssä 9.–16.11.2020. 
Eduskunnalle annettiin neuvotteluvaltuutuksesta tietoja 24.7.2018 päivätyllä E-kirjeellä E 73/2018 vp. Ulkoasiainvaliokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan, ja suuri valiokunta lähetti tämän tiedoksi valtioneuvostolle. 
4
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta
Sopimus tulee valtioneuvoston alustavan arvion mukaan, tämän hetkiseen toimivaltajakoon perustuen, sisältämään yksittäisiä, jaettuun toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Näin ollen sopimus olisi sekasopimus, ja se edellyttäisi jäsenvaltioiden allekirjoitusta ja kansallista hyväksyntää. Toimivaltajako unionin ja jäsenmaiden välillä ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja lopullinen arvio toimivallan jakaantumisesta voidaan tehdä vasta, kun neuvottelut on saatettu päätökseen ja sopimusteksti on kokonaisuudessaan valmis. 
Myös sopimuksen aineellinen oikeusperusta voidaan määritellä tarkasti vasta sopimuksen allekirjoitusvaiheessa, kun lopullinen sopimusteksti on valmis. Sopimusluonnoksen sisällön perusteella voidaan tässä vaiheessa arvioida, että aineellisena oikeusperustana käytettäisiin ainakin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 (kauppa) ja 209 (kehitysyhteistyö) artiklaa yhdessä menettelystä määräävien 218 artiklan 5 kohdan (allekirjoitus) ja 6 kohdan (hyväksyminen) kanssa sekä 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan kanssa. 
Sopimuksen tekeminen edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää SEUT 218 artiklan 6(a)(v) kohdan mukaan. Parlamentille tiedotetaan asiasta menettelyn kaikissa vaiheissa SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. 
5
Pääasiallinen sisältö
Sopimuksen tavoitteena on syventää EU:n ja Uzbekistanin poliittisia ja taloudellisia suhteita. Sopimuksen johdannossa todetaan myös EU:n tuki Uzbekistanin WTO-jäsenyysprosessille. 
EU:n ja Uzbekistanin väliseen laajennettuun yhteistyö- ja kumppanuussopimukseen on tarkoitus sisällyttää seuraavat luvut: I sopimuksen päämäärät ja yleiset periaatteet, II poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, III oikeus, vapaus ja turvallisuus, IV kauppa ja kauppaan liittyvät asiat, V yhteistyö talouden ja kestävän kehityksen aloilla, VI kilpailu ja valtio-omisteiset yritykset, VI muut yhteistyöalat. VII rahoitus- sekä tekninen yhteistyö, VIII institutionaaliset määräykset sekä IX yleiset ja loppumääräykset. 
Luku I: Päämäärät ja yleiset periaatteet 
Sopimus perustuu demokraattisten periaatteiden, YK:n ihmisoikeusjulistuksen sekä muiden keskeisten kansainvälisten ihmisoikeusinstrumenttien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiselle. Nämä muodostavat sopimuksen olennaiset osat. 
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kansainvälisiin työelämän säännöksiin, hyvään hallintoon, vapaaseen markkinatalouteen, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, kansainvälisen rikollisuuden sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen. 
Luku II: Poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 
Sopimuksen mukaan EU:n ja Uzbekistanin välillä käydään poliittista vuoropuhelua, jonka aiheina ovat mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oikeusvaltion kehittäminen, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto sekä alueellinen vakaus ja yhteistyö. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käytävän vuoropuhelun aiheina ovat mm. konfliktien estäminen, kriisinhallinta, kyberturvallisuus, alueellinen vakaus sekä ase- ja vientivalvonta. 
Sopimuksen osapuolet tekevät yhteistyötä oikeusvaltion, demokraattisten periaatteiden ja instituutioiden, ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi. Alueellisen yhteistyön osalta osapuolet pyrkivät tiivistämään yhteistyötään mm. vesivarojen, mineraali- ja energiaresurssien, rajaturvallisuusyhteistyön sekä demokraattisen ja kestävän kehityksen aloilla. Sopimuksessa todetaan, että kaikkein vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Lisäksi todetaan osapuolten sitoutuminen rankaisemattomuuden vähentämiseen. Sopimuksen Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) koskeva muotoilu on vielä neuvottelun alla. 
Osapuolet noudattavat olemassa olevia joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja niiden ammusten leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia, joihin ne ovat sitoutuneet, sekä sopivat tekevänsä yhteistyötä aseiden laittoman kaupan estämiseksi. Joukkotuhoaseita koskeva määräys on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Joukkotuhoaseita koskevassa lausekkeessa sovitaan myös yhteistyöstä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja tehokkaasta vientivalvonnasta. 
