Viimeksi julkaistu 20.10.2021 16.24

Valiokunnan lausunto LiVL 19/2021 vp K 18/2021 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Ilmastovuosikertomus 2021

Ympäristövaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Ilmastovuosikertomus 2021 (K 18/2021 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava ympäristövaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • ympäristöneuvos Magnus Cederlöf 
    ympäristöministeriö
  • erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo 
    ympäristöministeriö
  • ylitarkastaja Noomi Saarinen 
    liikenne- ja viestintäministeriö
  • johtava asiantuntija Outi Ampuja 
    Liikenne- ja viestintävirasto
  • professori Mikael Hildén 
    Suomen ympäristökeskus
  • tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen 
    Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1) Ilmastolain (609/2015) perusteella vuosittain annettavassa Ilmastovuosikertomuksessa seurataan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) toteutumista. Tämä koskee erityisesti taakanjakosektorin, eli päästökaupan ulkopuolisten sektorien päästökehityksen seurantaa suhteessa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin. Vuosikertomuksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle mahdollisuus käydä keskustelua ilmastopolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä tuoreimman tiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. 

(2) Suomen EU-lainsäädäntöön perustuvana velvoitteena on vähentää taakanjakosektorin päästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Kansallisesti Suomi on sitoutunut puolittamaan kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Lisäksi liikenteen tulee vastata hallitusohjelman tavoitteisiin hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. 

(3) Kertomuksen mukaan Suomi tavoittelee vuoden 2030 päästövähennystavoitteen saavuttamista uusilla toimilla, joita hallitus on linjannut muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Valtioneuvosto teki myös lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen osalta periaatepäätökset, joilla vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet näiden liikennemuotojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi Liikenne 12 ‑suunnitelmassa edistetään kestäviä liikkumismuotoja monipuolisella keinovalikoimalla. 

(4) Saadun selvityksen mukaan eniten päästöjä vähentävät ohjauskeinot ja toimenpiteet liikenteen osalta ovat lähitulevaisuudessa biopolttoaineiden jakeluvelvoitelainsäädännön toteuttaminen ja EU:n raja-arvosääntely uusille henkilö- ja pakettiautoille. Liikenteelle määriteltyjen toimenpiteiden riittävyyden kokonaisarviointi tehdään saadun selvityksen mukaan keväällä 2022. 

(5) Valiokunta pitää ympäristötavoitteiden saavuttamista erittäin tärkeänä, mutta samalla katsoo, että liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa asuminen, yritystoiminta ja tavarankuljetusten toimivuus koko maassa. Tästä syystä tavoitteiden toteuttamisessa on tarpeen ottaa huomioon ympäristövaikutusten lisäksi myös ihmisiin ja yrityksiin kohdistuvat taloudelliset, alueelliset ja sosiaaliset kokonaisvaikutukset. 

(6) Valiokunta pitää erittäin hyvänä ja tarpeellisena, että myös informaatio- ja viestintäteknologian alalla on laadittu ilmasto- ja ympäristöstrategia. Valiokunta näkee, että ICT-alan tuomilla ratkaisuilla voi olla keskeinen rooli vihreän siirtymän edistämisessä eri toimialoilla. 

Yleinen kehitys liikennesektorilla

(7) Liikenteen osuus Suomen taakanjakosektorin päästöistä on huomattava, noin 37 prosenttia, ja samalla noin viidesosa Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen päästöt laskivat vuonna 2020 peräti 6 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Saadun selvityksen mukaan päästöjen merkittävä väheneminen vuonna 2020 selittyy kuitenkin erityisesti covid-19-pandemian takia laskeneilla tieliikenteen suoritteilla, ja odotettavissa on, että talouden lähtiessä uudelleen kasvuun myös liikenteen suoritteet kasvavat erityisesti raskaassa liikenteessä. 

(8) Saadun selvityksen mukaan Kaisu-suunnitelmassa vuonna 2017 määritellyt liikennesektorin toimenpiteet on pääosin toimeenpantu tai toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty yhtenä arviona, että liikenteen päästöjen vähentyminen on ollut hidasta eivätkä nykyisillä toimilla liikenteen päästöt vähene asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Liikennesektorilla siirtymä vähähiilisyyteen on näiden arvioiden mukaan vasta alkuvaiheessa. Valiokunta toteaa, että tämä vaatii jatkossakin, että ilmastotoimia seurataan ja arvioidaan aktiivisesti myös mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. 

