Valiokunnan lausunto
LiVL
8
2016 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 (VNS 3/2016 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 13.5.2016. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
kansliapäällikkö
Harri
Pursiainen
liikenne- ja viestintäministeriö
ylijohtaja
Mikael
Nyberg
liikenne- ja viestintäministeriö
ylijohtaja
Mirja
Noukka
Liikennevirasto
talousjohtaja
Kristiina
Tikkala
Liikennevirasto
tieliikennejohtaja
Marko
Sillanpää
Liikenteen turvallisuusvirasto
apulaisjohtaja
Riitta-Liisa
Vuorela
Viestintävirasto
toimitusjohtaja
Pasi
Nieminen
Autoliitto ry
toimitusjohtaja
Iiro
Lehtonen
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
toimitusjohtaja
Nina
Raitanen
Suomen Tieyhdistys
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valiokunta toteaa, että liikenne- ja viestintäministeriön toimialan määrärahat ovat taloustilanne huomioon ottaen hyvät. 
Väylänpito
Perusväylänpito.
Selonteon mukaan priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimia toimia. Valiokunta pitää hyvänä, että kehittämishankkeista on siirretty perusväylänpitoon yhteensä 104 miljoonaa euroa vuonna 2017, 140 miljoonaa euroa vuonna 2018, 90 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 90 miljoonaa euroa vuonna 2020. 
Korjausvelka.
Valiokunta pitää hyvänä, että valtion väylästön korjausvelan kasvun pysäyttäminen priorisoidaan. Selonteon mukaan korjausvelan pysäyttämiseen osoitettua määrärahaa on yhteensä 964 miljoonaa euroa vuosille 2017—2020. Myös jatkossa tulee olla tavoitteena korjausvelan hallittu vähentäminen. 
Yksityistiet.
Selonteon mukaan yksityistieavustuksiin kohdennetaan uutta korjausvelkarahoitusta vuosittain 10 miljoonaa euroa vuosille 2017—2020. Valiokunta toteaa, että määräraha on taloustilanteesta johtuen tarpeeseen nähden pieni. 
Uudet hankkeet.
Jo päätettyjen liikenneverkon investointien toteuttamisen lisäksi kehyskaudella käynnistetään uusia hankkeita 764 miljoonalla eurolla. Uudet hankkeet rahoitetaan suurelta osin aiemmin hankemomentilla olleella varauksella. Näin varoja voidaan ohjata myös vielä nimeämättömiin hankkeisiin. 
Joukkoliikenne.
Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että joukkoliikennemäärärahoja ei karsita vaan ne säilyvät nykyisellä tasolla. 
Vaihtoehtoisia hallinnointi- ja rahoitusmalleja
Valiokunta ei tässä vaiheessa ota kantaa eri vaihtoehtoihin vaan toteaa tyytyväisyydellä, että tarkoituksena on selvittää erilaisia vaihtoehtoja rahoituksen ja hallinnon järjestämiseen vakaalta pohjalta, joka mahdollistaa pitkäjänteisen väylänpidon suunnittelun. Valiokunnassa kannetaan huolta siitä, että ehdotettujen vaihtoehtojen pitää tukea pitkäjänteistä strategiseen suunnitteluun pohjautuvaa toteuttamista. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 12.5.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ari
Jalonen
ps
varapuheenjohtaja
Mikko
Alatalo
kesk
jäsen
Jyrki
Kasvi
vihr
jäsen
Jukka
Kopra
kok
jäsen
Susanna
Koski
kok
jäsen
Suna
Kymäläinen
sd
jäsen
Eeva-Maria
Maijala
kesk
jäsen
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Katja
Taimela
sd
jäsen
Ari
Torniainen
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Mika
Boedeker
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Huolimatta korjausvelan vähentämisestä hallitus leikkaa liikenteestä kokonaisuutena, kun korjausvelan panostukset rahoitetaan suurin osin väyläverkon uudishankkeista. Hallitus on ilmoittanut uusien väylähankkeiden aloittamisen arvon jäävän alle puoleen verrattuna edellisiin hallituksiin. Tarpeelliset uudishankkeet tulevat kehyskaudella kasaantumaan seuraavien hallitusten niskaan, ja voidaan puhua kansankielellä peiton jatkamisesta toista päätä purkamalla.  