Luku III: Oikeus, vapaus ja turvallisuus 
Sopimuksen osapuolet vahvistavat yksityisyyden ja henkilötietojen suojaamisen tärkeyden, joka varmistetaan myös rajat ylittävässä yhteistyössä rikollisuuden ja kansainvälisen terrorismin torjumiseksi. Henkilötietojen suojaaminen on edellytys talous- ja kauppasuhteiden kehittämiselle sekä luottamuksen rakentamiseksi digitaaliseen talouteen. 
Osapuolet korostavat siirtolaisuutta koskevan dialogin merkitystä. Sopimukseen on tarkoitus sisällyttää takaisinottolauseke, joka on olennaisilta osiltaan saman sisältöinen kuin useimmissa EU:n kolmansien valtioiden kanssa viime vuosina solmimissa sopimuksissa. Sitä koskevat muotoilut ovat vielä neuvottelun alla. Takaisinottosopimuksen merkitys korostuu EU:n pitäessä kriittisenä paluun varmistamista uudessa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassaan. 
Osapuolet tekevät yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi, laittoman maahantulon torjumiseksi ja ihmiskaupanvastaisessa työssä sekä terrorismin ja huumeiden vastaisessa toiminnassa kansainvälisiin sitoumuksiinsa pohjautuen. 
Oikeusjärjestelmien yhteistyötä kehitetään perustuen osapuolten kansainvälisiin sitoumuksiin. 
Luku IV: Kauppa ja kauppaan liittyvät asiat 
Neuvoteltavana olevan sopimuksen kauppaosuuden on määrä sisältää keskeiset kaupankäynnin osa-alueet kuten tavarakauppa mukaan lukien kaupan suojatoimet, tulliyhteistyö ja kaupan helpottaminen, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, teollis- ja tekijänoikeudet, kilpailu, julkiset hankinnat, palvelukauppa ja sijoittautuminen, sääntelyn avoimuus, kauppa ja kestävä kehitys sekä riitojen ratkaisu. 
Sopimus ei ole etuuskohteluun tähtäävä, vaan määräykset ovat luonteeltaan enimmäkseen yhteistyön edistämistä ja kansainvälisten kauppasääntöjen vahvistamista kahdenvälisessä kaupassa. Uzbekistan ei ole Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen. Sopimuksen määräyksissä pyritään huomioimaan Uzbekistanin tavoite liittyä Maailman kauppajärjestö WTO:hon ja sopimus osaltaan tukee tätä tavoitetta, muun muassa sitouttamalla Uzbekistan WTO-sääntöihin kahdenvälisessä kaupassa. Uzbekistan on lisäksi kesällä 2020 hakenut EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaan erityisjärjestelyyn (GSP+). Myös tämän prosessin myötä yhteistyö EU:n kanssa on ollut tiivistä ja Uzbekistan pyrkii parantamaan markkinoillepääsymahdollisuuksiaan unioniin. 
Kaupan osalta viimeisin varsinainen neuvottelukierros käytiin maaliskuussa 2020. Tämän jälkeen on järjestetty useita videokokouksia. Osapuolet ovat valmistelleet konsolidoituja tekstejä kesällä 2020, joiden pohjalta neuvotteluita jatkettiin videoneuvotteluina syyskuussa. Neuvottelut ovat edistyneet hyvin osapuolten ollessa sitoutuneita neuvotteluprosessiin. Useammassa luvussa on saatu määräyksiä sovittua, mutta tietyt kokonaisuudet vaativat vielä jatkoneuvotteluita. 
Luku V: Yhteistyö taloudellisen ja kestävän kehityksen aloilla 
Luku kattaa yhteistyön taloutta ja kestävää kehitystä koskien, ml. taloudellinen vuoropuhelu, julkisen hallinnon rahoitus ja tarkastelu, verotus, tilastointi, energia, ml. uusiutuva energia ja energiatehokkuus, liikenne, ympäristö, ilmastonmuutos, teollisuus ja yhtiöoikeus, pankki- ja rahoituspalvelujen sääntely, digitaalinen talous, matkailu, maatalouden ja maaseudun kehittäminen, kaivostoiminta ja tutkimusyhteistyö. Luvun artiklat on kirjoitettu yleispiirteisiksi ja julistuksenomaisiksi. Niiden tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on jo osittain käynnissä. Painopiste on Uzbekistanin oman kapasiteetin vahvistamisessa. 
