VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ / JATKOKIRJELMÄ
Ehdotus
Komission alkuperäisen ehdotuksen pääasiallinen sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston kirjelmässä U 61/2021 vp.
Viime kuukausina neuvotteluissa on keskitytty lähinnä neuvottelemaan sosiaalirahaston rahoitusarkkitehtuurista. Puheenjohtaja toi ensin 4.5.2022 Coreper I-käsittelyyn komission alkuperäisen ehdotuksen lisäksi kaksi vaihtoehtoista mallia. Ensimmäisessä vaihtoehtoisessa mallissa rahasto olisi osa EU:n budjettia ja siihen kohdennettaisiin uuden tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan tuloja ulkoisina käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Rahasto olisi kooltaan merkittävä ja rahoitus kohdentuisi kaikille jäsenvaltioille. Toisessa vaihtoehtoisessa mallissa rahasto olisi yhdistetty EU:n päästökaupan toimintaan ja toimisi EU:n budjetin ulkopuolella. Rahoitus tulisi uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan tuloista. Tässä vaiheessa monet jäsenmaat suosivat tai osoittivat avoimuutta EU:n budjetin ulkopuolella toteutettavalle vaihtoehdolle.
Coreper keskustelun pohjalta puheenjohtaja toi työryhmän 11.5.2022 kokouksen asiantuntijatason käsittelyyn komission alkuperäisen ehdotuksen lisäksi kolme vaihtoehtoista mallia. Ensimmäinen vaihtoehtoinen ratkaisumalli oli ylläkuvattu osaksi EU:n budjettia perustettava ja kooltaan merkittävä rahasto, jolla olisi kuitenkin ulkoinen rahoituslähde, jolloin rahoituskehystä ei muodollisesti avattaisi ja myös rahoitusratkaisusta voitaisiin neuvostossa sopia määräenemmistöllä. Puheenjohtajan esittelemät vaihtoehtoiset toteutusmallit 2 ja 3 eivät puolestaan kytkeytyisi EU:n budjettiin, vaan ne toteutettaisiin päästökauppadirektiivin puitteissa. Vaihtoehdossa 2 luotaisiin päästökauppajärjestelmään modernisaatiorahaston kaltainen uusi rahasto, jonka rahoitus kohdistuisi kaikille jäsenvaltioille.
Kolmannessa vaihtoehtoisessa ratkaisussa, luotaisiin modernisaatiorahaston sisälle uusi rahoitusikkuna, joka olisi kooltaan selkeästi pienempi, ja jonka rahoitus kohdentuisi vain osalle jäsenmaista. Jäsenvaltioita pyydettiin tuomaan esille näkemyksiä esitetyistä vaihtoehdoista. Eniten tukea sai vaihtoehto, joka perustuu EU:n budjetin alaiseen rahastoon, johon kohdennettaisiin uuden tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan tuloja ulkoisina käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. Tämän vaihtoehdon etuina moni jäsenvaltio piti mm. rahoituksen ennakoitavuutta, rahoituksen käytön ehdollisuutta ja sitä kautta myös tuloksellisuutta sekä vahvoja budjettivalvontamekanismeja. Lisäksi enemmistö jäsenvaltioista näki, että rahoituksen tulisi kohdistua kaikkiin jäsenvaltioihin.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston kanta on esitetty eduskunnalle 12 lokakuuta 2021 toimitetussa kirjelmässä U 61/2021 vp, jota täydennetään ja täsmennetään tällä kirjeellä seuraavasti: Ehdotus ilmastotoimia koskevaksi sosiaalirahastoksi kytkeytyy ehdotukseen päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen. Tästä syystä valtioneuvosto korostaa, että näitä ehdotuksia tulisi käsitellä ristikkäisvaikutusten johdosta EU-tasolla rinnakkain.
Suomi tukee UJ 7/2022 vp kirjelmän mukaisesti uuden EU:n laajuisen tieliikenteen ja rakennusten polttoaineet kattavan päästökaupan käyttöönottoa. Suomi suhtautuu kuitenkin U 61/2021 vp kirjelmän mukaisesti uuteen päästökauppaan kytkeytyvään komission ehdotukseen ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta erityisen kriittisesti.
