Yleistä

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma talousarvioesityksessä on noin 17,6 mrd. euroa, mikä on noin 27,4 % valtion budjetista. Se on noin 2,7 mrd. euroa suurempi kuin kuluvan vuoden varsinainen talousarvio. Kehyskauden lopussa loppusumman on arvioitu olevan 14,6 mrd. euroa. 

Suurimmat muutokset aiheutuvat suoraan tai välillisesti koronapandemiasta sekä työttömyyden ja lomautettujen määrän arvioidusta kasvusta. Covid-19-viruksen testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, tartuntojen jäljittämiseen, potilaiden hoitoon ja matkustamisen terveysturvallisuuteen varataan noin 1,7 mrd. euroa, työttömyysturvan lisämenoihin 582 milj. euroa, perustoimeentulotuen ja asumistuen lisämenoihin 191 milj. euroa sekä sairausvakuutuksen lisämenoihin 164 milj. euroa. Nämä menot katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina ensi vuoden talousarviossa ja tarvittaessa lisätalousarviossa. Koronakorvaukset maksetaan valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle.  

Perhe- ja asumiskustannusten tasauksen ja perustoimeentulotuen määräraha on ensi vuonna 4,5 mrd. euroa. Noin 211 milj. euron lisäys aiheutuu pääasiassa tarvearvion muutoksista asumistuessa ja toimeentulotuessa. Myös työttömyysturvaan, asumistukeen, perustoimeentulotukeen ja muihin Kelan etuuksiin vaikuttavat koronavirustilanne ja siitä johtuva talouden tilan heikkeneminen.  

Pääosa sairausvakuutuksen valtion osuuden (2,14 mrd. euroa) 164 milj. euron lisäyksestä aiheutuu tarvearvion muutoksesta. Työttömyysturvan lisäys 582 milj. euroa (yht. 2,8 mrd. euroa) aiheutuu työttömien määrän kasvusta. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,2 prosenttiin.  

Eläkemenojen lisäykseen 91 milj. euroa (yht. 5 mrd. euroa) vaikuttaa mm. koronavirustilanteesta johtuva yrittäjien työtulojen aleneminen, mikä lisää valtion osuutta yrittäjille maksettavista eläkkeistä (89,3 milj. euroa). 

Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhden miljoonan euron lisäystä viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna (yht. 23,55 milj. euroa). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämiseen ja toteutukseen ehdotetaan 10,4 milj. euroa. Kansallisessa rokotusohjelmassa pneumokokkirokotteen laajentamiseen riskiryhmille varataan 0,3 milj. euroa.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämishankkeet (noin 122,9 milj. euroa) kohdentuvat mm. peruspalveluiden saatavuuden turvaamiseen, ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen, omaishoidon, kotihoidon ja perhepalvelujen kehittämiseen sekä kansallisen mielenterveysstrategian ja lapsistrategian valmisteluun. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtionavustuksia myönnetään hankkeisiin, joilla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelua ja palvelujen järjestämisvastuun siirtymistä. 

Kuntatalous

Talousarvioesityksen mukaan koronavirustilanteesta seurannut talouden taantuma ja epidemian torjuntatoimet kasvattavat julkisen talouden alijäämää merkittävästi. Kuluvan vuoden alijäämäksi arvioidaan noin 18 miljardia euroa eli 7,7 % suhteessa BKT:hen, ja ensi vuoden alijäämäksi ennustetaan 5 % suhteessa BKT:hen. Kuluvana vuonna koronakriisi on vaikeuttanut myös kuntatalouden tilannetta entisestään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon lisätehtävien sekä vähentyneiden vero- ja maksutulojen vuoksi. Toisaalta valtio on epidemian vuoksi tukenut kuntakenttää kevään ja syksyn tukipaketeilla (1,4 ja 1,45 mrd. euroa). Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen vuonna 2021 on talousarvioesityksen mukaan 1,1 mrd. euroa kuntataloutta vahvistava. Valiokunta korostaa julkistalouden rakenteellisen vahvistamisen tarvetta sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. 