Yhteistyöllä pyritään mm. edistämään Uzbekistanin julkisen talouden kontrollia sekä kansallisen tilastoinnin ja tutkimuskapasiteetin kehittämistä. Yhteistyötä tehdään myös mm. kestävien energialähteiden hyödyntämisen, energiatehokkuuden ja energiaturvallisuuden sekä alueellisen energiayhteistyön kehittämiseksi, keskinäisten liikenneyhteyksien parantamiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, teollisuus- ja yrittäjyyspolitiikan sekä yhtiöoikeuden kehittämiseksi, rahoituspalvelujen regulaation parantamiseksi ja digitaalitalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Lisäksi kohteina on matkailun, maatalouden ja kaivostoiminnan kestävän kehittämisen edistäminen sekä yhteistyön edistäminen tieteellisessä tutkimuksessa. 
Luku VI: Muut yhteistyöalat 
Luku kattaa ne yhteistyöalat, jotka eivät sisälly aiempiin lukuihin. Näitä ovat kuluttajasuoja, työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikka, koulutus ja nuorisotyö, kulttuuri, media ja urheilu, väestönsuojelu ja kriisitilanteet sekä kapasiteettien rakentaminen alueellisen kehityksen ja rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä. Luvun artiklat ovat yleispiirteisiä. 
Luku VII: Rahoitus- ja tekninen yhteistyö 
Luvussa todetaan, että sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Uzbekistan voi vastaanottaa rahoitusapua avustuksina ja lainoina EU:n sisäisten säännösten mukaisesti ja EU:n käytettävissä olevien rahoitusvarojen sallimissa rajoissa Euroopan unionilta sekä Euroopan investointipankilta ja muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, ja määrätään, että tuki toimenpannaan moitteettoman varainhallinnan ja seurattavuuden periaatteita noudattaen. EU ja Uzbekistan voivat myös yhdessä rahoittaa ohjelmia ja projekteja. 
Luku VIII: Institutionaaliset määräykset 
Sopimuksen osapuolten välille perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen noudattamista. Se kokoontuu ministeritasolla säännöllisesti, tavallisesti vuosittain tai kuten sopimuspuolet yhdessä sopivat. Yhteistyöneuvosto voi kokoontua myös eri kokoonpanoilla osapuolten niin sopiessa. Lukua IV eli kauppaa koskevia aiheita käsiteltäessä yhteistyöneuvosto kokoontuu kaupan alan asiantuntijoiden kokoonpanossa. 
Yhteistyöneuvostoa avustaa virkamiestasolla kokoontuva yhteistyökomitea. Yhteistyöneuvosto voi perustaa myös alakomiteoita tai muita elimiä toimintansa valmistelua varten. Myös kansalaisyhteiskunnan informoimista ja konsultointia varten voidaan perustaa erillinen elin. 
Euroopan parlamentin ja Uzbekistanin parlamentin yhteistyötä varten perustetaan parlamentaarinen yhteistyökomitea. Komitea koostuu Euroopan ja Uzbekistanin parlamenttien jäsenistä. Se voi tehdä suosituksia ministeritason yhteistyöneuvostolle, jonka tulee myös informoida parlamentaarista yhteistyökomiteaa omista suosituksistaan. 
Luku IX: Yleiset ja loppumääräykset 
Luvussa määrätään mm. sopimuksen voimaantulosta ja sen soveltamisen lopettamisesta. Luku on vielä neuvottelujen alla, mukaan lukien määräys, jonka mukaan sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää, mikäli jompikumpi sopimuksen osapuolista rikkoo sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä. 
6
Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo
Neuvottelujen ollessa kesken allekirjoittamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Toistaiseksi myöskään sopimuksen mahdollisesta väliaikaisesta soveltamisesta ei ole neuvoteltu. 
7
Taloudelliset ja muut vaikutukset
Sopimuksen taloudelliset vaikutukset 
Uzbekistan ei ole Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen. WTO-säännösten ja perusperiaatteiden vahvistaminen kahdenvälisessä kaupassa voi osaltaan tukea Uzbekistanin WTO-jäsenyysprosessia sekä parantaa Uzbekistanin liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä ja tätä kautta tukea kahdenvälisen kaupan kehittymistä. Sopimuksella tuetaan myös Uzbekistanin talouden modernisaatiota. 
Suomen tavarakaupan vienti Uzbekistaniin vuonna 2019 oli 43,3 miljoonaa euroa. Suomi vei koneita ja laitteita sekä paperi- ja pahvituotteita. Kasvu edellisvuodesta oli 33%. Tavarakaupan tuonti Uzbekistanista oli vaatimatonta, 0,3 miljoonaa euroa euroa. Tuonti koostui hedelmistä, kasviksista ja tekstiileistä. Suomen palvelukaupan viennin arvo Uzbekistaniin oli vuonna 2019 kuusi miljoonaa euroa ja tuonti Uzbekistanista miljoona euroa. 