(9) Valiokunta korostaa, että asetettuihin tavoitteisiin tulee pyrkiä laajaa keinovalikoimaa käyttäen myös liikennesektorilla. Liikenteen sähköistyminen ei yksin riitä ratkaisemaan tarvittavia päästövähennyksiä, joten tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa, kuten muita vaihtoehtoisia käyttövoimia, kestävämpiin liikkumismuotoihin siirtymistä ja liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamista. Asiantuntijakuulemisen mukaan etenkin vuoden 2030 jälkeen tarvitaan selkeästi lisää toimenpiteitä, jotta fossiilittomaan liikenteeseen voitaisiin päästä tavoitteiden mukaisessa aikataulussa. 

Autokannan uudistuminen ja vaihtoehtoiset käyttövoimat

(10) Kertomuksen mukaan asetettu tavoite autokannan uudistumisen nopeutumisesta ei ole vielä toistaiseksi toteutunut. Vuonna 2020 uusia autoja hankittiin selkeästi vähemmän kuin edellisvuosina ja liikennekäytössä olleiden autojen keski-ikä jatkoi siten kasvuaan. Myös käytettyjen autojen maahantuonti laski edellisvuoteen verrattuna. Toimenpiteinä vuonna 2020 toimeenpantiin romutuspalkkiokampanja vuosille 2020—2021, ja loppuvuodesta 2020 voimaan tuli myös hankintatuki kaasukäyttöisille kuorma-autoille. Vuodesta 2018 on ollut voimassa hankintatuki täyssähköautoille ja muuntotuki kaasu- ja etanolikonversioille. Vuoden 2020 loppuun mennessä täyssähköauton hankintatukea oli myönnetty yhteensä noin 3 500 autolle. Valiokunta näkee, että ajoneuvokannan uudistumisen nopeuttamiseksi tarvitaan uusia keinoja. 

(11) Kertomuksen mukaan uusien autojen ominaispäästöt pienenivät hieman vuonna 2020 dieselkäyttöisiä autoja lukuun ottamatta. Valiokunta pitää positiivisena, että tähän kehitykseen vaikutti kertomuksen mukaan erityisesti vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden lisääntyminen. 

(12) Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa täyssähköautolla on sen elinkaaren aikana selkeästi pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin bensiini- ja dieselautoilla, noin kolmasosa bensiiniautojen ja puolet dieselautojen päästöistä. Arviossa on otettu huomioon auton valmistuksen ja sen romutuksen päästöt sekä eri polttoaineiden tuotannon synnyttämät päästöt koko elinkaaren ajalta. Sataprosenttisella biokaasulla ajettaessa kaasuauton elinkaaripäästöt vastaavat täyssähköauton päästöjä, jos täyssähköautoon vaihdetaan akku sen elinkaaren aikana. 

(13) Valiokunta pitää hyvänä, että saadun selvityksen mukaan Kaisu-suunnitelmassa sähköautoille asetettu tavoite, 250 000 sähköautoa (täyssähköautot ja ladattavat hybridit), saavutetaan nykyisillä ohjauskeinoilla, ja todennäköisesti sähköautojen määrä vuonna 2030 on huomattavastikin tätä suurempi. Myös vuoden 2020 välitavoitteet sähkö- ja kaasuautoista saavutettiin yli kaksinkertaisina, ja sähköautojen määrä vuonna 2020 kaksinkertaistui verrattuna vuoteen 2019. Täyssähköautojen osuus kaikista sähköautoista (17 %) ei kuitenkaan kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Keskeistä ilmastotavoitteiden kannalta on edistää täyssähköautojen ja muita vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osuuden kasvua, mutta myös sähkön, kaasun ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittymistä. 

(14) Teknologian kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia myös päästöjen vähentämisen kannalta. Tästä syystä on myös tärkeää, että toimenpiteet ja sääntely ovat mahdollisimman pitkälle teknologianeutraaleja teknologian kehittymisen varmistamiseksi.  