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,4 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 0,8 mrd. euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 8,7 mrd. euroa, mikä on noin 0,6 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Laskennallisista valtionosuuksista 7,7 mrd. euroa kohdistuu peruspalveluiden valtionosuuteen ja 1 mrd. euroa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen. Tämä kasvu ei kokonaisuudessaan vahvista kuntataloutta, vaan merkittävä osa kasvusta vastaa joko muiden tulojen vähennystä tai kustannusten kasvua. Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä on 2,36 mrd. euroa. 

Peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan kertaluonteista 300 milj. euron lisäystä vuodelle 2021 kompensoimaan kunnille mm. koronavirustilanteesta aiheutunutta verotulojen alenemista. 

Yhteisöveron jako-osuuden korotusta 10 prosenttiyksiköllä ehdotetaan jatkettavan määräaikaisesti vuodelle 2021, mikä lisää kuntien tuloja yhteensä 550 milj. euroa. Edellä mainittujen valtionapujen lisäksi kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaus ja potilaiden hoito, niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Talousarvioesityksessä näihin toimiin ehdotetaan 1,66 mrd. euroa. 

Kuntien menoja lisää pysyvästi muun muassa vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus, ja tuloja vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ehdotetut muutokset, jotka korvataan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotihoidon ammattitaitoisten hoitajien sekä omaishoidon riittävyys ja rahoitus turvataan. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koronan vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia johtuen kunnan elinkeinorakenteesta ja maantieteellisestä asemasta, kunnan palvelujen järjestämistavoista sekä koronatapausten määristä. Vaikutukset muuttuvat myös ajallisesti. Lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat olleet erityisen raskaat suurissa kaupungeissa sekä pienemmissä, matkailusta riippuvaisissa kunnissa esimerkiksi Lapissa ja Ahvenanmaalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntakenttää on koronakriisissä merkittävästi tuettu, ja korostaa kuntatalouden tasapainon sekä pitkäjänteisen rahoituksen merkitystä myös sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen näkökulmasta.  

Hoidon saatavuuden turvaaminen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että covid-19-epidemian johdosta ensi vuoden talousarviota tehdään hyvin poikkeuksellisissa ja vaativissa olosuhteissa.  

Hallitus on talousarvioesityksessään vuodelle 2021 osoittanut julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin merkittävän määrärahan, joka valiokunnan näkemyksen mukaan luo hyvän pohjan kunnille ja kuntayhtymille selviytyä epidemian torjunnan aiheuttamista välittömistä kustannuksista. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan covid-19-epidemiaan varautumista toteutettiin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä muun muassa rajoittamalla kiireetöntä hoitoa. Tällä varautumisella kyettiin välttämään palvelujärjestelmän ylikuormittuminen, ja hoitotulokset koronapotilailla olivat kokonaisuutena arvioiden hyvät. Myös koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus oli verraten vähäistä suhteessa moniin muihin maihin. Samalla kuitenkin muu hoidon saatavuus heikkeni merkittävästi ja lakisääteiset aikarajat hoidon saatavuudessa ovat monilla alueilla ylittyneet covid-19-epidemian varautumistoimien johdosta yhä useamman potilaan kohdalla ja hoitojonot ovat kasvaneet merkittävästi. Hoitoon pääsyn ongelmat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisääntyneet muun muassa perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa, suun terveydenhuollossa, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa. Valiokunta tukee terapiatakuuta koskevan kansalaisaloitteen tavoitetta parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta. Kansalaisaloitteen käsittely on valiokunnassa kesken. 

Valiokunta ilmaisee vakavan huolen hoitoon pääsyn heikentymisestä ja toteaa lisärahoituksen tarpeen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Monen potilasryhmän tutkimus ja hoidon aloitus on viivästynyt, ja tämä voi huonontaa hoidon lopullista tulosta ja siten aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että myös merkittäviä lisäkuluja raskaampina ja kalliimpina hoitoina. 