Uzbekistan hyötyy EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP) ja on hakenut pidemmälle menevää GSP+ statusta. 
Sopimuksen muut vaikutukset 
Sopimuksella edistetään EU:n ja Uzbekistanin poliittista vuoropuhelua sekä talouden ja kaupan alan yhteistyötä. Samalla osoitetaan EU:n sitoutumista alueen poliittisten uudistusten tukemiseen. Lisäksi se vahvistaa EU:n asemaa merkittävänä kumppanina ja tehostaa EU:n kehitysyhteistyötä Uzbekistanin kanssa. 
8
Suhde Suomen lainsäädäntöön
Sopimusta neuvotellaan niin sanottuna sekasopimuksena, joka sisältäisi sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Se, tehdäänkö sopimus unionisopimuksena vai sekasopimuksena, päätetään kuitenkin lopullisesti vasta valmiin sopimustekstin perusteella. 
Neuvottelujen tässä vaiheessa ei voida tyhjentävästi todeta, mitkä kaikki sektorit tulevat olemaan osana tehtävää sopimusta ja mitä vaikutuksia niillä tulee olemaan lainsäädännön alaan. Ennen neuvoteltavana olevien sopimusmääräysten tarkentumista ei myöskään ole varmuutta siitä, ovatko määräykset pelkästään julistuksenomaisia ja ulottuvatko määräykset yhteistyövelvoitetta pidemmälle. Neuvotteluissa on sovittu sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltävistä määräyksistä, mutta ei vielä niihin liittyvästä sanktiomekanismista. Tällaiset määräykset kuuluisivat sanktiomekanismiin yhdistettynä perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitetun sitovuutensa vuoksi lainsäädännön alaan. 
9
Ahvenanmaan asema
Riippuen sopimuksen lopullisesta sisällöstä, valtioneuvoston arvion mukaan sopimukseen voi sisältyä määräyksiä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Sopimuksen määräysten suhdetta Ahvenanmaan toimivaltaan arvioidaan tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa.. Alustavan arvion mukaan sopimuksen kaupan alan määräykset sisältävät ainoastaan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Näin ollen kaupan alan määräykset eivät sisältäisi Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Niin kutsutut Ahvenanmaa-varaumat on huomioitu EU:n sopimusluonnoksen julkisia hankintoja koskevissa määräyksissä. Palveluiden ja investointien osalta sopimus sisältää viittauksia EU:n GATS-sitoumuksiin, joissa niin kutsuttu Ahvenanmaa-varauma on huomioitu. 
10
Valtioneuvoston kanta
Sopimuksella edistetään EU:n ja Uzbekistanin poliittista vuoropuhelua sekä talouden ja kaupan alan yhteistyötä. Samalla osoitetaan EU:n sitoutumista alueen poliittisten uudistusten tukemiseen. Lisäksi se vahvistaa EU:n asemaa merkittävänä kumppanina ja tehostaa EU:n kehitysyhteistyötä Uzbekistanin kanssa. 
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sopimuksella lisätään poliittista yhteistyötä ja lähennetään näkökantoja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä edistetään kansainvälistä ja alueellista vakautta. Sopimuksen tulee perustua ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämiselle ja suojelemiselle sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiselle. 
Valtioneuvosto kannattaa vuonna 1996 tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka on tarkoitus korvata tällä uudella sopimuksella, kauppaan liittyvien määräyksien kehittämistä. Valtioneuvosto katsoo, että neuvottelut tukisivat Uzbekistanin liiketoimintaympäristön kehitystä ja parantaisivat EU:n ja Uzbekistanin välistä yhteistyötä kaupan alalla. 
Valtioneuvosto korostaa kaikkien valtioiden kanssa tehtäviin yhteistyösopimuksiin mukaan otettavien vakiolausekkeiden merkitystä. Lausekkeet koskevat ihmisoikeuksia, Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), pien- ja kevytaseita (SALW), terrorismin vastaista taistelua ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä (WMD). Suomi pitää EU:n yleisen linjan mukaisesti tärkeänä neuvottelu- ja sanktiomekanismin sisällyttämistä lopulliseen sopimukseen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sopimukseen sisältyy myös omien kansalaisten takaisinottovelvoite. 
Viimeksi julkaistu 26.11.2020 13.58