Liikennejärjestelmän energiatehokkuus

(15) Kertomuksen mukaan toimenpiteitä liikennejärjestelmän energiatehokkuuden lisäämiseksi on toteutettu laajalti. Keväällä 2021 valtioneuvosto päätti valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021—2032. Lisäksi vuonna 2020 sovittiin MAL-sopimukset neljän kaupunkiseudun kanssa ja keväällä 2021 kolmen uuden kaupunkiseudun kanssa. Valiokunta painottaa, että liikennejärjestelmän energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten kannalta on erittäin tärkeää huolehtia myös perusväylänpidosta ja väylien kunnosta sekä joukkoliikenteen rahoituksen riittävyydestä. 

(16) Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on esitetty lisätoimenpiteitä. Valiokunta pitää fossiilittoman liikenteen tiekartan tehokasta toimeenpanoa tärkeänä. 

Kävely ja pyöräily

(17) Kertomuksen mukaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano on käynnissä, ja tavoitteena on toteuttaa ohjelma tällä hallituskaudella. 

(18) Vuonna 2020 kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman kuntien avustuksiin varattiin 32,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 lähes 30 miljoonaa euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteisiin nähden näyttää kuitenkin siltä, että edistämistoimet eivät ole vielä riittäviä. Ohjelmassa asetettu tavoite on kunnianhimoinen, ja sen saavuttaminen vaatii asiantuntija-arvioiden mukaan todennäköisesti uusia lisätoimia. 

(19) Valiokunta katsoo, että keskeistä on huolehtia rahoituksen riittävyydestä myös jatkossa ja panostaa nykyistä enemmän myös pyöräväylien ympärivuotiseen ylläpitoon.  

Ilmastonmuutokseen varautuminen

(20) Saadun selvityksen mukaan Suomen kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman päivitys valmistellaan maa- ja metsätalousministeriön vetämässä hankkeessa. Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla ja päivittämisellä pyritään vähentämään haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja elinoloille, luonnolle ja muulle ympäristölle, elinkeinoille, infrastruktuurille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös liikennesektorilla varaudutaan kattavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. 

Kertomuksen jatkokehittäminen

(21) Valiokunta katsoo, että Ilmastovuosikertomus antaa nykyisellään hyvän yleiskuvan tilanteesta ja toimenpiteiden vaikutuksista. Kertomusta on kuitenkin tarpeen kehittää siihen suuntaan, että jatkossa kiinnitettäisiin erityistä huomiota niihin tekijöihin, jotka ovat vieneet kehitystä haluttuun suuntaan, ja toisaalta niihin seikkoihin, jotka näyttävät muodostuvan esteiksi saavuttaa asetettuja tavoitteita. Valiokunta painottaa, että kertomuksessa tulee arvioida valittujen toimenpiteiden riittävyyttä ja vaikutuksia mahdollisimman monipuolisesti. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää,

että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 14.10.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Suna Kymäläinen sd 
 
varapuheenjohtaja 
Ari Torniainen kesk 
 
jäsen 
Pekka Aittakumpu kesk 
 
jäsen 
Heikki Autto kok 
 
jäsen 
Sandra Bergqvist 
 
jäsen 
Seppo Eskelinen sd 
 
jäsen 
Janne Heikkinen kok 
 
jäsen 
Jari Kinnunen kok 
 
jäsen 
Johan Kvarnström sd 
 
jäsen 
Sheikki Laakso ps 
 
jäsen 
Jenni Pitko vihr 
 
jäsen 
Mirka Soinikoski vihr 
 
jäsen 
Ano Turtiainen vkk 
 
jäsen 
Paula Werning sd 
 
varajäsen 
Matias Marttinen kok 
 
varajäsen 
Jari Myllykoski vas 
 
varajäsen 
Jani Mäkelä ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Juha Perttula  
 

Eriävä mielipide 1

Perustelut

Ilmastolain 14 §:n mukaisesti valtioneuvosto toimittaa eduskunnalle Ilmastovuosikertomuksen eli tiedot päästökehityksestä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvien päästövähennystavoitteiden toteutumisesta. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä yhtyy vuosikertomukseen ja liikennevaliokunnan siitä antamiin lausuntoihin yleisesti ottaen painottaen kuitenkin eri tavalla liikenteen päästövähennyksien toteuttamista. Kokoomus katsoo, että kaikkien esitettyjen ilmastotoimenpiteiden tulee olla teknologianeutraaleita, eli hiilipäästöt ja niiden tosiasiallinen vähentäminen ratkaisevat, ei jonkin liikenne- tai polttoainemuodon suitsiminen tai suosiminen itseisarvona. 