Valiokunta korostaa, että hoitoon pääsyn turvaamiseksi tarvittavan lisärahoituksen tulee olla riittävä ja se tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti eri alueille huomioiden, että hoidon saatavuuden ongelmat vaihtelevat alueittain, koronavirusepidemian leviämisen estämisen toimet ovat olleet eri alueilla erilaisia sekä lisäksi alueiden rahoitusmallit sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien välillä eroavat osin toisistaan. Valiokunta huomauttaa, että kyse ei ole yksinomaan lisärahoituksen tarpeesta, vaan ongelman ratkaisua vaikeuttaa osaltaan myös se, että hoitojonojen purkamiseen tarvittavan henkilöstön saatavuus vaihtelee alueittain. Valiokunta pitää tärkeänä, että sekä julkisten että yksityisten toimijoiden resurssia hyödynnetään hoitojonojen purkamisessa. 

Lapsivaikutukset

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille huoli covid-19-epidemian ja sen vuoksi tehtyjen rajoitustoimenpiteiden sekä peruspalvelujen supistamisen kielteisistä ja pitkäkestoisista vaikutuksista erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti lastensuojelun huolestuttavaan tilanteeseen ja toteaa, että covid-19-epidemia ja peruspalvelujen supistuminen voivat näkyä kuntien lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä entisestään. Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoissa huomioitu lastensuojelun valvonnan tarpeen lisääntyminen, mutta korostaa edelleen lastensuojelun ja lastensuojelun valvonnan riittävän resursoinnin tarvetta. Myös hyvin toimivat ja riittävästi resursoidut ennaltaehkäisevät peruspalvelut, kuten neuvolat, perhepalvelut, opiskeluhuolto, opiskelu- ja kouluterveydenhuolto sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut, ovat osa vaikuttavaa lastensuojelua. Riittävän resursoinnin lisäksi tarvitaan erityisesti lastensuojelun laitoshoidon henkilöstön osaamisen vahvistamista lisäkoulutuksella ja riittävällä ohjauksella ja neuvonnalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden sekä perheiden tilanteen parantamiseksi alaikäisten terveydenhuollon palvelut tehtäisiin kokonaan maksuttomiksi. 

Valiokunta toteaa, että talousarvion lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvien toimenpiteiden kokonaisvaikutusten arviointia vaikeuttaa se, ettei talousarvio sisällä kattavaa ja systemaattista lapsivaikutusten arviointia. Valiokunta muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomen valtiota ottamaan käyttöön lapsibudjetoinnin, jonka avulla voidaan seurata valtion talousarviota lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta ovat jo lapsiasiavaltuutetun kertomusta käsitellessään (VaVL 6/2018 vp ja StVM 28/2018 vp) pitäneet lapsibudjetoinnin kehittämistä perusteltuna. Lapsibudjetointi mahdollistaisi lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden kokonaisvaltaisen arvioinnin, jolloin esimerkiksi syntyvyyden pienentymisestä aiheutuvat säästöt voitaisiin kohdistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. 

Valtion rahoitus yliopistolliseen tutkimukseen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä palvelujärjestelmän toimivuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen turvaamiseksi. Laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi palvelujärjestelmän toiminnan sekä hoidon ja hoivan on perustuttava tutkittuun tietoon. 

Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2021 on esitetty 25 milj. euron kiinteä määräraha terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion rahoitus on vain osa tutkimuksen todellisista kustannuksista, ja kunnat ovat suurelta osin rahoittaneet yliopistosairaaloissa tapahtuvaa tutkimusta. Lisäksi valtion tutkimukseen kohdistuvaa rahoitusta on jo pidemmällä aikavälillä vähennetty merkittävästi. 

Valiokunta on viime vuosina valtion talousarvioesityksistä antamissaan lausunnoissa toistuvasti ilmaissut huolensa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen tutkimuksen rahoituksen alhaisesta tasosta (mm. StVL 3/2018 vp, s. 3—4; StVL 9/2017 vp, s. 4—5; StVL 7/2016 vp, s. 5). Valiokunta toistaa edelleen huolensa yliopistollisen tutkimuksen rahoituksen riittämättömyydestä ja pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen rahoituksen riittävyys turvataan jatkossa valtion toimesta pitkäjänteisesti. 

Laaturekisterit ovat avainasemassa palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että laaturekistereiden jatkorahoitus turvataan.