Ehdotus ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta kytkeytyy myös komission uusien omien varojen ehdotukseen sekä rahoituskehysasetusmuutosehdotukseen. Suomi suhtautuu U 22/2022 vp kirjelmän mukaisesti erityisen kriittisesti voimassa olevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avaamiseen ja huomattavaan kasvattamiseen, jota komission ehdotuksen mukaan rahaston perustaminen edellyttäisi. Suomi kiinnittää erityisesti huomiota uuden EU:n monivuotisen rahoituskehyksen jo olemassa oleviin useisiin vihreää siirtymää tukeviin toimiin sekä muihin EU-budjetin ulkopuolella oleviin ilmastotoimiin liittyviin mekanismeihin tai rahastoihin.
Suomi suhtautuu varauksellisesti komission ehdottamaan rahaston suureen kokoon, ottaen huomioon sovitun monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen huomattavat lisäpanostukset ilmastotoimiin. Mahdollisen rahaston kesto tulisi rajata nykyiselle rahoituskehyskaudelle, eikä tulevalle kehyskaudelle tule tehdä rahaston kautta tosiasiallisia ennakkositoumuksia. Valtioneuvosto katsoo, että liikenteen päästöt tulisi sisällyttää jäsenvaltioiden enimmäissaantoa määrittävään kriteeristöön rakennusten lämmityksen rinnalle. Tämä olisi linjassa rahaston tavoitteiden kanssa ja alustavan arvion mukaan myös kasvattaisi Suomen enimmäissaantoa rahastosta.
Valtioneuvosto katsoo, että mahdollisesta rahastosta tulisi ensisijaisesti tukea toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Näiden toimien tulisi vähentää uuden päästökaupan negatiivisia vaikutuksia erityisesti vähävaraisiin kotitalouksiin. U61/2021 kirjelmän mukaisesti Suomi kuitenkin suhtautuu edelleen erittäin kriittisesti mahdollisuuteen kompensoida jäsenvaltioille niiden haavoittuville kotitalouksille maksettavia suoria tulotukia. Valtioneuvosto katsoo, että jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vastata perusturvan vähimmäistasosta sosiaaliturva- ja -huoltojärjestelmien osana. Valtioneuvostolla on valmius tarkastella vaihtoehtoisia tukimuotoja kotitalouksille, jotka kohdennettaisiin esimerkiksi investointeihin, joilla kotitaloudet vähentävät riippuvuuttaan fossiilista polttoaineista.
Valtioneuvosto katsoo, että yritysten tukemiseen on jo olemassa EU:n tason välineitä, joilla mahdollisen uuden päästökaupan haitallisiin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa, kuten esimerkiksi, elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), Euroopan aluekehitysrahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.
Valtioneuvoston arvion mukaan rahastosta ehdotettuun valinnaiseen suoraan tulotukeen ei liity oikeudellisia ongelmia ja se olisi juridisesti mahdollista hyväksyä kokonaisuudessaan yksin ympäristöoikeusperustan (SEUT 192 artiklan 1 kohta) nojalla. Valtioneuvosto katsoo, että jäsenvaltioiden suunnitelmien täytäntöönpanon edistymistä ja arviointia määrittelevät indikaattorit tulisi sisällyttää rahastoasetukseen komission ehdottamien delegoitujen säädösten sijaan. Valtioneuvosto katsoo, että indikaattorit tulisi sisällyttää ehdotukseen läpinäkyvyyden vahvistamiseksi.
Mikäli 55-valmiuspaketin toteutuminen tilanteessa, jossa Venäjän tuontienergiasta on välttämätöntä irtautua nopeasti tai valtioneuvoston tavoitteisiin nähden riittävän kunnianhimoisen kokonaisuuden saavuttaminen edellyttäisivät lisäarviointia, valtioneuvostolla on viime kädessä valmius tarkastella ilmastotoimia koskevaa sosiaalirahastoa koskevia vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Valtioneuvostolle on keskeistä, että mahdollisen ratkaisun koko olisi nyt esitettyä rahastoa olennaisesti pienempi, sen rahoitus ei edellyttäisi nykyisen rahoituskehyksen tai omien varojen päätöksen muuttamista ja se tulisi kohdentaa jäsenvaltioiden toimiin, joilla vähennettäisiin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tässä tarkastelussa tulee monipuolisesti arvioida vaikutukset mm. kilpailukykyyn, valtion tulokertymään ja Suomen maksuihin EU:lle.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valtioneuvoston kirjelmän mukaan puheenjohtajamaa etsii kompromissia todennäköisesti sellaisesta ilmastotoimien sosiaalirahastosta, joka olisi osa rahoituskehystä, mutta jolla olisi ulkoinen rahoituslähde, jolloin rahoituskehystä ei muodollisesti avattaisi. Ulkoisena rahoituslähteenä olisivat huutokauppatulot päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen.
