Viimeksi julkaistu 16.9.2022 13.00

Valiokunnan lausunto SiVL 20/2022 vp HE 96/2022 vp Sivistysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain sekä yliopistolain 7 ja 37 §:n muuttamisesta

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain sekä yliopistolain 7 ja 37 §:n muuttamisesta (HE 96/2022 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava maa- ja metsätalousvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Johanna Wallius 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • hallitusneuvos Laura Hansén 
    opetus- ja kulttuuriministeriö
  • professori Päivi Rajala-Schultz 
    Helsingin yliopisto
  • puheenjohtaja Katri Kiviniemi 
    Suomen Eläinlääkäriliitto ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta muutetaan siten, että se on nykyisen tutkintoon johtavan koulutuksen sijasta yliopistotutkinnon jälkeistä ammatillista jatkokoulutusta. Ehdotuksen mukaan eläinlääkärikoulutusta järjestää jatkossakin Helsingin yliopisto.  

Muutoksen yhteydessä eläinlääkärikoulutukseen liittyvä yleinen ohjausvastuu ehdotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä maa- ja metsätalousministeriölle sekä vahvistetaan yliopistojen roolia koulutuksen ohjauksessa. 

Sivistysvaliokunta asiantuntijakuulemisessa esitetyn tavoin pitää esitystä tarpeellisena. Esityksellä toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmänAsiantuntijuus edellä. Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:7 vuonna 2013 tekemää korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kehittämistä koskevaa linjausta luopua tutkintomuotoisesta erikoistumiskoulutuksesta.  

Tutkintomuotoisuudesta luopuminen

Erikoiseläinlääkärikoulutus on tällä hetkellä ainoa tutkintomuotoinen erikoistumiskoulutus ja erikoiseläinlääkärin tutkinto ainoa yliopistolaissa tarkoitettu ammatillinen jatkotutkinto. Erikoiseläinlääkärikoulutus ei ole luonteeltaan ja toteutustavaltaan yliopistojen muihin tutkintoihin rinnastuvaa koulutusta, vaan työssäoloaikana tarjottavaa työelämän tarpeista lähtevää erikoistumista.  

Valiokunnan näkemyksen mukaan erikoiseläinlääkärikoulutuksen tutkintomuotoisuudesta luopumalla selkeytetään erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta ja erikoiseläinlääkärikoulutuksen asemaa tutkinnon jälkeisenä työelämäläheisenä koulutuksena.  

Tutkintomuotoisuudesta luopumisella ei ole vaikutuksia erikoiseläinlääkärin nimikkeen käyttämiseen. Lakiesityksen mukaisen erikoiseläinlääkärikoulutuksen todistuksen saaneella eläinlääkärillä on oikeus käyttää erikoiseläinlääkärin nimikettä. Esityksen siirtymäsäännöksillä turvataan oikeus käyttää aiemmin saatua erikoiseläinlääkärin nimikettä myös ehdotetun lain voimaantulon jälkeen sekä lakkautettavaa ammatillista jatkotutkintoa suorittavien mahdollisuus jatkaa aloittamiaan opintoja tai siirtyä uudenmuotoiseen eläinlääkärikoulutukseen säännöksissä mainituin edellytyksin. 

Koulutuksen ohjaus ja sääntely

Ehdotettu ohjausvastuun siirto ei aiheuta olennaista eroa nykyiseen käytäntöön, koska maa- ja metsätalousministeriö huolehtii jo nykyisin koulutuksen resurssiohjauksesta ja osallistuu koulutuksen kehittämisen suunnitteluun yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Ohjausvastuun siirto ministeriöiden välillä ei vaikuta myöskään yliopiston rahoitukseen, koska erikoiseläinlääkärikoulutukseen suunnattava budjettirahoitus yliopistolle kanavoidaan jo tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menomomentilta.  

Esitys on linjassa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta koskevan ohjausjärjestelmän kanssa, kun sitä koskeva sääntely on siirretty sosiaali- ja terveysministeriölle samassa yhteydessä, kun nämä koulutukset siirrettiin osaksi uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuuttaLaki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (1355/2014; HE 227/2014).. Mainitut koulutukset on eriytetty yliopistolain mukaisesta erikoistumiskoulutuksesta siirtämällä niiden ohjaus opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön ja säätämällä koulutuksista yliopistolain sijasta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan säädöksissä. 

Erikoistumiskoulutuksella vastataan työelämän osaamistarpeisiin

Eläinlääketieteen peruskoulutuksen suorittaneilla on laajat valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä paitsi eläinten myös ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Eläinlääketiede kehittyy nopeasti, mikä edellyttää perustutkinnon suorittamisen jälkeen jatkuvaa oppimista, ammattitaidon ylläpitämistä ja tiedon päivittämistä. Ammattitaidon ja osaamisen syventäminen ja asiantuntijuuden kehittäminen myös kapeammalla alalla on tärkeää yhteiskunnassa esiintyviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Erikoistumiskoulutus osana koulutusjärjestelmää tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. 

Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa nykytilannetta siten, että nykyisin erikoistumiskoulutukseen sisältyvä vuoden kestävä työskentely erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä on jatkossa yksi erikoistumiskoulutukseen pääsyn edellytyksistä. Tämän tarkoituksena on rajata koulutuksen tavoitteellista kestoa kolmeen vuoteen nykyisten neljän vuoden sijasta. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan edellä mainittu muutosehdotus on perusteltu paitsi koulutuksen keston rajaamisen myös oppimisen kannalta. Koulutusta edeltävä työkokemus muodostaa aikaisemman koulutuksen kanssa hyvän perustan erikoisalan oppimiselle. 

Valiokunta kannattaa ehdotusta lisätä yleiseläinlääketiede eläinlääkäreiden koulutusohjelmiin hallituksen esitykseen sisältyvän asetusluonnoksen mukaisesti. Tämä vastaa erityisesti tarpeeseen vahvistaa kunnaneläinlääkäreiden osaamista. Kunnaneläinlääkäreiden työnkirjo on laaja ja vaatii siten monipuolista osaamista. Asiantuntijakuulemisessa esille tuodun mukaan edellä mainittu uudistus mahdollistaisi myös opintomoduulien suorittamisella valvontatehtävien osaamisen lisäämisen. 

Muita huomioita

Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille huoli siitä, että eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutus voi muuttua maksulliseksi uudistuksen myötä. Maksullisuus saattaa vähentää eläinlääkäreiden halukkuutta hakeutua erikoistumiskoulutukseen, mikä puolestaan voi heikentää alan osaamisen vahvistamista kulloisiakin tarpeita vastaavaksi.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esille tuodun perusteella tällä hetkellä ei ole tiedossa tarvetta muuttaa eläinlääkärikoulutusta opiskelijalle maksulliseksi. Koulutuksen tutkintomuotoisuuden poistuminen kuitenkin merkitsee sitä, että tutkinto-opiskelun maksuttomuuden periaatetta ei enää sovelleta, vaan maksuja on mahdollista periä, jos valtioneuvosto päättää lisätä niitä koskevat säännökset yliopistojen maksuasetukseen. Näiltä osin menettely vastaa aiempia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta koskevia uudistuksia. Asiantuntijakuulemiseen viitaten valiokunta toteaa, että kyseiset erikoistumiskoulutukset ovat säilyneet käytännössä maksuttomina. Valiokunta pitää koulutuksen maksuttomuutta tärkeänä myös erikoiseläinlääkäreiden saatavuuden kannalta. 

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen yhteiskunnassa olevia tarpeita vastaavaksi on tärkeää. Sen varmistamiseksi valiokunta kannustaa maa- ja metsätalousministeriötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä käymään sekä keskenään että sidosryhmien kanssa säännöllisesti vuoropuhelua eläinlääkärien erikoistumiskoulutuksesta.  

Valiokunta hallituksen esityksessä (s. 15—16) esitettyyn yhtyen katsoo, että eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta varten ei ole tarpeen perustaa asiantuntijakuulemisessa ehdotettua lakisääteistä elintä, sillä Helsingin yliopiston koordinoiman eläinlääketieteen koulutuksen kehittämistoiminnan, johon kuuluu mm. sidosryhmistä koostuva neuvottelukunta ja parhaillaan käynnissä oleva erikoiseläinlääkärikoulutuksen kehittämishanke, on riittävää. Asiantuntijakuulemiseen viitaten valiokunta toteaa, että erikoiseläinlääkäreiden koulutuksen kohdalla tilanne on erilainen kuin erikoislääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden koulutuksessa, koska ensiksi mainittua koulutusta järjestää yksi yliopisto, kun taas viimeksi mainittu koulutus on useamman yliopiston vastuulla.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Sivistysvaliokunta esittää,

että maa- ja metsätalousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 14.9.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Paula Risikko kok 
 
varapuheenjohtaja 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
 
jäsen 
Marko Asell sd 
 
jäsen 
Jukka Gustafsson sd 
 
jäsen 
Veronika Honkasalo vas 
 
jäsen 
Hilkka Kemppi kesk 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Mikko Kinnunen kesk 
 
jäsen 
Pasi Kivisaari kesk 
 
jäsen 
Ari Koponen ps 
 
jäsen 
Mikko Ollikainen 
 
jäsen 
Pirkka-Pekka Petelius vihr 
 
jäsen 
Ville Valkonen kok 
 
jäsen 
Sofia Vikman kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Marja Lahtinen