Todettiin, että suuri valiokunta voi asian kiireellisyyden niin vaatiessa ottaa asian käsiteltäväksi, vaikka asian käsittely on kesken erikoisvaliokunnissa (SuVTJ 16 §:n 2 mom.).
Puheenvuoron käyttivät puheenjohtaja Hassi sekä ed. Mäkelä, Essayah, Virolainen, Immonen, Satonen ja Östman.
Keskustelun aikana puheenjohtaja Hassi esitteli työjaoston pohjaesityksen eduskunnan kannaksi: "Viitaten suuren valiokunnan EU:n monivuotista rahoituskehystä (2021-2027) koskevaan lausuntoon SuVL 12/2018 vp, suurella valiokunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston selvityksissä E 29/2018 vp - EJ 1/2020 vp ja U 45/2018 vp - UJ 2/2020 vp esitettyyn toimintalinjaan."
Ed. Mäkelä esitti ed. Immosen kannattamana, että suuri valiokunta hyväksyisi seuraavan eduskunnan kannan: Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston neuvottelutavoitteeksi tulee ottaa suuren valiokunnan lausuntoon (SuVL 12/2018 vp) jätetyssä eriävässä mielipiteessä 1 esitetyt näkökohdat. Valiokunta pitää ensisijaisen tärkeänä rahoituskehyksen kokonaistason pitämistä enintään nykyisellä tasolla ja vastustaa kokonaistason nostoa. Valiokunta huomauttaa, että Suomen tulisi liittyä kulukuria ehdottaneisiin nettomaksajiin, jotka ovat esittäneet rahoituskehyksen ylärajaksi 1%.
Ed. Virolainen esitti ed. Satosen kannattamana, että suuri valiokunta hyväksyisi seuraavan eduskunnan kannan: "Muilta osin suuren valiokunnan kantaan yhtyen katsomme, että Horisontti Eurooppa -ohjelman (otsakkeessa 1), muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden eli otsake 4:n sekä turvallisuuden ja puolustuksen eli otsake 5:en rahoitusosuuden tulisi olla mahdollisimman lähellä komission alkuperäistä ehdotusta."
Ed. Essayah esitti ed. Östmanin kannattamana, että suuri valiokunta hyväksyisi seuraavan eduskunnan kannan: "Suomen tarkentuneissa neuvottelukannoissa on huolehdittava siitä, ettei budjetin kokonaistaso kasva, vaan on tavoiteltava 1 prosentin BKTL-tasoa, ja pidettävä kiinni siitä, ettei Suomen maksuosuus kasva. Suomen ei tule myöskään hyväksyä maataloussaantojen leikkausta. Lisärahoitus on löydettävissä muualta rahoituskehyksen sisältä mm. luopumalla eräiden jäsenmaiden jäsenmaksukorjauksista ja uudistusten tukiohjelmaan sisältyvän lähentymistä ja kilpailukykyä edistävää talousarviovälineen eli ns. euromaiden budjettilinjan luomisesta. Jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia voidaan ehdotettuja keinoja tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin tukea vahvistamalla olemassa olevan koheesiorahoituksen ehdollisuutta ja varojen käytön vaikuttavuutta sekä suuntaamalla koheesiovaroja tavalla, joka edistää talouden rakenteiden tervettä sopeutumista. Omien varojen järjestelmässä on selkeintä tukea perinteisten omien varojen säilyttämistä."
Puheenjohtajan esityksestä päätettiin ensin äänestää ed. Mäkelän ehdotuksesta ed. Essayahin esitystä vastaan, ja minkä jälkeen toimittiin äänestys voittaneen ehdotuksen ja ed. Virolaisen välillä. Lopuksi suoritettiin äänestys pohjaesitystä vastaan.
Ensimmäisessä äänestyksessä ed. Mäkelän ehdotus voitti ed. Essayahin ehdotuksen äänin 6-5 (13 tyhjää). Toisessa äänestyksessä ed. Mäkelän esitys voitti ed. Virolaisen esityksen äänin 7-4, (12 tyhjää). Tämän jälkeen ed. Mäkelän esityksestä äänestettiin pohjaesitystä vastaan