Valiokunnan lausunnossa tulisi korostaa painokkaammin sitä näkökulmaa, että olennaista ei ole esimerkiksi yksityisautoilun liikennesuoritteen vähentäminen, vaan liikenteen kokonaispäästöjen vähentäminen. Siksi kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää Ilmastovuosikertomuksen tavoitetta henkilöautoliikennesuoritteen kasvun taittamiseksi ongelmallisena. Valiokuntaryhmä pitää tehokkaampana ilmastopolitiikkana uuden vähäpäästöisemmän teknologian nopeampaa käyttöönottoa. Kokoomuksen valiokuntaryhmä katsoo, että keskeinen tapa tähän on ajoneuvokannan uudistuminen sekä vähäpäästöisempien käyttövoimien yleistyminen. 

Kokoomus pitää hyvänä tavoitteena Ilmastovuosikertomuksessa mainittua tavoitetta ajoneuvokannan uusiutumisesta. Ilmastovuosikertomuksessa kuitenkin todetaan, ettei ajoneuvokanta ole uudistunut toivotulla vauhdilla. Tähän kokoomus on esittänyt useissa vaihtoehtobudjeteissaan täsmäkeinona autoveron asteittaista poistamista. 

Sähköautoilun ja yhä vähäpäästöisempien polttomottoreiden yleistyessä keskeistä on uuden teknologian nopeampi käyttöönotto. Tällä hetkellä ilmastopolitiikassa yleisenä päästövähennyskeinona esitetään henkilöautoilun liikennesuoritteen vähentämistä, mutta tämä on väärää politiikkaa. Autoilijoiden kurittamista ja polttoaineen hintojen korottamista toimivampaa politiikkaa olisi nopeampi siirtymä kohti mahdollisimman vähäpäästöistä ajoneuvoliikennettä. Ilmastovuosikertomuksen ja ilmastopolitiikan peruslähtökohta autoilijoiden kurittamisesta on siis väärä. 

Kokoomuksen liikennevaliokuntaedustajat pitävät kielteisenä asiana henkilöautoilijoiden kurittamiseen tähtäävää politiikkaa myös työn tarjonnan ja työnteon kannattavuuden näkökulmasta. Hallituksen väläyttämät toimet esimerkiksi työpysäköinnin muuttamiseksi verotettavaksi etuudeksi tai polttoaineveron korotukset ovat omiaan vähentämään työn vastaanottamisen kannattavuutta. Moni pienituloinen, esimerkiksi palvelualoilla työskentelevä tekee jatkuvaa punnintaa työnteon kannattavuudesta. Monille suomalaisille henkilöautoilu on ainoa tarkoituksenmukainen työmatkojen taittamisen muoto. Suomi ei tarvitse yhtäkään päätöstä, joka heikentää työnteon vastaanottamisen kannustimia. 

Kokoomuksen valiokuntaryhmä katsoo, ettei liikennevaliokunnan lausunnossa suhteessa Ilmastovuosikertomukseen 2021 näy riittävällä tavalla henkilöautoliikennettä puolustava näkökulma, vaan sen kurittamiseen tähtäävä näkökulma. Kokoomus katsoo, ettei olennaista ole henkilöautoilun ajosuoritteiden taittaminen laskuun vaan päästöjen taittaminen laskuun. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että ympäristövaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan kannanoton (Eriävän mielipiteen kannanottoesitys):  

Eriävän mielipiteen kannanottoesitys

Eduskunta edellyttää, että kertomuksen johdosta hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla ilmastopolitiikassa lähtökohdaksi ei aseteta eri liikennemuotojen liikennesuoritteen vähentämistä vaan päästöjen kustannusvaikuttavaa vähentämistä uusimmalla teknologialla ja ajoneuvokannan nopeammalla uusiutumisella. 
Helsingissä 14.10.2021
Heikki Autto kok 
 
