Kantaja ilmoittaa usein haastehakemuksessa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen (summaarinen riita-asia). Oikeudenkäymiskaaren mukaan kantajan ei tarvitse liittää summaarista menettelyä tarkoittavaan haastehakemukseensa sellaista asiakirjaa, johon hän vetoaa. 

Edellä sanottu tarjoaa velkojalle mahdollisuuden laittaa oikeuteen sen kaltaisia velkoja haettaviksi, joille ei tosiasiallisesti asian riitautuessa löydy senkaltaisia dokumentteja, joilla oikeus voisi tuomita velallisen maksuvelvolliseksi. Jos velallinen ei anna haasteeseen vastausta, kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla. Tällöin asia menee käytännössä vain oikeuden kumileimasimen läpi, jolloin jopa täysin perusteeton saatava on velkojan toimesta vietävissä ulosottoon.  

Syy siihen, että velallinen jättää vastaamatta haasteeseen, löytyy usein velkataakan alla olevan väsymyksestä. Haastehakemukseen vastaaminen edellyttää usein oikeudellisen asiantuntemuksen käyttöä. Oikeusavun saaminen kestää kuitenkin kauan, ja vastaamisaika haasteeseen on lyhyt. Velallisen asema haasteen tiedoksi saatuaan on siis melko heikko, jos hän ei osaa toimia oikein. Tämän myös perintäyhtiöt tietävät erittäin hyvin.