Hallitus ilmoitti neljästä uudesta väylähankkeesta vaalikaudella sekä panostuksista Raide-Jokerin ja Tampereen pikaraitiotien joukkoliikennehankkeisiin. Jokainen näistä hankkeista on hyvä, tarpeellinen ja kannatettava, mutta moni samat kriteerit täyttävä hanke eri puolilla Suomea jatkaa investointipäätöksen odottamista. Hallituksen ongelmaksi muodostuukin, ettei julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) ole jäänyt enää juurikaan vapaata varausta uusille hankkeille.  
Hallituksen toivo väylähankerahoituksesta lepää uusien rahoitusmallien löytymisen varassa. Ministeri Berner esitti huhtikuussa selvitettäväksi valtio-omisteisen väyläyhtiön perustamisen, johon siirrettäisiin koko valtion tie-, rautatie- ja vesiväyläomaisuus, arviolta noin 20 miljardin arvosta, ja joka vastaisi markkinaehtoisesti väyläverkoston ylläpidosta ja investoinneista valtiontalouden kehysten ulkopuolella. Yhtiöittäminen tässä mittakaavassa on ennennäkemätöntä. Mielestämme eduskunnan demokratiaan perustuvan budjettivallan liikennesektorilla tulee säilyä. 
Digitaalisaatiokehityksen varjolla hallitus ajaa ideologista markkinapoliitiikkaa eri liikennejärjestelmien alalla, mikä perustuu uskoon markkinoiden vapaan kilpailun paremmuudesta. Viimeisimpänä osoituksena tästä on liikennekaarilainsäädäntöhanke, jossa vapauttamalla lupia ja poistamalla pätevyysvaatimuksia uskotaan saavutettavan kestävällä tavalla tehokkaampia liikennejärjestelmiä. Viranomaisten mahdollisuuksia vaikuttaa tarvittaessa markkinoihin supistetaan sekä jätetään tilaa markkinahäiriköille. Kansalaisilla oletetaan olevan mahdollisuus äänestää jaloillaan kotimaan joka nurkalla. Tuottavan liiketoiminnan katsotaan kuuluvan markkinaehtoiseksi, kun kannattamaton mielletään julkisesti hankittavaksi. Mielestämme yhteiskunnalla ei ole varaa tähän voitonjakoon, eri liikennejärjestelmien palvelutaso lähes poikkeuksetta luottaa jonkinlaiseen sisäiseen subventointiin. Sallimalla puhdas voitontavoittelu ilman velvollisuuksia syntyy liikennejärjestelmiin rahoitustarve, jonka maksumiehiksi jäävät tavalla tai toisella kansalaiset. Pirstaloituneessa ja nopeasti muuttuvassa toimijakentässä jää epäselväksi, kuka kantaa vastuun liikenne- ja tietojärjestelmien pitkäjänteisestä kehityksestä sekä panostuksista uuteen teknologiaan. 
Digitalisaatio on omalta osaltaan muuttanut myös median ansaintamalleja, ulkomaiset verkkopalvelujätit syövät mainostuloja kotimaisilta toimijoilta. Hallituksen lääke media-alan ongelmiin tuntuu edelleen olevan kansallisen yleisradioyhtiön kurjistaminen ajassa, jossa kansalaiset tarvitsevat nopean tiedonvälityksen vuoksi monipuolista, riippumatonta kotimaista mediakenttää.  
Hallituksen esitykseen julkisen talouden suunnitelmasta sisältyy edelleen hallituksen yksipuolinen päätös Yleisradion rahoituksen jäädyttämisestä vastoin aikaisemmin sovittua parlamentaarista päätöksentekoa. Myös hallituksen itsensä asettama parlamentaarisen työryhmän työ Yleisradion asemasta ja rahoituksesta on vielä kesken.  
Toteamme, että hallituksen olisi hyvä kunnioittaa parlamentarismia ja pidättäytyä päätöksenteosta työryhmän työskentelyn aikana. Yleisradion itsenäinen, riippumaton asema on turvattava.  
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 12.5.2016
Katja
Taimela
sd
Jyrki
Kasvi
vihr
Suna
Kymäläinen
sd
Viimeksi julkaistu 24.5.2016 14.14