Kirjallinen kysymys
KK
288
2019 vp
Jenna
Simula
ps
ym.
Kirjallinen kysymys uusista opetusmenetelmistä ja oppimisympäristöistä peruskoulussa
Eduskunnan puhemiehelle
Uudet opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt peruskouluissa ovat aiheuttaneet laajaa keskustelua niin opettajien, lasten vanhempien kuin tutkijoiden keskuudessa. Isot, hälyisät kouluyksiköt ja -tilat sekä liiallisen itsenäisen työskentelyn vaatiminen jo alakoulussa ovat omiaan rapauttamaan laadukasta suomalaista peruskoulua ja lasten oppimistuloksia.  
Viimeksi 2. marraskuuta Yle uutisoi ADHD:n tai muun neuropsykiatrisen oireilun vuoksi tutkimuksiin hakeutuneiden alakouluikäisten lasten määrän kaksinkertaistuneen viimeisten viiden vuoden aikana. Lääkärit ovat huolissaan lasten kyvystä selvitä koulumaailman muutosten keskellä, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan huoli on perusteltu. 
Opetussuunnitelmaan kirjatun inkluusioperiaatteen ihanne tarkoittaa kaikkien lasten osallistumista yleisopetukseen isoissa luokissa. Samaan aikaan lapsilta vaaditaan myös aiempaa enemmän itsenäistä ohjautumista. Tällöin lahjakkaat lapset pärjäävät, mutta ne lapset, jotka tarvitsevat tukea, jäävät helposti sitä vaille. Toisaalta lahjakkaidenkaan lasten täyttä potentiaalia ei välttämättä saada esille. Lapsen vahvuudet yksilönä eivät tule huomatuiksi, jos lapsilta vaaditaan jatkuvasti itseohjautumista ja toimimista isoissa opetustiloissa ja muuttuvissa ryhmissä. 
Esimerkiksi juuri tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävät lapset eivät pysty ohjaamaan omaa toimintaansa tavalla, jota heiltä itsenäisessä työskentelyssä vaaditaan. Mikäli tällaisen lapsen vahvuuksia ja hänelle sopivia työskentely- ja oppimistapoja ei huomioida, hän ei pysy opetustahdissa mukana. Tämä lisää käytöshäiriöitä ja pahoinvointia, jotka lopulta johtavat pahimmassa tapauksessa koulukiusaamiseen ja syrjäytymiseen sekä muihin ongelmiin. 
Kun koululaisilta vaaditaan sellaista itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, joihin he eivät vielä ole ikänsäkään puolesta valmiita, korostuu kodin merkitys ja se, paljonko vanhemmat panostavat lapsen oppimiseen. Tällöin esimerkiksi matalan koulutustason omaavien vanhempien lapset joutuvat helposti eriarvoiseen asemaan. Suomalaisen koulutusjärjestelmän on oltava tasavertainen, eikä tällaista tilannetta pidä päästää syntymään. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta peruskoulujen tilaratkaisuissa ja opetusmenetelmissä otetaan paremmin huomioon lapset yksilöinä ja  
millä tavoin estetään opetuksen laadun rapautuminen uudistusten vuoksi sekä varmistetaan tasavertaisuuden toteutuminen? 
Helsingissä 5.11.2019 
Jenna
Simula
ps
Ari
Koponen
ps
Viimeksi julkaistu 5.11.2019 16.07