Suuren valiokunnan saamien tietojen mukaan viimeisimmät neuvottelut ovat keskittyneet rahaston budjettiarkkitehtuuriin, eikä rahaston koosta ja rahojen allokoinnista jäsenmaille ole keskusteltu. Tiedossa ei siten ole, miltä mahdollinen puheenjohtajamaan kompromissiehdotus tulee kokonaisuudessaan näyttämään. Neuvottelut ovat vielä auki myös päästökaupan laajentamisen osalta, ja näillä ehdotuksilla on tiivis yhteys toisiinsa. Suuri valiokunta pitää tilannetta kannanmuodostuksen kannalta ongelmallisena.
Suuri valiokunta suhtautuu edelleen erittäin kriittisesti ilmastotoimien sosiaalirahastoon. Ilmastotoimien oikeudenmukaiseen toteutumiseen tulisi etsiä ensisijaisesti muita ratkaisuvaihtoehtoja (SuVL 9/2022 vp). Valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta myös viittaa niihin tukimahdollisuuksiin, joita jäsenmailla jo on mm. elvytysrahoituksen puitteissa (VaVL 11/2022 vp, TaVL 31/2022 vp).
Suuri valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että jos rahastoa esitetään perustettavaksi edellä kuvatulla tavalla EU:n rahoituskehyksiä muodollisesti avaamatta, päätös tehdään neuvostossa määräenemmistöllä. Tässä tilanteessa valtioneuvoston tulee aktiivisesti neuvotteluihin osallistumalla pyrkiä Suomen tavoitteiden näkökulmasta mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
Suuri valiokunta toteaa ensinnäkin, ettei se kannata EU:n rahoituskehyksen avaamista ja korottamista siltä osin kuin kyse on sosiaalirahaston rahoittamisesta (SuVL 9/2022 vp, VaVL 11/2022 vp). Kuten edellä on todettu, kehysten avaaminen ei näytä tällä hetkellä todennäköiseltä ratkaisuvaihtoehdolta.
Toiseksi suuri valiokunta suhtautuu valtioneuvoston tavoin edelleen erittäin kriittisesti mahdollisuuteen kompensoida jäsenvaltioille niiden haavoittuville kotitalouksille maksettavia suoria tulotukia (SuVL 5/2021 vp, TaVL 31/2022 vp). Mahdollinen rahasto tulisi sen sijaan kohdentaa investointeihin, joilla kotitaloudet voisivat vähentää riippuvuuttaan fossiilista polttoaineista (VaVL 11/2022 vp, YmVL25/2022 vp). Lisäksi suuri valiokunta pitää ympäristövaliokunnan tavoin tärkeänä, että rahastosta tuetaan ainoastaan toimia, jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa muille ilmasto- ja ympäristötavoitteille (ns. Do no significant harm -periaate, DNSH).
Kolmanneksi suuri valiokunta katsoo, että neuvotteluissa tulee pyrkiä siihen, että rahasto olisi kooltaan olennaisesti alun perin ehdotettua pienempi (VaVL 11/2022 vp). Lisäksi suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoitetta siitä, että liikenteen päästöt sisällytettäisiin jäsenvaltioiden enimmäissaantoa määrittävään kriteeristöön rakennusten lämmityksen rinnalle. Tämä olisi linjassa rahaston tavoitteiden kanssa ja alustavan arvion mukaan myös kasvattaisi Suomen enimmäissaantoa rahastosta.
Lopuksi suuri valiokunta toteaa, että ehdotuksia neuvotteluiden loppuvaiheessa arvioitaessa tulee ottaa huomioon ilmastotoimien 55-valmiuspakettia koskeva kokonaisratkaisu ja se, miten hyvin ratkaisu tukee Venäjän tuontienergiasta irtaantumista. Lisäksi tulee valtioneuvoston toteamalla tavalla huolella arvioida ehdotusten vaikutuksia mm. kilpailukykyyn, valtion tulokertymään ja Suomen maksuihin EU:lle.