Janne Heikkinen kok 
 
Jari Kinnunen kok 
 

Eriävä mielipide 2

Perustelut

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa vuosittain eduskunnalle Ilmastovuosikertomuksen, jolla seurataan yleistä päästökehitystä ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteiden toteutumista. Niin ikään suunnitelma sisältää kartoituksen politiikkatoimista ja arvion sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilanteesta. Kertomuksessa tarkastellaan myös taakanjakosektorin velvoitteiden saavuttamista ja kokonaispäästökehitystä suhteessa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Lisäksi EU on tehnyt päätöksen vuoden 2030 oman tavoitteen kiristämisestä. Tähän liittyvät lainsäädäntöehdotukset julkistettiin nyt menneenä kesänä heinäkuussa. Maamme tähän asti suunnittelemat toimet eivät riitä täten nykyistä tiukempaan päästövähennystavoitteeseen. Tämän johdosta istuva hallitus sisällyttää lisätoimia valmisteilla olevaan uuteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan. Näitä tarvitaan valtioneuvoston mielestä sekä vuoden 2030 EU-tavoitteen että hallituksen oman hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. 

Ensinnäkin Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että ilmastokertomukseen sisältyy laajasti sellaisia ilmastopoliittisia asioita ja toimenpiteitä, joita olisi voitu toteuttaa aikataulullisesti sekä myöhemmin että vähemmän kireämpään tahtiin. Eräs tällainen asia on juuri liikenne ja sen päästövähennykset. Liikenteen osalta haluamme muistuttaa myös siitä, että keskeisimmät keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sisältyvät toimeenpannut toimet ovat liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoite sekä kevyen polttoöljyn sekoitettavan biopolttoöljyn jakeluvelvoite. Perussuomalaiset näkevät, että tämä jakeluvelvoitevaade lisää autoilevalle kansallemme liikkumis- ja muita kustannuksia merkittävästi. 

Toisaalta emme katso valiokuntaryhmänä myöskään hyvällä sitä, että hallitus on vaikuttanut liikenteen päästöihin myös liikenteen verotuksella ja hinnoittelulla siten, että se rankaisee kansaa. Hallitusohjelman mukaisesti istuva hallitus on täten korottanut liikennepolttonesteiden valmisteveroa elokuusta 2020 alkaen merkittävästi. Hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella valmistellaan myös liikenteen verouudistus, mikä todennäköisesti tuo autoilevalle kansanosalle ja maaseudun asukkaille lisäkustannuksia edelleen nykyisestä.  

Lopuksi muistutamme myös siitä, että komissio julkaisi kesällä oman ilmastopakettinsa, jossa on mukana myös liikennesektori. Kyseessä on siis toimenpidepaketti, jonka tavoitteena unionilla on mm. ilmasto- ja energiapolitiikan varjolla sekaantua yhä enemmässä määrin esimerkiksi myös jäsenmaiden metsäpolitiikkaan ja siihen, miten kukin metsiänsä voi käyttää. Nyt metsäpolitiikka kuuluu tiukasti jäsenmaiden määräysvaltaan, ja niin sen pitää olla jatkossakin. Lisäksi näemme valiokuntaryhmänä, että mm. tulevien CAP-toimenpiteiden koko EU-rahoituksesta suunnataan liikaa ilmastotoimenpiteisiin EU-tasolla. Samaa ongelmallisuutta on jo näkyvissä myös kansallisen rahoituksen puolella. Tällä isolla kokonaisuudella voi olla todellisuudessa negatiivisia vaikutuksia monelle kuljetusyrittäjälle — teollisuuden aloille, jotka ovat jo kehittäneet esimerkiksi uusia tekniikoita omilla sektoreillaan. Samaten tällä voi olla suuria negatiivisia vaikutuksia metsäteollisuuden puunsaantiin ja sitä kautta koko maan työllisyyteen ja vientituloihin.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että ympäristövaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja  että ympäristövaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton (Eriävän mielipiteen kannanottoesitys):  

Eriävän mielipiteen kannanottoesitys

Eduskunta edellyttää, että kertomuksen johdosta hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla se lopettaa ylikireitä ilmastopoliittisia toimia ja tekee päätöksiä niistä lähtökohdista käsin, jotka korostavat työllisyystoimia ylikireän ilmastopolitiikan sijaan. 
Helsingissä 14.10.2021
Sheikki Laakso ps 
 
Jani Mäkelä ps 
 
Ano Turtiainen vkk